”Oot nuori ja rauhaton sydän, kyllästyny tähän kuolleeseen kylään” laulaa Jukka Poika, ja tarkoittanee entistä kotikaupunkiaan Torniota ja jatkaa ”Älä antaudu angstin valtaan”.
Tällaista angstin valtaa ja pelolla johtamista käytetään Tornion kaupungissa henkilöstön johtamisessa. Kaupungin johtavat virkamiehet ja esimiehet eivät arvosta omia työntekijöitään, haluavat ulkoistaa palvelut, ja antaa kaupungin vastuulle kuuluvat työtehtävät suurille, yksityisille yhtiöille. Tässä on hyvä muistaa, että yhtiön tärkein tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen.
Kaupungin työntekijöistä liian moni kertoo joutuneensa kiusaamisen ja epäasiallisen kohtelun kohteeksi. Tästä ei kuitenkaan uskalleta lähteä valittamaan esimiehille tai työsuojelun viranomaisille, koska työyhteisöä hallitsee pelko. Pelko siitä, että valittaja tulee leimatuksi, kohtelu pahenee entisestään ja voi menettää työpaikkansa. Ja juuri näin on todellakin käynyt, ja ainakin kahden irtisanotun työntekijän kohdalla kaupunki joutuu vastaamaan teostaan oikeudessa.
Kaupungin johtavat virkamiehet ja esimiehet eivät arvosta omia työntekijöitään.
Kannattaako kaupungin päästää asioita näin pitkälle ja käydä pitkiä ja kalliita oikeudenkäyntiä ja maksaa suuria korvauksia? Eikö olisi parempi selvittää asiat ja pyrkiä sovintoon. Toivokaamme todellakin, että pelolla hallitseminen loppuu.
Kaupungin puistomestarin toimi oli avoimessa haussa ja paikkaa haki kaksi Tornion palveluksessa yli 30 vuotta ollutta, puistopuolen työnjohtotehtäviä tehnyttä, pätevää henkilöä. Heistä kumpaakaan ei kutsuttu edes haastatteluun. Tämä kertoo siitä, kuinka Tornion kaupunki palkitsee pitkään sen palveluksessa työtä tehneen ihmisen.
Henkilöstön arvostus on käsittämättömän alhaisella tasolla. Täytyy oikein ihmetellä millä johtamisen taidoilla esimiehet on varustettu. Ammattiyhdistys ja sen luottamusmiehet ovat luvattoman heikkoja, vaikuttaa siltä, että sinnekin on levinnyt tämä yleinen välinpitämättömyys lähimmäisestä.
Välitetään ja pidetään huolta toistamme.
Kari Hietala
inhimillinen tekijä
Tornio, Pirkkiö