Koulutusta ja työtä

Toisaalla tässä lehdessä esitellään vastikään lähihoitajaksi valmistunut Simin Rasekhi Dariun joka hoitaa oululaisvanhuksia Oulun Mäntykodissa.

Simin Rasekshin on maahanmuuttaja, jonka työura omassa ammatissa on käynnistynyt sijaisuuksilla Oulun Mäntykodissa, jossa hän suoritti tutkintonsakin oppisopimuskoulutuksessa.

Hänen tärkein tulevaisuudenhaaveensa on saada tehdä töitä jatkossakin.

Tarina menestyksellisistä opinnoista ja hoivatyön hyvästä työntekijästä on tärkeää luettavaa aikana jolloin maahamuuttokeskustelussa liioitellun usein keskitytään uhkakuviin ja kohkataan kaikenlaista päätöntäkin.

Ongelmia maahanmuuttajien työllistymisessä, kuten työllisyydessä yleensäkin, kyllä riittää.

Samalla kun tunnustetaan että suomalainen työelämä tarvitsee maahanmuuttajia ja että työ on maahanmuuttajille parasta kotoutumista, Suomessa asuvien ulkomaalaisten työttömyysprosentti on ollut yli kolminkertainen kantaväestöön verrattuna.

Suhdannekehitys kolahtaa usein ensimmäisenä maahanmuuttajiin. Talouden taantuessa he ovat vaaravyöhykkeessä joutua ulos työelämästä, ja tilanteen parantuessa pääsevät häntäpäässä sinne takaisin.

Vaikuttavia tekijöitä ovat myös maahanmuuttoasenteiden vaihtelut. Asenteet saattavat ilmentyä suoranaisena syrjintänä. Työnhaussa tunnetaan ilmiö jossa ihmistä, joilla on ulkomainen sukunimi, ei kovin helposti oteta edes työhaastatteluun.

Suomen työmarkkinoille tulevat maahanmuuttajat työllistyvät yleensä aluksi lähinnä matalapalkka-aloille. Maahanmuuttajan on myös vaikea edetä urallaan sellaisillakin työpaikoilla, joissa maahanmuuttajatyöntekijöitä on runsaasti. Eikä maahanmuuttajien korkeaakaan koulutusta välttämättä osata hyödyntää.

On toki muistettava että maahanmuuttajat eivät ole yhtenäinen ryhmä. Ulkomailta suoraan työhön tulevalla it-alan huippuosaajalla ja kielitaidottomalla turvapaikanhakijalla on totta kai enemmän erottavia kuin yhteisiä kokemuksia ja näköaloja, vaikka he molemmat kuuluvat ”maahanmuuttaja”-kategoriaan.

Oma lukunsa ovat maahanmuuton ja harmaan talouden yhtymäkohdat, joissa harmaan talouden piirissä toimivat yritykset käyttävät maahanmuuttajia hyväkseen.

On selvää, että vaikka takuukeinoa ei ole, koulutus ja kielitaito avaavat ovia työelämään.

Näin toteaa painokkaasti myös Simin Rasekhi Dariun.

Maahanmuuttajien kotouttaminen ja työllistäminen ovat myös hallituksen yhden tuoreen politiikkaohjelman keskiössä. Yhtäältä ohjelma sisältää paljon hyvää ja kaunista, toisaalta sitä on ehditty moittia epämääräisyydestä ja ympäripyöreydestä.