Hämmennyksen jälkimarkkinat

Viimeviikkoisen EU-huippukokouksen selitys- ja tulkintavaihe on edelleen meneillään. Hämmennystä, ristiriitaisia lausuntoja ja tulkintoja riittää. Yksiselitteistä vastausta monimutkaisiin kysymyksiin ei tahdokaan löytyä koska mittakaava on valtaisa, mekanismit vaikeaselkoisia ja kaikkeen sekaantuu niin Eurooppa-tason kuin kunkin maan sisäpoliittisen pelin aineksia.

Sen jälleen huomaa, kuinka Eurooppa tai euroalue on kovin kaukana ihanteellisesta yhtä köyttä -yhteisöstä ja näyttäytyy pikemminkin kyynärpäitä käyttävien osallistujien kisakenttänä jossa lasketaan kuka vei ja kuka vikisi.

Kun kysytään, kuka voitti, kannattaa muistaa että kyse on koko euroalueen ongelmien ratkomisyrityksistä. Voitonviestejä ei siis taida olla retosteltavaksi asti.

Huippu- ja kriisikokouksia ja niiden päätöksiä on riittänyt. Ei ole yllättävä analyysi, että tämänkään huippukokouksen päätökset eivät ratkaise velkakriisiä.

Eurokriisin laajentumista on pyritty patoamaan – tavoite on oikea – vaikka tekisi kipeää. Ja kipeää on tehnytkin. Toisaalla taloustieteilijät listaavat kriisin hoidossa tehtyjä virheitä, kuten sitä, että julkisen talouden menojen äkkileikkaukset ovat olleet omiaan pahentamaan taantumaa.

Euroa pitää koossa ainakin pelko vielä pahemmasta eli laajemmasta lamasta tai talousromahduksesta.

Nyt pidetyn huippukokouksen jälkipyykki meillä on eniten keskittynyt mekanismiin siirtää tukea suoraan pankeille, ei vain valtioille. Tähän kritiikille alttiiseen seikkaan kotimainen oppositio on luonnollisesti tarmokkaasti tarttunut.

Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) puolestaan sanoi maanantaina eduskunnan suuren valiokunnan kokouksen jälkeen, ettei suorasta pankkituesta espanjalaispankeille ole vielä päätetty, vaan se on vasta mahdollisuus ja sidoksissa euroalueen pankkeja varten perustettava valvontamekanismin syntyyn.

Vahvan vallan omaavan yhteisen pankkivalvojan luominen on nähtävissä yhtenä askeleena ylikansalliseen tai liittovaltion suuntaan, kuten mm. Sixten Korkman toteaa (Helsingin Sanomat 4.7.).

Mutta voisiko se oikeasti lisätä kontrollia ja peräti tiukentaa paljon peräänkuulutettua sijoittajien vastuuta? Se lienee selvää, että yksinkertainen ei pankkiunioninkaam luomisprosessi tule olemaan.

Se on selvää, kuten vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki on linjannut , että vastikkeetonta tukea pankkien omistajille ei tule antaa .

Suuri valiokunta pitää seuraavan kokouksensa tänään torstaina. Silloin se kuulee muun muassa valtiovarainministeri Jutta Urpilaista (sd.)

Koko eduskunta päässee, mahdollisesti elokuun alussa, koolle ylimääräiseen istuntoon Eurooppa-asioiden merkeissä. Kesätauon keskeyttämistä ennakoi eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd.). Keskustelua tultaneen käymään Espanjan tuesta, mutta myös eurooppapolitiikasta yleisemminkin.