Pyörällä pääsee

Oulun kaupunginhallitus kävi pari viikkoa sitten tutustumismatkalla Kööpenhaminassa. Joidenkin mielestä nämä matkat ovat verorahojen väärinkäyttöä, mutta laiskottelusta meitä ei ainakaan voi syyttää. Ohjelma oli hyvin tiivis, parin päivän aikana tutustuimme Kööpenhaminan pyöräilyjärjestelyihin ja liikennepolitiikkaan, kuntauudistukseen, Tanskan sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantoon, vanhustenhuoltoon sekä uusiutuvaan energiantuotantoon ja energiansiirron innovaatioihin.

Kööpenhaminassa liikennesuunnittelu tehdään pyöräily kärjessä. Tämä lienee suomalaisille vieras ajatus, meillähän kaikki suunnitellaan yksityisautoilu ykkösprioriteettina. Jalankulkijat, pyöräilijät ja joukkoliikenne tulevat meillä kuningasautojen jälkeen ja saavat sopeutua autojen rytmiin.

Kööpenhaminan-matka olisi ollut syytä tehdä ennen Oulun kallioparkkipäätöstä, olisi siinä saattanut aueta yhden jos toisenkin silmät.

Kööpenhaminan kaupungin sisäisistä matkoista yli puolet tehdään pyörällä ja yhä korkeammalla ovat tavoitteet, eikä ihmekään, sillä pyöräily kaupungissa on erittäin helppoa, nopeaa ja turvallista. Lähes kaikilla katuosuuksilla on omat pyöräkaistansa ja pyörille on omat liikennevalot. Pyörien ei tarvitse puikkelehtia autojen tai jalankulkijoiden seassa. Pyörien pysäköintiin on panostettu paljon.

Otin alleni 20 kruunun pantilla lunastettavan lainapyörän ja lähdin polkemaan, eikä minulla ensikertalaisena ollut mitään ongelmia orientoitua kaupungin muiden pyöräilijöiden joukkoon.

Oululla ei ole mitään hävettävää pyöräilyn suhteen, olemmehan Suomen johtava pyöräilykaupunki ja talvipyöräilyn uranuurtaja. Kuitenkin kehittäminen on jäänyt puolitiehen. Keskikaupungin kaduille kaivataan pyöräkaistoja ja yksisuuntaisille pitäisi antaa pyörille oikeus ajaa molempiin suuntiin. Pyöräparkkien määrää on lisättävä, jyrkät rotvallit viilattava ja väännetyt pyöräilyopasteet korjattava.

Kaupunginhallitus sai Kööpenhaminasta pureskeltavaa myös energiakysymyksistä. Tanska on maailman johtavia uusiutuvan energian tuottajia. Erityisesti tuulivoima on tämän viimaisen maan valtti ja tuulivoimateknologia vientituote. Myös aurinko-, bio- ja aaltovoimaa kehitetään rohkeasti. Haasteena on kehittää älykkäitä sähköverkkoja ja energianvarastointitapoja, sillä tuulivoima on tunnetusti ailahtelevaista sorttia.

Tanskassa uskotaan myös energiansäästöön ja pientuotantoon. Tulevaisuuden visiossa kylät tuottavat hajautetusti itse suurimman osan tarvitsemastaan sähköstä.

Tulevaisuus on Suomessakin hajautetussa uusiutuvassa energiantuotannossa. Samalla saataisiin työtä haja-asutusalueelle.

Ensimmäinen askel meillä olisi se, että lainsäädännöllä mahdollistettaisiin ja tuettaisiin pienvoimaloiden sähkönsyöttöä verkkoon. Uusiutuvan energian saralla meidän vahvuutenamme on biomassa.

Energiakysymykset ovat ajankohtaisia, sillä Oulun energian Toppila1-voimalaitospannu on tulossa elinkaarensa päähän, ja pian on päätettävä sen korvaamisesta.

Tällä hetkellä Toppila pyörii lähinnä turpeella, mutta uusi pannu voitaisiin rakentaa monikäyttöiseksi bioenergiapannuksi. Monikäyttöisen ja muunneltavan pannun rakentamiskustannukset ovat kalliimmat, mutta Oulu ei voi sitoa itseään turpeeseen seuraavaksi kahdeksikymmeneksiviideksi vuodeksi. Toppilan uusimisesta päätetään seuraavalla valtuustokaudella, joten uudet valtuutetut ovat pian suuren ja kauaskantoisen investointipäätöksen edessä.

Kirjoittaja on oululainen opiskelija ja kaupunginhallituksen jäsen (vas.)