Kansan Tahto

70 € / vuosi
Kategoriat
Näkökulmat

Mitä korona opettaa?

Tätä kirjoittaessani uutisia ja mieliä hallitsevat tiedot koronaviruksesta ja sen leviämisestä Suomessa ja maailmalla. Virus näyttää leviävän laajalle ja vaikuttavan vakavasti kansanterveyteen, yhteiskuntien toimintaan ja talouteen. Tauti on useimmilla tartunnan saaneilla lievä, mutta voi olla hengenvaarallinen erityisesti ikääntyneille ja sairaille.

Hallitus ja viranomaiset linjaavat toimista taudin leviämisen rajoittamiseksi. Myös jokainen voi osaltaan estää viruksen leviämistä. Asiantuntijoiden mukaan paras tapa torjua tautia on huolehtia käsihygieniasta, aivan kuten muidenkin tarttuvien tautien kohdalla. Hallituksen ja eduskunnan rooli on tehdä asiantuntijatiedon perusteella tarvittavat päätökset ja turvata viranomaisten toimintaresurssit.

Lopullista yhteenvetoa koronan vaikutuksista on vielä mahdotonta tehdä. Tauti on kuitenkin jo osoittanut, kuinka nopeasti tarttuvat taudit ja reaktiot niihin leviävät yhteen kietoutuneessa maailmassa.

***

Koronan vaikutukset maailmantalouteen ovat poikkeuksellisen suuria. Kiinan, USA:n ja muiden maiden asettamat liikkumisrajoitukset vaikuttavat suoraan globaalin talouden tuotantoketjuihin ja kysyntä hidastuu epävarmuuden ja rajoitusten seurauksena. Suuria vaikutuksia tulee myös sijoittajien epävarmuudesta ja pörssikurssien laskusta. Korona osoittaa, kuinka epävarmuus vaikuttaa herkästi talouteen globaalin finanssikapitalismin aikana.

Koronan vaikutuksesta pörssikurssit ovat laskeneet jyrkästi, vaikka virus ei vaikuta monenkaan yhtiön pitkän aikavälin tuloksentekokykyyn. Kysyntä heikkenee ja tuotanto laskee väliaikaisesti taudin vuoksi, mutta vaikuttaa että sijoittajat ylihinnoittelevat lyhyen aikavälin riskejä ja alihinnoittelevat pitkän aikavälin riskejä. Valtiot taas ovat koronatilanteessa osoittaneet olevansa valmiita tekemään nopeita päätöksiä ja isojakin rajoituksia talouteen ja yhteiskunnan toimintaan kansalaisten suojelemiseksi riittävän suuren uhan edessä. Sen sijaan pitkän aikavälin riskien edessä seisotaan toimettomina.

Koronan torjumiseksi tehdään aivan oikein tarvittavat toimet hintaa kyselemättä. Kuitenkin hitaasti etenevien uhkien, kuten ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöongelmien torjumisen kannalta välttämättömiä toimia vastustetaan ja lykätään siksi, että ne tulisivat kalliiksi. Ei muisteta, että ilmastonmuutoksen torjunnan lykkääminen tulee paljon kalliimmaksi. Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan merkittävästi talouteen pitkällä aikavälillä, mutta se ei silti näy riittävästi finanssimarkkinoilla tai valtioiden finanssipolitiikassa.

***

Korona on uusi ja vakava tauti johon on suhtauduttava vakavasti. Kuitenkin myös pitkän aikavälin terveyteen vaikuttavat uhat toivoisin otettavan vakavasti. Ilmastonmuutos ja ympäristöongelmat uhkaavat kansanterveyttä ja tuntemaamme ihmisyhteiskuntaa. Ilmansaasteet tappavat jo nyt vuosittain miljoonia ihmisiä. Ilmeisesti ihminen on valmiimpi nopeaan toimintaan välittömien ja yksinkertaisten uhkien edessä, mutta on kykenemättömämpi toimimaan monimutkaisten ja pitkän aikavälin uhkien edessä. Korona kuitenkin osoittaa, että päätöksiä voidaan tehdä, jos tahtoa löytyy.

