Kansan Tahto

70 € / vuosi
Kategoriat
Uutiset

Suomi Arktisen neuvoston puheenjohtajaksi

Tapahtumia pian Oulussa ja Rovaniemellä

Suomi otti vastaan Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden torstaina 11.5. Alaskan Fairbanksissa. Arktinen yhteistyö lähti liikkeelle Suomen aloitteesta 1990-luvun alussa niin sanotussa Rovaniemi-prosessissa.

Arktinen neuvosto on arktisten maiden hallitusten yhteistyöelin, johon kuuluvat Pohjoismaat, Venäjä, Kanada ja Yhdysvallat. Alkuperäiskansoilla on neuvostossa oma edustuselin. Jäsenmaiden lisäksi Arktisen neuvoston toimintaan osallistuvat tarkkailijamaina kaikki Aasian ja Euroopan keskeiset valtiot.

Arktisen alueen suurin kysymys on ilmastonmuutos, sen hillitseminen ja siihen sopeutuminen. Suomi pitää yllä myös YK:n Agenda 2030 -kestävän kehityksen ohjelman tavoitteita.

Suomen pääteemat Arktisessa neuvostossa ovat puheenjohtajuuskaudella luonnonsuojelu, viestintäyhteydet, meteorologinen yhteistyö ja koulutus.

Suomen pääteemat Arktisessa neuvostossa ovat puheenjohtajuuskaudella luonnonsuojelu, viestintäyhteydet, meteorologinen yhteistyö ja koulutus. Suomi ajaa yhteistyön lisäämistä Arktisen neuvoston ja Arktisen talousneuvoston välillä talousyhteistyön ja vastuullisen talouskehityksen edistämiseksi.

Ilmastonmuutos tulee olemaan Arktisen neuvoston työssä ratkaiseva kysymys. Neuvosto toimii konsensusperiaatteella, eli asioista tarvitaan yksimielisyys. Yhdysvaltojen ilmastopoliittinen linja tai arktinen politiikka ei ole vieläkään selvillä.

Puheenjohtajuuskausi tulee näkymään kannanottoina arktisiin kysymyksiin kansainvälisesti. Suomessa järjestetään puheenjohtajakaudella useita kansainvälisiä tapahtumia, kuten kesäkuussa Oulussa pidettävä EU:n arktinen sidosryhmäkokous, Rovaniemi Arctic Spirit -konferenssi marraskuussa 2017 ja Suomi 100 -juhlavuoteen liittyvä Pohjoisnavan tutkimusmatka jäänmurtajalla. Rovaniemi Arctic Spirit -konferenssin pääteemana on juuri YK:n kestävän kehityksen suhde arktisuuteen. Presidentti Sauli Niinistö tavoittelee sulaksi hattuun arktisen huippukokouksen järjestämistä, mihin osallistuisivat kaikkien jäsenmaiden presidentit, myös Yhdysvalloista ja Venäjältä.

Kategoriat
Uutiset

Teslan jättitehdas Suomeen tai Ruotsiin

Tehtaan sijoituksesta kilpailee kymmenen kuntaa Suomessa ja Ruotsissa

Ruotsalainen Northvolt-yhtiö on ilmoittanut neuvottelevansa litiumioniakkuja valmistavan gigatehtaan sijainnista kahdeksan ruotsalaiskunnan ja kahden suomalaiskunnan kanssa. Suomesta neuvotteluissa ovat mukana Vaasa ja Kotka-Hamina. Suomenlahden toisella rannalla mukana ovat muunmuassa Luleå ja Skellefteå. Tehdasta tavoitteli yli neljäkymmentä kuntaa. Päätös sijainnista tehdään kesän aikana ja rakentamisen suunnitellaan alkavan jo vuonna 2018. Tehtaan on määrä työllistää 2500 henkilöä, eli työllistämisvaikutus on valtava.

Northvolt on entisen Tesla-johtaja Peter Carlssonin perustama ja johtama teknologiayhtiö. Yhtiö suunnittelee Teslan Nevadassa vuonna 2017 aloittavan gigatehtaan veroista akkujen tuottajaa. Nortvoltin akut tulevat Teslan ja muiden sähköautojen käyttöön. Tehdas tulee maksamaan arviolta neljä miljardia euroa ja sen on määrä olla Euroopan suurin sähköakkuja valmistava tehdas.

Tehdas tulee maksamaan arviolta neljä miljardia euroa ja sen on määrä olla Euroopan suurin sähköakkuja valmistava tehdas.

– Tämä on Ruotsin suurin teollisuushanke sitten ydinvoiman rakentamisen, lupaa toimitusjohtaja Carlsson viime viikolla julkaistussa tiedotteessa.

Tehtaan sijainnin määrittää lopulta optimaalisuus. Sijainnilta vaaditaan hyviä logistiikkamahdollisuuksia, suotuisaa bisnesilmastoa, korkeakouluja ja mahdollisuuksia houkutella korkeasti osaavaa työväkeä erityisesti Aasiasta. Välttämättömiä ovat myös teollisuusmaan saatavuus, lauhdeveden hyödynnysmahdollisuudet, hiilineutraalin energian saanti ja ympäristö- ja muiden lupien myöntämisaikataulut.

Gigatehtaan sijoittaminen Suomeen olisi harvinainen onnenpotku, jonka työllistämisvaikutuksen arvioidaan nousevan jopa pariinkymmeen tuhanteen.

