Veronumero on pimeän työn vastainen työkalu

Harmaan talouden vastainen kamppailu saa uuden työkalun, kun rinnuksessa pidettävään henkilötunnistekorttiin kirjattu veronumero tulee rakennusalalla pakolliseksi syksystä lähtien.

Veronumerolla halutaan varmistaa, että jokainen yhteisellä työmaalla työskentelevä on verohallinnon rekisterissä ennen työnteon alkua. Jos ei ole veronumeroa, kyseessä on pimeä työntekijä.

Kukaan ei tietysti yritä uskotella, että tämäkään uudistus yksinään poistaisi harmaan talouden ongelmaa läheskään kokonaan.

Mutta jos sillä saataisiin pöllytettyä pois vaikkapa kolmanneskin pimeästä työstä, kuten Rakennusliiton toinen puheenjohtaja Kyösti Suokas arvioi, se olisi tervetullut suoritus.

Suokkaan mukaan yksi olennaisimmista hyödyistä veronumerossa on se, että saadaan vihdoinkin tietoa siitä, kuinka paljon ulkomaista työvoimaa Suomessa on.

Rakennusliitossa on arvioitu, että maassa on noin 30 000 lähetettyä ulkomaista työntekijää, mutta kukaan ei tiedä sitä oikeasti ja tarkasti. Liiton mukaan erityisesti ulkomaalaisten työntekijöiden alipalkkaus, työehtosopimusten rikkominen ja veronkierto ovat keskeisiä ongelmia. Tunnetusti nämä ongelmat keskittyvät ainakin toistaiseksi voimakkaimmin eteläisimpään Suomeen, mutta eivät ole tuntemattomia muuallakaan.

Nyt on katsottava että uusi järjestelmä saadaan myös käytäntöön. Ollaan jo kesän kynnyksellä, ja veronumeron toteutuksessa syyskuuhun mennessä saattaa tulla kiirekin, kuten arveli Rakennusliiton Oulun toimiston aluepäällikkö Juha Kauppinen viime torstain Kansan Tahdossa.

Veronumerokäytäntö ei koske yksityisiä rakentajia kuten omakotityömaita. Yksi arvelu on, että harmaa työkin siirtyy enemmän sinne, joten sääntöjen ja kontrollin vankistaminen siellä puolella voisi olla seuraava askel.

Harmaa talous ja ylipäänsä talousrikollisuus aiheuttavat suuria tappioita yhteiskunnalle. Valtion vuosittaisten menetysten on arvioitu olevan miljardien luokkaa. Epäterveen kilpailun ongelmasta osansa saavat rakennusalan lisäksi mm. ravintola- ja kuljetusala.

On oikein että maan hallituskin tehostaa harmaan talouden vastaista kamppailua. Lähivuosina aiotaan toteuttaa yli 20 talousrikollisuuden vähentämiseen tähtäävää hanketta. Torjuntaan on osoitettu 20 miljoonan euron vuosittainen määräraha.

Kiertoteitä filunkitekijät löytänevät jatkossakin, mutta entistä ahtaammalle hämärähommat vähä vähältä joutuvat kun työmaita valvovat niin verottaja, työsuojeluviranomaiset kuin alan ammattiliitotkin.