Luvallista rehevöittämistä?

Jätevedet puhuttavat jälleen. Enää eivät keskustelun keskiössä ole mummun pissat haja-asutusalueella, vaan kuumimpina aiheina ovat kaivosteollisuuden saastuttamat järvet Kainuussa ja louhosjätevesien johtaminen väliaikaisesti Raahessa Tuoreenmaanojan kautta Perämereen. Jokia pitkin mereen päätyy myös turvesoiden ja tekoaltaiden sekä maa- ja metsätalouden tuottamaa kuormitusta.

Perämeren tila on kohtuullinen, mutta kuinka pitkään? Meren syvänteiden happipitoisuus on laskenut ja Selkämeren syvänteissä fosforipitoisuus on lisääntynyt.

Ympäristölainsäädännön tiukentuminen näkyy koko Itämeren ja Perämeren tilassa. Teollisuuden, liikenteen ja kaupunkien vesistökuormitus on vähentynyt, sillä yhdyskuntien jätevesien käsittelyn tehostuminen on selvästi pienentänyt yhdyskuntien aiheuttamaa vesistökuormitusta.

Yhdyskuntien kuormitus on vähentynyt erityisesti orgaanisen aineen ja fosforin osalta. Niiden puhdistustehot ovat 95 prosentin suuruusluokkaa.

Jätevesien puhdistamisen tavoitteena on vähentää ihmisille ja luonnolle haitallisten ainesosien pääsyä luontoon. Ihmisille haitallisia ainesosia ovat mm. ulosteperäiset bakteerit ja puhdistusaine- ja kemikaalijäämät. Luontoa rasittavat jätevesien ravinteet, jotka edistävät vesien rehevöitymistä.

Kemin Vesi juoksuttaa jo kolmatta viikkoa jätevettä puhdistamattomana Perämereen ja jatkaa sitä edelleen. Jäteveden ei pitäisi aiheuttaa haittaa rannoille tai vesieliöstölle, koska mereen pumpattava vesi on laimeaa ja määrät kohtuullisen pieniä.

Ohijuoksutuksen syyksi kerrotaan talven runsaslumisuus sekä viemäriverkoston huonokuntoisuus. Jäteveden puhdistamon ympäristölupa vaati viime vuoden loppuun mennessä kaikkien Kemin kaupungin viemäriverkon alueella sijaitsevien kiinteistöjen tuli ohittaa sakokaivot ja liittyä viemäriverkostoon. Samaan puhdistamoon ohjataan myös Simon jätevedet.

Viimeistään nyt kun youtubessa leviää video Paavonkarin edustalla kelluvista pökäleistä, olisi syytä alkaa toimiin. Nyt tarvitaan rohkeutta investoida viemäriverkko kuntoon, jotta vuotovedet saadaan kuriin. Jollei se riitä, niin on syytä tarkastella myös jätevedenpuhdistamon kapasiteetin kasvattamista.

Ongelma ei ole yksinomaan Kemissä, vaan ikääntyvät viemäriverkot vaativat myös muualla pikaisia toimenpiteitä. Siinä missä vaaditaan aiheellisia tiukennuksia kaivosteollisuudelle, tulee myös vesilaitosten kantaa vastuunsa.

Kirjoittaja on insinööri ja vasemmistoliiton Kemin valtuustoryhmän puheenjohtaja (vas.)