***

Koronavirus muistuttaa meitä jälleen myös rokotusten ja toimivien lääkkeiden merkityksestä tarttuvien tautien torjunnassa. Rokotusten ansiosta ihmisiä voidaan suojata monilta tarttuvilta ja vaarallisilta taudeilta ja joitain tauteja on saatu kokonaan hävitettyä maailmasta. Toisaalta korona tuo myös mieleen uhan, jonka antibioottiresistentit taudit saattavat tulevaisuudessa meille tuoda. Uusien antibioottien tutkimusta on viime vuosikymmeninä laiminlyöty ja antibioottien ylikäyttö uhkaa luoda antibioteeteille vastustuskykyisiä tautikantoja.

Parhaimmillaan korona voi opettaa meitä arvostamaan tarttuvien tautien torjunnan puolesta tehtyä työtä. Samoin se kannustaa jatkamaan sitä edelleenkin.

Kolumni on julkaistu Kansan Tahdon numerossa 2/2020.


Lisää tällaista? Tilaa paperinen Kansan Tahto ja saat laadukasta luettavaa yhteiskunnasta ja kulttuurista, ihmisistä ja ilmiöistä säännöllisesti kotiin kannettuna. Samalla tuet luotettavaa, vasemmistolaista ja pohjoista journalismia.

Vuositilauksen hinta on 65 euroa / 8 numeroa. Tarkista mahdollinen ammattiliittosi lehtietu. >> Tilaa tästä!

Kategoriat
Näkökulmat

Joka kymmenes suomalaisnuori ei osaa kunnolla lukea

Raflaava otsikko, eikö?

Ensimmäisenä mieleen tulee vastaväite, että kyllähän jokainen suomalainen oppii koulussa lukemaan ja suomalaisten lukutaito on 100%.

Otsikko on kuitenkin totta, jos mitataan suomalaisnuorten todellista lukutaitoa. Todellinen lukutaito tarkoittaa sitä, että ihminen kykenee sanojen ja lauseiden muodostuksen lisäksi ymmärtämään ja sisäistämään lukemansa. Ja tämä todellinen lukutaito puuttuu noin joka kymmenenneltä peruskoulunsa päättävältä suomalaisnuorelta. Kaikki peruskoulunsa päättävät nuoret kykenevät siis lukemaan tämän kolumnin, mutta noin joka kymmenes ei todella ymmärrä, mistä siinä puhutaan.

Onko tästä syytä olla huolissaan?

Kyllä on. Luku on huolestuttavan korkea, sillä yhteiskuntamme perustuu kirjoitettuun kieleen. Jos ei ymmärrä lukemaansa, on vaikea pärjätä koulussa, ymmärtää Kelan kaavakkeita tai noudattaa pomon antamia kirjallisia ohjeita. Jos ei ymmärrä lukemaansa, on vaikea erottaa valeuutiset oikeista uutisista ja mainokset toimitetusta tekstistä. Lukeminen on myös ajattelun apuväline: jos ei kykene ymmärtämään lukemaansa, voi kriittisen ajattelun kehittyminen jäädä puolitiehen. Lukeminen kehittää myös kärsivällisyyttä sekä kykyä perustella näkemyksiään. Lukeminen kehittää sanavarastoa ja sanavarasto on avain maailman jäsentämiseen: paljon kirjoja lukevan teinin sanavarasto on 50 000–70 000 sanaa, kun taas lukemattoman nuoren sanavarasto rajoittuu 15 000 sanaan.

Lukutaito on heikentynyt eniten huono-osaisten perheiden lapsilla.

