Kansan Tahto

70 € / vuosi
Kategoriat
Näkökulmat

Solidaarisuutta ja tasa-arvoa

Vuosi sitten eduskuntavaalien jälkeisissä vappupuheissa saatoimme iloita vasemmistoliiton menestyksestä ja katsoimme toiveikkaina tuleviin hallitusneuvotteluihin. Keskeinen tavoitteemme, oikeudenmukainen Suomi kaikille, ei harvoille, oli ja on edelleen kaiken poliittisen toimintamme sydänlankana.

Hallitusohjelmaan saimme useita tasa-arvoa ja toimeentuloa vahvistavia kirjauksia, eivätkä vaalilupaukset ole jääneet puheiden tasolle, vaan esimerkiksi työttömiä kyykyttänyt aktiivimalli haudattiin ja jokaisen lapsen oikeus varhaiskasvatukseen palautettiin. Sote-, sotu- ja koulutusuudistukset valmistellaan ihminen keskiössä ja vahvassa vasemmistolaisessa ohjauksessa, jolla varmistetaan yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutuminen.

***

Vaikka nyt vietämme vuosikymmenen ensimmäistä vappua koronan aiheuttaman kriisin vuoksi hyvin poikkeuksellisissa olosuhteissa, ei vasemmistolainen aate tai työväenjuhlan merkitys ole haalistunut tai kadonnut mihinkään. Päinvastoin, tämäkin aika on osoittanut työväenliikkeen merkityksen koronahaasteista selviämisessä. Viesti on ollut selkeä. Me pidämme huolta kaikista heikoimmassa asemassa olevista ja ketään ei jätetä yksin. Solidaarisuus ja toisista välittäminen näkyy ihmisten käyttäytymisessä. Suosituksia noudatetaan ja lähimmäisiä autetaan.

Toisaalta kriisi on niin henkilökohtaisessa elämässä kuin yhteiskunnan tasollakin monesti sellainen, mikä pistää elämänarvot uusiksi ja pakottaa pysähtymään. Tutkimusten mukaan talouskriisit monesti kiihdyttävät yhteiskunnallisia muutoksia. Tämä kriisi on myös tehnyt näkyväksi monia jo olemassa olevia eroja. Ihmiset ovat hyvin eriarvoisessa asemassa toimeentulon varmuuden, arjen sujuvuuden ja avunsaannin kannalta. Perheissä, joissa ongelmat ovat kasautuneet jo ennen kriisiä, tilanne on erityisen vaikea. Vaikea tilanne on myös monelle yksinasuvalle.

***

Kriisi tekee näkyväksi myös työelämän jaot. Etätyö on pääsääntöisesti keskiluokan etuoikeus ja raskasta vuorotyötä esimerkiksi tehtaissa, kaupan alalla ja siivoojina tekevät kokevat niin normaali- kuin poikkeusoloissakin enemmän vaikeuksia yhdistää perhe ja työelämä. Naisvaltainen, julkinen sektori kamppailee kriisin etulinjassa niin sosiaali- ja terveysalalla kuin varhaiskasvatuksessa.

Kansalaispalautteesta ja julkisuudessa käytetyistä puheenvuoroista voi päätellä, että naiset kantavat myös suuremman vastuun lasten etäopetuksesta, kouluruuan korvaamisesta ja kaikesta siitä valtavasta huolesta, mikä poikkeusaikaan ja lasten sopeutumiseen liittyy. Erityisen vaikeassa asemassa ovat nytkin yksinhuoltajat sekä yksinäiset ja pienituloiset vanhukset, joista heistäkin valtaosa on naisia.

***

On hyvin inhimillistä, että tilanne aiheuttaa monelle ahdistusta ja pelkoakin. Koronan aiheuttamassa kriisissä niin kuin kriiseissä yleensäkin on kuitenkin myös mahdollisuus arvojen uudelleen punnitsemiseen koko yhteiskunnan tasolla. Voisiko esimerkiksi oikeiston kapean talousajattelun nyt vihdoinkin kunnolla haastaa? Sen sijaan, että mittaamme jatkuvasti tehokkuutta ja kilpailukykyä tunnustaisimme kunnolla, että myös naisvaltaisen julkisen sektorin tekemä työ on taloudellisesti arvokasta. Yksilökeskeisyyden sijaan ymmärtäisimme, että olemme kaikki myös normaalioloissa riippuvaisia toisistamme ja hyvinvointivaltion tarjoamista palveluista varhaiskasvatuksesta vanhushoivaan saakka.

Vain aika näyttää, mihin kriisin vaikutukset meidät vievät. Tänä vappuna haluan kuitenkin uskoa, että vasemmiston perinteinen viesti solidaarisuudesta ja tasa-arvosta voittaa.

Kolumni on julkaistu Kansan Tahdon numerossa 3/2020.