Kategoriat
Uutiset

Turvapaikanhakijoiden mielenosoitustelttaan tehtiin Oulussa polttopullohyökkäys

Perjantain vastaisena yönä 7. maaliskuuta noin klo 4:40 Oulussa turvapaikanhakijoiden tukimielenosoitustelttaan heitettiin polttopulloja ohi ajaneesta autosta. Tapahtumahetkellä teltassa olleen Kari Viholaisen mukaan yksi pulloista osui häneen. Teltassa oli tapahtumahetkellä hänen lisäkseen kaksi irakilaista henkilöä ja sattumalla teltan ulkopuolella oli myös suomalainen ohikulkija. Kukaan läsnäolleista ei loukkaantunut. Poliisi saapui paikalle 20 minuttia välikohtauksen jälkeen.

Kari Viholainen kertoi puhelimessa Kansan Tahdolle olevansa hyvin järkyttynyt tapahtuman johdosta ja tekevänsä rikosilmoituksen. Vuosia pakolaistyötä tehnyt Viholainen kertoo, ettei ole koskaan kokenut vastaavaa väkivaltaa Oulussa. Hän kertoo tukimielenosoituksen olevan ystävällismielinen ja teltalla autetaan myös Oulun yössä kulkevia suomalaisia.

– Meitä ei väkivallalla hiljennetä, me emme pelkää. Väkivalta ei kuulu suomalaiseen yhteiskuntaan.

Mielenosoitusleiri on on ollut Oulussa pystyssä 27 päivää.

Mielenosoitusleiri on on ollut Oulussa pystyssä 27 päivää. Helsingin Rautatientorilla olevaa mielenosoitusleiriä on myös uhattu sytyttämällä se tuleen. Helsingissä Rautatientorin aluetta poliisi valvoo aktiivisesti, joten mielenosoittajat saavat turvaa poliisista. Oulussa ympärivuorokautista valvontaa ei kuitenkaan ole.

Oulun kaupunki siirrätti turvapaikanhakijoiden mielenosoituksen Isokadulta Kauppatorille viikko sitten. Mielenosoittajat pitävät Kauppatoria sijaintinsa takia turvattomampana kuin entistä paikkaa ja toivovat nyt poliisilta aktiivisempaa läsnäoloa. Mielenosoitusteltta jatkaa toimintaansa tapahtumista huolimatta.

Oulun poliisi tutkii tapausta vahingontekona. Poliisin mukaan polttopulloa ei ollut sytytetty, mutta sen sisältämää nestettä roiskui telttakankaille. Telttaan heitetyn pullon sisältämä neste on menossa tutkintaan.

Kategoriat
Uutiset

Venäjällä laaja mielenosoitusaalto korruptiota vastaan

Oppositioaktivisti Aleksei Navalnyi keräsi arvioiden mukaan jopa 70 000 ihmistä osoittamaan mieltään hallinnon korruptiota vastaan yhdeksässäkymmenessä kaupungissa eri puolilla Venäjää. Protestiaaltoa pidetään laajuudeltaan poikkeuksellisena.

Moskovassa mielenosoituksiin vastattiin väkivallalla ja pidätyksillä. Mielenosoittajia pidätettiin uutistoimisto Tassin mukaan Moskovassa 700, mukaanlukien Navalnyi, joka pidätettiin jo ennen kuin hän ehti mielenosoituspaikalle. Koko Venäjällä pidätettyjä oli Twitterissä levinneiden tietojen mukaan jopa 1 100. Uutiskuvien mukaan pidätettyjen joukossa oli myös lapsia.

Mielenosoituksella Moskovassa ei ollut viranomaisten lupaa.

 

Mielenosoittajia Murmanskissa. (Kuva: Kaisa Vainio)

 

Pohjoisin mielenosoitus oli Murmanskissa, jossa osallistujia oli noin 250. Viranomaisten vaatimuksesta mielenilmaus siirrettiin puistoon, jossa samaan aikaan oli käynnissä patrioottinuorten tapahtuma. Mielenosoittajat eivät saaneet ääntään kuuluviin nuorten esittämien isänmaallisten laulujen ylitse. Kaikki sujui kuitenkin rauhallisesti ja poliisi tyytyi valvomaan hiljaista mielenilmausta etäämmällä.

Mielenosoittajat eivät saaneet ääntään kuuluviin nuorten esittämien isänmaallisten laulujen ylitse.

Navalnyi nostatti korruptiovastaisen protestiaallon julkaisemalla laajan aineiston, joka paljastaa korruptiovyyhdin pääministeri Dmitri Medvedevin ympärillä. Mielenosoittajat vaativat kylteissään muun muassa pääministerin vastausta syytöksiin. Mielenosoituksen tunnus on Dimonotvetit, ”Dimon, vastaa”, pääministerin lempinimen mukaisesti.

 

Medvedevillä on salaisia miljardeja, mutta ei yhtä sanaa, ihmetellään mielenosoituskyltissä pääministerin hiljaisuutta. (Kuva: Kaisa Vainio)

 

Aleksei Navalnyi on Venäjän merkittävin oppositiopoliitikko, lakimies, bloggaaja ja aktivisti, joka on lähes kymmen vuoden ajan arvostellut valtaapitäviä ja paljastanut korruptiotapauksia blogissaan. Navalnyi tunnetaan myös populistisesta maahanmuutto- ja islamvastaisuudestaan. Vuonna 2007 hänet heitettiin ulos liberaalipuolue Jablokosta muukalaisvastaisten tempausten takia.

Venäjällä käydään ensi vuonna presidentinvaalit, joissa Navalnyi pyrkii asettumaan ehdolle. On epävarmaa, saako hän osallistua vaaleihin, sillä hän on syytettynä talousrikoksista. Putinin suosion arvioidaan olevan laskussa.