Erityisen huolestuttavaa on huomata, millaisia eroja lukutaidossa erilaisten nuorten välillä on. Pojat lukevat paljon huonommin kuin tytöt, ja köyhien ja kouluttamattomien perheiden lapset huonommin kuin hyväosaisten. Maahanmuuttajaperheiden lapset lukevat huonommin kuin suomalaistaustaisten perheiden lapset Äidinkieleltään ei-suomalaisten lasten määrän lisääntyminen selittää osan lukutaidon heikkenemisestä, mutta vain osan. Muita syitä voinee hakea lukemisen vähentymisestä, älylaitteilla videoiden parissa vietetyn ajan kasvamisesta, koulujen opetusryhmien kasvamisesta ja puutteesta erityisen tuen saatavuudessa.

Huolestuttavaa on myös lukutaidon kehityksen suunta: viimeisten viidessätoista vuoden aikana huonosti lukevien nuorten määrä on kasvanut seitsemästä prosentista yhteentoista prosenttiin. Lukutaito on heikentynyt eniten huono-osaisten perheiden lapsilla, kun hyväosaisten perheiden vesoilla se on pysynyt suunnilleen ennallaan. Lukutaidon heikkeneminen kytkeytyykin näin yhteen yleisen eriarvoistumiskehityksen kanssa.

Mitä asialle sitten voi tehdä?

Varmasti paljonkin, mutta yksinkertaisia ratkaisuja ei ole. Yksi tärkeimmistä asioista on ohje vanhemmille: lue lapselle. Anna lapselle esimerkkiä lukemalla itse, lue lapselle satuja ja kannusta lasta kirjojen pariin. Myös kouluissa täytyy panostaa ja antaa aikaa laajojen tekstimassojen lukemiselle ja vaatia lapsia ja nuoria lukemaan kirjoja ja muita pitkiä tekstejä. Tietokoneita ja muita älylaitteita pitää käyttää järkevästi oppimisen tukemiseen, opetuksen digitalisaatio ei saa jyrätä lukemisen yli.

Tarvitaan kulttuurinmuutosta erityisesti suhteessa poikien lukemiseen, sillä sukupuolittuneet erot oppimisessa ovat häkellyttäviä. Sekä kouluissa että kodeissa pitää kannustaa poikia lukemaan ja kehittää opetusta poikia paremmin huomioivaan suuntaan.

Olennaista on pitää huolta koulujen resursseista. Koulujen ryhmäkokojen pitää olla kohtuullisella tasolla, jotta opettajalla on kurinpidon lisäksi aikaa itse opettamiseen ja kaikkien oppilaiden huomioimiseen. Erityiseen tukee pitää olla riittävät resurssit, jotta oppilaat, joilla on oppimisvaikeuksia, saavat tarvitsemaansa erityistä tukea, ja kotikieleltään ei-suomalaisille on riittävästi tukiopetusta. Lukutaidon ja oppimistaidon pohjat luodaan jo varhaiskasvatuksessa ja laadukas varhaiskasvatus on tehokkain keino tasata lasten välisiä sosioekonomisia eroja. Siksi varhaiskasvatuksen osallistumisaste on saatava nousuun, tasa-arvoinen varhaiskasvatusoikeus palautettua ja lapsiryhmät pienennettyä. Varhaiskasvatukseen ja peruskouluun panostaminen on avain myös lukemisen tasa-arvoon, sillä jokaisella lapsella ei ole vanhempia jotka kannustavat lukemiseen.

Kategoriat
Näkökulmat

Ylivelkaantuneiden armeija

370 000 suomalaista. 8,5 prosenttia aikuisväestöstä. 16 prosenttia 25-34-vuotiaista miehistä. Niin paljon Suomessa on ylivelkaantuneita. Se on enemmän kuin Suomen armeijan sodanajan vahvuus. Maksuhäiriöisten ihmisten määrä on nyt ennätyskorkealla.

Ylivelkaantuneiden armeijaan ajaudutaan monenlaisista syistä. Ylivelkaantuminen ja maksuhäiriömerkinnät liittyvät yhteenkietoutuneisiin elämänhallinnan ja talouden ongelmiin. Pelaaminen ja päihteiden käyttö lisäävät talouden hallinnan menettämisen riskiä. Suuria riskitekijöitä ovat myös parisuhde-erot, sairausjaksot ja lomautukset. Ylipäänsä tilanteet, joissa tulovirta katkeaa eikä ihmisillä ole säästöpuskuria.