Lisää tällaista? Tilaa paperinen Kansan Tahto ja saat laadukasta luettavaa yhteiskunnasta ja kulttuurista, ihmisistä ja ilmiöistä säännöllisesti kotiin kannettuna. Samalla tuet luotettavaa, vasemmistolaista ja pohjoista journalismia.

Vuositilauksen hinta on 65 euroa / 8 numeroa. Tarkista mahdollinen ammattiliittosi lehtietu. >> Tilaa tästä!

Kategoriat
Näkökulmat

Vasemmisto tarjoaa toivoa, ei pakkoa

Nykyisen hallituksen politiikkaa leimaa vaihtoehdottomuus. Monesti hallituspuolueiden kansanedustajat puolustautuvat sanomalla, että eivät hekään haluisi leikata, mutta kun on pakko. On siis aivan pakko leikata pienituloisilta, suurituloisilta ei niinkään. Erikoista on, että pakkoa toitottavat tahot muuten puhuvat niin kauniisti valinnan vapaudesta. Pakon politiikka on tietenkin täyttä sumutusta, jolla yritetään piilottaa tosiasia, että aina on vaihtoehtoja.

Kansan Tahdon 110-vuotinen historia on täynnä vaihtoehtojen politiikkaa. Lehden perustamisvuodesta 1906 kaikille tulee varmasti ensimmäisenä mieleen yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden saavuttaminen. Ennen uudistusta sekä naiset olivat olleet ilman äänioikeutta että valtaosa miehistä. Vaihtoehto demokratian läpimurrosta voitti. Tällä on ollut aivan käsittämättömän suuri vaikutus myös seuraavien sukupolvien elämään.

Kategoriat
Näkökulmat

Hosumalla tehtyjä korotuksia ja leikkauksia

Tiistaina eduskunnassa käytiin keskustelua vasemmistoliiton ja vihreiden välikysymyksestä, joka koski valtiovarainministeriön johtaman lainvalmistelun avoimuutta ja asianmukaisuutta sekä oikean tiedon välittämistä eduskunnalle.

Välikysymyksessä on kysymys paljon suuremmasta asiasta kuin ministeri Stubbin ministeriaitiosta antamasta virheellisestä tiedosta. Kyseessä on Sipilän hallituksen laajempi ongelma. Lainvalmistelun on pohjauduttava tietoon ja lakien vaikutukset esimerkiksi erilaisiin ihmisryhmiin on selvitettävä huolellisesti. Tähän asti hallitus on joutunut vetämään jo monia esityksiään takaisin, kun valmisteluvaiheessa vaikutusarviointeja ei ole otettu vakavasti.

Hallitus päätti marraskuussa korottaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen enimmäismääriä. Korotukset ovat merkittäviä, sillä palvelumaksujen enimmäismäärät nousevat noin 30 prosenttia.

Kategoriat
Näkökulmat

Sote-ratkaisu on iso kysymysmerkki

Hallitus oli hajoamispisteessä ja pääsi lopulta sopuun sotesta. Sosiaali- ja terveyspalvelut tarvitsevat uudistusta, mutta vielä viikko päätöksen jälkeen emme oikein tiedä, mitä hallitus oikeastaan päättikään. Kaikki isot kysymykset ovat vielä täysin auki.

Hallituksen mukaan maakuntajakoon perustuvat 18 itsehallintoaluetta järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut 15 sote-alueella. Tämä tarkoittaa sitä, että kolme itsehallintoaluetta järjestää sosiaali- ja terveyspalvelunsa jonkun toisen itsehallintoalueen kanssa. Miten Pohjois-Suomen palveluiden käy ja kuinka itsehallintoalueen vaaleilla valittu valtuusto päättää sosiaali- ja terveyspalveluista yhdessä toisen itsehallintoalueen valtuuston kanssa?

Kategoriat
Näkökulmat

Joukkovoimalla eteenpäin

Nyt viimeistään on varmistunut, että tämä hallitus syventää tuloeroja ja lisää työelämän epävarmuutta. Hallituksen linja on epätasa-arvoinen myös kansainvälisesti, kuten kehitysmäärärahojen leikkaukset osoittavat.

Jo hallitusohjelmassa on monia pienipalkkaista työntekijää kurittavaa toimenpidettä ja näitä hallitus täydensi viime viikolla, kun se julkaisi työelämän kiristyspakettinsa. Hallitus alentaa sairauspäivien korvaustasoa, puolittaa ylityökorvaukset sekä pienentää sunnuntaikorvauksia 75 prosenttiin.

Kategoriat
Näkökulmat

Normitalkoot alkuun päivystysasetuksesta

Viikko sitten eduskunnan lähetekeskustelussa oli kansalaisaloite päivystysasetuksen muuttamisesta. Aloitteen tavoitteena on muuttaa sosiaali- ja terveysministeriön antamaa asetusta siten, että synnytystoiminta voisi jatkua nykyisissä yksiköissä potilasturvallisuutta vaarantamatta.

