Talous ja elämä kuralle ylivelkaantumalla

Suomeen rantautui vuonna 2005 USA:sta pikavippiaate, joka iski otolliseen maaperään: nuoriin, huolettomiin kuluttajiin.

Vuonna 2011 pikavippejä jo otettiin puolitoista miljoonaa kappaletta yhteensä 330 miljoonan euron edestä.

Suomessa taivastellaan Kreikalle annettuja lainoja ja takauksia, joista pelätään lankeavan meille vähintään 400 miljoonan euron lasku. Lähes yhtä suuri pienlainavelka ja moninkertaiset korkoprosentit enimmäkseen nuorten suomalaisten piikissä täällä kotimaassa eivät niin kohisuta.

Enemmistö pikavippien ottajista hoitaa asiansa. Kovassa kasvussa on kuitenkin niiden joukko, jotka vippaavat itsensä umpiperään.

Taloustaito-lehti arvosteli viime viikolla kovin sanoin pikavippibisnestä ja vaati stoppia ”köyhien rosvoukselle”. Pikavipit ovat lehden mukaan kouluesimerkki siitä, miten poliittinen järjestelmä ei osaa tarttua uusiin ilmiöihin.

Eduskunnassa kyllä on ollut jo pitempään vireillä esitys pikavippien kieltämisestä, ja sen takana on enemmistö kansanedustajista yli puoluerajojen. Parhaillaan odotetaan oikeusministeriön esitystä.

Vuosikorot jopa tuhansia prosentteja

Pikavippien maailmaa leimaa nopeus ja helppous.

Ensimmäisen pienlainan saadakseen on nähtävä hieman vaivaa esimerkiksi pankkitunnusten ilmoittamisessa, mutta seuraava laina irtoaa jo parilla kännykän hipaisulla. Takaajia, vakuuksia tai rahan käyttötarkoituksia ei kysellä, eikä velanpyytäjän tarvitse puhaltaa alkometriin.

Viime vuonna keskimääräinen pikavippi oli 220 euroa ja laina-aika runsas kuukausi. Kuluja velalliset maksoivat keskimäärin 25 prosenttia lainasummasta.

Pikavippien korot ovat huikeita, todellinen vuosikorko jopa tuhansia prosentteja. Vaihtelu on suurta, ja kymmenien lainantarjoajien joukosta löytyy niitäkin, jotka eivät peri korkoa vaan ottavat voittonsa maksuista.

Osa velallisista ei selviä alkujaan pienen summan takaisinmaksusta vaan joutuu perintätoimiston asiakkaaksi ja ulosottoon. Siitä seuraa uusia menoja. Jos asia etenee käräjäoikeuteen, rapsahtaa niskaan satojen eurojen oikeudenkäyntikulut.

Huikean kannattavaa liiketoimintaa

Suomen suurin pikavippifirma on turkulainen Tact Group (ent. Vipster), jonka viime tilikauden liikevaihto oli 11 miljoonaa ja voitto noin kuusi miljoonaa, yli 70 prosenttia liikevaihdosta.

Tact Group on viime vuosina kirjannut huikeita yli 30 prosentin kasvulukuja – se siis on oikea sijoittajan unelma. Päämiehet tienaavat satoja tuhansia euroja vuodessa.

Menestyvän pikavippifirman omistaa perintätoimisto Kontanto Oy.

Maksuhäiriöissä lähestytään 1990-luvun huippua

Vain osa, mutta kuitenkin kymmeniä tuhansia pikavippaajia vuodessa joutuu niin pahoihin maksuvaikeuksiin että heiltä menee luottotiedot, mistä tulee Suomen Asiakastieto Oy:n rekisteriin maksuhäiriömerkintä.

Rekisterissä oli toukokuun alussa lähes 340 000 henkilöä. Luku on kasvanut hälyttävästi ja lähestyy 1990-laman ennätystä. Vuonna 1997 maksuhäiriöisiä oli 368 000.

Joka kymmenes alle 30- vuotias on maksuhäiriörekisterissä. Suurimmat perinnässä olevat summat puolestaan painottuvat vanhempiin ikäluokkiin.

Luottotiedot kannattaa pitää

Maksamattomien velkojen ja laskujen tuottama maksuhäiriömerkintä voi vakavasti haitata normaalia elämää, etenkin kun merkintä säilyy rekisterissä vähintään kaksi vuotta.

Tarkoitus on suojella luotonantajia, kauppiaita ja muita tahoja tappioilta. Nuoren velallisen suojelu – olkoonkin että hän on itse töpeksinyt – jää vähemmälle.

Maksuhäiriömerkinnän hankkinut ei yleensä saa pankista lainaa, ei voi ostaa osamaksulla, ei saa luottokortteja eikä laajempia vakuutuksia. Uutta vuokra- asuntoa on turha hakea, ja työpaikkakin voi jäädä kiinni luottotiedoista.

Sosiaalitoimistot neuvovat pitämään rahojen loppuessa kiinni tärkeimmistä, terveydestä ja asunnosta. Osa velkojista joustaa, jos velallinen ottaa yhteyttä ja esittää maksusuunnitelman. Neuvontapalveluja on käytettävissä.

www.Kuluttajaliitto.fi ”Perintä, maksuhäiriö, mistä apua?”