Kategoriat
Näkökulmat

Positiivisia rakennemuutoksia

Oulussa tehtiin jokin vuosi sitten päätös tehdä avoimen varhaiskasvatuksen kerhoista maksuttomia. Päätös ei syntynyt aivan helposti, sillä kerhotoiminnan maksuttomuutta vastusti kokoomus ja keskusta. Järki onneksi voitti ja kerhot ovat olleet maksuttomia syksystä 2013 lähtien.

Avoimen varhaiskasvatuksen maksuttomat kerhot sopivat perheille, joiden lapset eivät tarvitse kokopäiväistä hoitoa. Kerhotoiminta sopii erityisesti perheille, joissa yksi tai molemmat vanhemmat ovat kotona, esimerkiksi hoitamassa pienempää sisarusta. Osa kerhoista on järjestetty jonkin teeman ympärille, esimerkiksi liikuntateemaisiksi. Kerhojen maksuttomuus on hienoa erityisesti vähävaraisten perheiden kannalta. Lapset pääsevät varhaiskasvatuksen piiriin matalalla kynnyksellä.

Kategoriat
Näkökulmat

Kovia kesäuutisia

Tämän vuoden kesäuutiset ovat olleet tavallista painavampia. Koko alkukesän kestäneiden Kreikka-uutisten jälkeen viime viikkojen poliittista julkisuutta ovat hallinneet Fennovoiman ydinvoima-hankkeen uusimmat käänteet, perussuomalaisten oululaiskansanedustajan monikulttuurisuutta vastustavat kirjoittelut sekä uusnatsien riehunta Jyväskylässä. Yleensä kesällä saadaan lukea juttuja karanneista nauta-eläimistä tai perusteettomista eksoottisista suurpeto-havainnoista, mutta ei tänä kesänä. Tänä kesänä sekä sää että uutiset ovat olleet tavallista raskaampia.

Kesän uutisia ja yhteiskunnallista ilmapiiriä ovat hiostaneet myös yhteiskuntasopimusneuvottelut. Ensi viikon aikana pitäisi tulla tieto siitä, aloitetaanko yhteiskuntasopimuksen sorvaaminen ja millä asialistalla, vai laittaako porvarihallitus toteen 1,5 miljardin kiristyslistansa.

Kategoriat
Näkökulmat

Vaihtoehtoja on

Suomi on saanut uuden hallituksen ministereineen. Maa on myös saanut uuden hallitusohjelman. Hallitusohjelma leikkaa köyhiltä ja kipeiltä sekä tulevaisuuden tuotannontekijöistä, eli koulutuksesta ja osaamisesta. Suomi kuntoon –talkoisiin osallistuvat vain köyhät ja tavallinen kansa, rikkaiden osallistuminen jää hurskaiden toiveiden varaan. Köyhiltä leikataan ilman kyselyitä ja rikkailta toivotaan vapaaehtoisuuteen perustuvaa osallistumista. Näin makaa Suomi-neito vuonna 2015.

Työmarkkinaosapuolille on annettu mafiamainen tarjous josta ei voi kieltäytyä. Yhteiskuntasopimus pitäisi saada aikaiseksi, mutta voiko sopimukseksi kutsua paperia jossa vain toisen osapuolen odotetaan tulevan vastaan? Sipilän hallitus on antanut työmarkkinaosapuolille elokuun loppupuolelle asti aikaa neuvotella yhteiskuntasopimus, joka alentaa Suomen yksikkötyökustannuksia ja parantaa kilpailukykyä. Mikäli sopimus saavutetaan, on porkkanana miljardin veronkevennykset. Mikäli sopimusta ei synny, on raippana 1,5 miljardin lisäsäästöt julkisesta taloudesta.

