Oulussa kaunis tavoite: Nollatoleranssi nuorisotyöttömyydelle

Seppo Vaaraniemi

Uuden Oulun elinvoimaisuustoimikunta valmistelee radikaalia tavoitetta, nollatoleranssia nuorisotyöttömyydelle.

– Onnistuu, jos jätetään turha byrokratia ja käytetään maalaisjärkeä, kommentoi Seppo Vaaraniemi, joka puurtaa kolmannella sektorilla nuorten syrjäytymistä vastaan.

Tulevassa uudessa Oulussa on nyt 11 000 työtöntä, heistä 2 000 alle 25-vuotiaita. Kirjaimellinen nollatoleranssi toteutuisi, jos nuorille luotaisiin esimerkiksi tuhat koulutus- ja tuhat työpaikkaa, mikä ei ole pikkujuttu.

Seppo Vaaraniemi on 30 vuotta tehnyt mahdotonta mahdolliseksi vetäessään Kestävän kehityksen keskusta Oulussa pyörittävää Yritetään yhdessä ry:tä.

Yhdistys on rakentanut suuret, velattomat toimitilat jätepaperin lajittelusta hankitulla alkupääomalla. ”Tyhjästä” alkanut toiminta tarjoaa työjakson 200 ihmiselle vuodessa, työpajat pyörivät, kierrätys tuottaa, yritykset ostavat palveluja. KeKe-keskusta käy vuosittain ihmettelemässä pari tuhatta vierailijaa ulkomaita myöten.

Mutta Oulun apulaiskaupunginjohtaja, jolle työllisyysasiat kaupungin organisaatiossa kuuluvat, ei ole käynyt. Kansanedustajiakin käy turhan harvoin.

– Toivotamme tervetulleiksi myös kaikki Oulun toimikunnat, sanoo Vaaraniemi. Hän epäilee, että nykybyrokratialta puuttuu nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden asiantuntemus.

Tekemätön työ huutaa tekijäänsä

–Työllistäminen on yksinkertaista jos siihen on halua, Vaaraniemi sanoo haastavasti.

Hänen mukaansa Suomi pursuaa taloudellisesti järkevää tekemistä, siis työpaikkojen ainesta: kotisiivousta vanhuksille, että he voisivat turvallisemmin elää kodeissaan, kompostointia kiinteistöissä, mikä säästäisi taloyhtiöiden jätekuluja – kolmas sektori osaa tehdä senkin tuottavasti.

– Kiinteistöhuolto on iso alue jossa vähemmällä ammattitaidolla olisi paljon työnäkymiä. Lumitöissä oli meillä viime talvena 40 henkilöä.

Tarvitaan myös mielikuvitusta. Tuore KeKe-innovaatio on pakata kompostimultaa tyhjiin maitopurkkeihin ja kasvattaa niissä tomaatin, kurkun ja samettiruusun taimia.

Vuosi meni pilalle byrokratian takia

Pahimpana työllistymisen esteenä Vaaraniemi pitää byrokratiaa. Se paisuu, keksii yhä uusia säännöksiä ja ’sosiaalisia yrityksiä’. Pykäläviidakkoon haaskaantuu kolmannen sektorin yhdistysten aikaa, energiaa ja työllistämisen mahdollisuuksia.

Karmea esimerkki löytyy Vaaraniemen omasta yhdistyksestä. Viime syksynä viranomaisilta tuli kaksi täysin ristiriitaista päätöstä palkkatukea saavien työttömien sijoittamisesta yksityisiin yrityksiin.

Sähläys sotki yhteistyösuhteita ja työllistettyjen määrä putosi rajusti. Lopulta selvisi, ettei koko sitä EU-direktiiviä johon viranomaiset vetosivat, ollut olemassa.

– Byrokraateilta unohtuu mitä varten tämä yhteiskunta on kehitetty, Vaaraniemi sanoo.

Paavo Väyrynen yleishyödyllinen?

Vaaraniemi vaatii kolmannelle sektorille vapaampaa oikeutta työllistää ihmisiä, lakien puitteissa tietysti.

– Saahan Paavo Väyrynenkin myydä kuppejaan verottomasti vaikka kuinka paljon. Mutta jos kolmannella sektorilla myydään verottomasti jonkun työttömän tekemiä kuppeja, niin sepä tulkitaan kilpailua vääristäväksi. Verottajalle Väyrysen kuppibisnes on yleishyödyllistä mutta työttömien ei.

Sakkojen sijasta maalaisjärkeä

Ouluun Vaaraniemi haluaisi pitkän aikavälin työllisyysohjelman.

– Päättäjillä on liian lyhyt sihti. Kaikki kyllä puhuvat että työttömyyssakkojen maksaminen Kelalle on hullua ja että ne rahat – viisi miljoonaa vuodessa – pitää panna työllistämiseen. Mutta tosipaikan tullen kukaan ei lyö nyrkkiä pöytää vaan kaikki luovuttavat.

Vaaraniemen mukaan hänen yhdistyksensä säästi vuonna 2010 kaupungille noin 300 000 euroa selvää rahaa. Lisäksi tulevat terveydelliset ja muut hyödyt. Tätä laskelmaa ei ole kukaan kiistänyt.

–Kestävän kehityksen keskuksia tarvitaan Ouluun lisää, hän sanoo.