Rovaniemellä halutaan valtaa valtuustolle

Jaakko Huttunen esittää aluelautakuntia kylien kehittämisen turvaamiseksi

Huttunen Jaakko

Pitäjänneuvos Jaakko Huttusen mielestä palvelukyläkohtainen aluelautakuntamalli on toteuttamiskelpoisin vaihtoehto.

Rovaniemen kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan asemia vahvistetaan. Kaupunginvaltuuston tehtäviä tarkistetaan kaupungin hallinto- ja johtosäännössä siten, että valtuusto ei päättäisi vain yleisistä linjauksista kuten tähän saakka, vaan sanoisi sanansa myös palvelujen järjestämisen periaatteista ja eri toimialojen tavoitteista ja keskeisistä toiminnan muutoksista.

 

– Valtuustolta on karannut liian paljon valtaa lautakunnille, vasemmistoliiton valtuutettu ja valtuuston varapuheenjohtaja Jaakko Huttunen luonnehtii.

– Esimerkiksi, nykymallilla Muurolan lukion tulevaisuudesta päättää koulutuslautakunta, kun tuon tason päätös halutaan valtuuston päätettäväksi.

Kaupunginhallituksen puheenjohtajan asemaa vahvistetaan siten, että tehtäväkuvaan kuuluu johtaa asioiden valmistelun, päätöksenteon ja täytäntöönpanon sekä seurannan ja arvioinnin poliittista prosessia. Yhteydenpito valtuustoryhmiin ja eri toimielimien toiminnan seuraaminen kuuluvat jatkossa kaupunginhallituksen puheenjohtajan toimenkuvaan.

Hallintosäännön päivittämisen yhteydessä on tarkistettu luottamushenkilöiden palkkioita ja korvauksia.

Suurin korotus tulee lisääntyvien tehtävien myötä kaupunginhallituksen puheenjohtajalle, jonka vuosipalkkio nousee nykyisestä 3 000 eurosta – 7 000 euroon. Valtuuston puheenjohtajan vuosipalkkio nousee nykyisestä 2 500 eurosta – 4 000 euroon.

Lautakuntien puheenjohtajien vuosipalkkiot nousevat nykyisestä 1 000 ja 1 250 eurosta – 1 150 ja 1 450 euroon.

Kokouspalkkiot nousevat kymmenellä eurolla.

Maaseutukylien tulevaisuus

Rovaniemellä on toiminut Yläkemijoen aluelautakunta jo useamman vuoden ajan. Kokeilusta alkanutta toimintaa on hyvien kokemusten perusteella haluttu jatkaa. Aluelautakunnalla on ollut oma budjettinsa alueen palvelujen järjestämiseksi ja virkamiehiä asioita valmistelemassa.

– Yläkemijoen aluelautakunnan alueella asuu noin tuhat asukasta kaikkiaan noin kuudesta tuhannesta Rovaniemen maaseutuasukkaasta. Rovaniemeläisten tasapuolisen kohtelun vuoksi toiminta kannattaa laajentaa koko kaupunkiin, Jaakko Huttunen kertoo.

Maaseutualueiden asioita on viety kaupungin hallinnossa eteenpäin kyläasiain neuvottelukunnassa, mutta hallintosäännön uudistuksessa se esitetään lakkautettavaksi.

– Kylien neuvottelukunta oli hyvä siirtymäkauden organisaatio, jossa kuultiin eri alueiden kylien näkemyksiä, mutta valitettavasti neuvottelukunnan kannanotoilla ei ollut vaikutuksia kaupungin virkamiesten ja luottamushenkilöiden toimintaan. Neuvottelukunnassa emme voineet konkreettisesti ottaa kantaa tai tehdä esityksiä edes kylien kehittämisrahojen jakoon, kyläasiain neuvottelukunnan jäsen Huttunen kertoo.

– Kylien neuvottelukunnan kaltaiselle rupattelukerholle ei ole tarvetta.

Aluelautakunnat palvelukyliin

Keskustelun virittämiseksi pitäjänneuvoksen arvonimen vastikään saanut Jaakko Huttunen ehdotti koko kaupungin kattavan maaseutuväen lautakuntaa perustettavaksi. Koska Yläkemijoen aluelautakunnan halutaan kuitenkin jatkavan, ei ehdotus ole enää realistinen.

Huttusen mielestä aluelautakuntien perustaminen palvelukylien alueille on tulevaisuuden ratkaisu. Yläkemijoen lisäksi perustettaisiin viidelle muulle kaupungin palvelukylälle aluelautakunnat. Rovaniemen palvelukylät ovat Yläkemijoen Vanttauskosken lisäksi Kivitaipale, Meltaus, Muurola, Sinettä ja Vikajärvi.

Kaupungin hallintosääntöä valmisteleva työryhmä jatkaa työtään muun muassa aluelautakuntamallin kehittämiseksi. Toimikunnan tavoitteena on tehdä esityksensä maaliskuun loppuun mennessä. Asukastapaamiset kyläläisille järjestetään jo lähiaikana.

– Kyläyhdistyksille on lähetetty hallintomallista kysely.

Huttusen mukaan kysely olisi pitänyt lähettää vasta asukastapaamisten jälkeen, kun kyläläisillä on enemmän tietoa ja parempi käsitys asiasta.

Työryhmä on jo esittänyt maaseutulautakunnan lakkauttamista ja sen tehtävien siirtoa elinkeinojaostolle.

Palvelukylien aluelautakunnat vastaisivat esimerkiksi koulutus-, kulttuuri-, nuoriso- ja teknisen toimen palveluista. Huttusen ehdotuksen mukaan perusturvalautakunnan toimi jäisi vielä kaupungin perusturvalautakunnalle. Perustettavien aluelautakuntien jäsenmääräksi Huttunen ehdottaa kymmentä varsinaista jäsentä ja saman verran varajäseniä.