Kategoriat
Näkökulmat

Katse tulevaisuuteen

Suomen poliittinen kartta asettui sunnuntaina uuteen asentoon. Keskusta jyräsi ja vasemmisto vikisi. Sekä Vasemmistoliitto että sosiaalidemokraatit hävisivät paikkoja. Vihreät sentään kasvoivat. Pelkona on, että punavihreästä näkökulmasta heikko kokonaisvaalitulos johtaa oikeistohallitukseen, jonka johdolla Suomen hyvinvointirakenteet ja työntekijöiden oikeudet romutetaan. Luvassa saattaa olla kylmää kyytiä. Toisaalta, vaalitulos on sitä mitä kansa tilasi, eikä kansan päätökseen ole valitusoikeutta.

Kategoriat
Näkökulmat

Perustulon kannatus alkaa olla valtavirtaa

Luin viime viikolla Kansanuutisten päätoimittajan, Vasemmistoliiton entisen puoluesihteeri, Sirpa Puhakan kirjoittaman kirjan Vasemmistoliiton synty. Kirjassa kerrotaan puolueen perustamiseen johtaneista syistä, keskusteluista ja tapahtumista. Yksi mielenkiintoinen havainto kirjaa lukiessa oli se, kuinka edistyksellisiä ja hyviä ajatuksia puolueen perustamisasiakirjoissa oli jo 25 vuotta sitten. Toisaalta vähemmän mairitteleva havainto oli se, kuinka vähän monet hyvät ideat ovat edenneet neljännesvuosisadan aikana.

Yksi edistyksellinen idea puolueen perustamisasiakirjoissa oli linjaus kansalaispalkan tavoittelusta. Kansalaispalkkaideaa oli edistetty jo ennen puolueen perustamista SKDL:n puitteissa 80-luvun lopulla. Kansalaispalkka-ajatus on hyvin samantapainen kuin edelleen Vasemmistoliiton ohjelmissa oleva tavoite perustulosta.

Kategoriat
Näkökulmat

Suuri huoli

Mielenterveysongelmat ovat yhä tänäkin päivänä osittain vaiettu ja vähätelty asia. Vähättelyyn ja vaikenemiseen ei tilastojen valossa ole varaa. Lähes jokaisen meistä tuttava- ja perhepiirissä on mielenterveydenongelmia ja masennusta, ja monella on aiheesta myös omakohtaista kokemusta. Mielenterveysongelmat ovat yleinen varhaiseläköitymisen syy.

Kategoriat
Näkökulmat

Elämää on Nokian jälkeenkin

Oulu on ollut otsikoissa isojen ict-sektorin irtisanomisten vuoksi. Nokian nousu siivitti kaupungin kasvua 2000-luvun alussa ja yrityksen ongelmat ovat varjostaneet kaupunkia 2010-luvulla.

Valtakunnan lehtien reportterit ovat nyt rampanneet kirjoittamassa ict-alan savuavista raunioista ja kaupungin oletetusta rappiosta.

Etelän median raporteissa on jotain häiritsevää. Ylemmyydentuntoista ja holhoavaa. Jopa jotain kolonialistis-sävytteistä.

Kategoriat
Näkökulmat

Ratkaiseeko eläkesopu kestävyysvajeen?

Tässä on nyt ollut pari viikkoa aikaa pureksia työmarkkinaosapuolien eläkesopua. Eläkesovun mukaan eläkeiän alaikä nousee nykyisestä 63 vuodesta asteittain 65 vuoteen. Se ei kuitenkaan ole koko totuus, sillä ennakoitu elinikä vaikuttaa henkilökohtaiseen eläkeikään vuoden 2025 jälkeen. Esimerkiksi minun eläkeikäni on uudistuksen myötä 67 vuotta ja 7 kuukautta. Tosin odottaa sopii, että ennen omia eläkepäiviäni ehditään tehdä vielä monta eläkeuudistusta.

Kategoriat
Näkökulmat

Sota ja rauha

Maailmanhistoria on täynnä sotia ja konflikteja, kansanmurhia ja väkivaltaa. Ihmiskunnan huikeista kulttuurisista saavutuksista huolimatta ihminen ei ole oppinut elämään rauhassa toisten ihmisten kanssa.