Tutkimuksen mukaan vauvalla on moninkertainen riski kuolla syntyessään matkalle. Hoidon priorisoinnilla riskisynnyttäjät on ohjattu aiemminkin suurempiin synnytyssairaaloihin, joissa lastenlääkäri on aina saatavilla. Tälläkin hetkellä riskisynnytyksiä tapahtuu matalan riskin sairaaloissa, kun äiti ei ehdi korkeamman riskin sairaalaan synnyttämään. Vastasyntyneen hoito pienemmässä sairaalassa on joka tapauksessa laadukkaampaa kuin tien päällä.

Kategoriat
Näkökulmat

Näytön paikka

Hallitusneuvotteluja Juha Sipilän johdolla käyvällä Keskustalla on nyt näytön paikka. Vaaleissa Keskusta lupasi kansalle laittaa Suomen kuntoon muun muassa luomalla 200 000 uutta työpaikkaa. Tavoite on kunnianhimoinen ja kannatettava.

Harmi vain, ettei Sipilän esittämä 100 vuosityötunnin lisäys taida tukea työllisyystavoitetta vähääkään. Päinvastoin, laskelmien mukaan vuosityöajanpidennys tarkoittaisi sitä, että nykyiseen työmäärään tarvitaan 115 000 työntekijää vähemmän. Esitys on sekä työllisyyden parantamisen että työssäjaksamisen kannalta järjetön.

Kategoriat
Näkökulmat

Eriarvoisuutta voi ehkäistä ennalta

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila luovutti viime perjantaina pääministeri Alexander Stubbille (kok) raportin lasten oikeuksien toteutumisesta tällä vaalikaudella. Raportista uutiseksi nousi poikien lukutaito ja -taidottomuus: joka kahdeksas 15-vuotias poika ei osaa lukea niin hyvin kuin peruskoulun jälkeen olisi tarkoitus osata.

Raportista ilmenee myös lasten eriarvoisuus, joka nousi esille viime syksynä koulujen alkaessa. Silloin opettajien ammattijärjestö arvioi ekaluokkalaisten olevan keskenään eriarvoisemmissa asemissa kuin koskaan. Koululeikkaukset pidentävät koulumatkoja, karsivat opetusmateriaaleja ja aiheuttavat opettajien lomautuksia. Tämä puolestaan eriarvoistaa lapsia asuinpaikan perusteella.

Kategoriat
Näkökulmat

Koulutuksen tasa-arvo tehokkuuden tilalle

Eduskunnassa äänestetään tällä viikolla välikysymyksestä, joka kyseenalaistaa hallituksen tekemän koulutuspolitiikan. Koululeikkauksilla on kauaskantoisia vaikutuksia nuorten opiskelumahdollisuuksiin, syrjäytymisriskiin ja jopa työpaikkojen keskittymiseen. Opiskelu on vaikeutunut myös toisesta päästä, kun opintotuen ehtoja on kiristetty.

Kategoriat
Näkökulmat

Avoimia kysymyksiä varhaiskasvatuslaissa

Varhaiskasvatuksen ammattilaisten kannanotoista on tullut selväksi, että päivähoitolain uudistaminen varhaiskasvatuslaiksi on erittäin tarpeellista. Lain lähtökohdiksi on asetettu paitsi lainsäädännön nykyaikaistaminen, myös lapsen edun korostaminen päivähoidon suunnittelussa ja järjestämisessä.

Kategoriat
Näkökulmat

Sote haastaa yhdenvertaisuuden

Hallituksen esitys uudeksi sosiaali- ja terveyspalvelulaiksi on valmistunut ja annettu eduskunnalle. Kuntapäättäjien reaktiot ovat vaihdelleet sen mukaan nouseeko kunnan maksuosuus vai laskeeko se. Pohjois-Pohjanmaalla häviäjiä tuntuvat olevan kokonaisuutta tarkastellen kaikki kunnat pienimmästä suurimpaan. Eikä liene yllätys että pääkaupunki Helsinki pärjää tässäkin kisassa.

Kategoriat
Näkökulmat

Ei bisnestä terveydellä

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislaki – tuttavallisemmin sote-uudistus – pitäisi saada valmiiksi talven aikana. Uudistusta epäillään kuitenkin eduskunnassakin, kukin omista syistään.

Sote-uudistus tehdään ennen kaikkea valtion säästötavoitteiden vuoksi. Sosiaali- ja terveyspalveluista pitäisi säästää 2 miljardia euroa, mikä on vain puoli miljardia vähemmän kuin suunnitellun Pohjois-Suomen sote-alueen koko budjetti. Säästäminen onnistuu lopulta vain palvelujen karsimisella niitä keskittämällä. Hallituksen rakennepoliittinen ohjelmahan leikkaa jo vanhusten laitoshoidosta 300 miljoonaa euroa ja vaikeuttaa myös muuta vanhusten ympärivuorokautista hoitoa.