Ohjelmat ja käytäntö

Harmaan talouden torjuminen on yksi hallitusohjelman kärkihankkeista. Toimintaohjelmasta harmaan talouden ja talousrikollisuuden vähentämiseksi vallitsee laaja yksimielisyys muutenkin.

On selvää että tämän kaltaisen piilorikollisuuden paljastaminen ja tutkinta on haastavaa ja resursseja vaativaa työtä. Hallitusohjelmassa on luvattu siihen erillisrahoitusta.

Kamppailu maksaa mutta toisaalta harmaan talouden rehottamisesta aiheutuu yhteiskunnalle vuosittain miljardien eurojen tappiot. Sen selvittelyyn siis täytyykin olla varaa.

Käytännössä harmaan talouden tutkintatyö ei aina etene siten kuin toimintaohjelmissa julistetaan.

Ihmetystä on herättänyt se, että Oulun syyttäjänvirasto päätti heinäkuussa lopettaa tutkinnan Raahen Rautaruukin tehtaalla urakoineen Beroan toimista, koska laajan ja kansainvälisen tapauksen tutkinta on ollut hidasta ja kallista.

Beroa-vyyhdin paljastamisessa kesällä 2011 tekivät Rakennusliitto, aluehallintoviraston työsuojelutarkastajat ja poliisi tehokasta yhteistyötä. Paljastuneet alipalkkauksen ja työsuojelun räikeimmät epäkohdat saatiin korjattua. Tutkintapyyntö tehtiin sittemmin työaikalain rikkomuksista.

Tutkinnan lakkauttamista on kritisoinut mm. oululainen vasemmistoliiton kansanedustaja Risto Kalliorinne jonka mukaan kansalaisten oikeustaju on kovalla koetuksella, kun rötöstelijät pääsevät kuin koira veräjästä. Kalliorinne on tehnyt asiasta eduskunnassa kirjallisen kyselyn. Hänen mielestään keskusrikospoliisin tulisi jatkaa tapauksen penkomista.

Harmaaseen talouteen perehtynyt verotusneuvos Markku Hirvonen sanoi Ylen uutisille pelkäävänsä, että halpatyötutkinnan keskeyttäminen vahvistaa kuvaa siitä, että Suomessa voi toimia työehtosopimusten vastaisesti.

Toisaalta Hirvonen ei pidä tilannetta yllätyksellisenä koska rangaistusmaksimit ovat työaikoihin ja palkkaukseen liittyvissä asioissa pieniä, ja tekoset vanhenevat nopeasti.

Onkin aiheellista kysyä, onko tutkintaan vielä saatu riittävästi resursseja ja ovatko rangaistukset ajan tasalla.