Katja Hänninen

Katja Hänninen

Kirjoittaja on Vasemmistoliiton kansanedustaja.

Hosumalla tehtyjä korotuksia ja leikkauksia

Tiistaina eduskunnassa käytiin keskustelua vasemmistoliiton ja vihreiden välikysymyksestä, joka koski valtiovarainministeriön johtaman lainvalmistelun avoimuutta ja asianmukaisuutta sekä oikean tiedon välittämistä eduskunnalle.

Välikysymyksessä on kysymys paljon suuremmasta asiasta kuin ministeri Stubbin ministeriaitiosta antamasta virheellisestä tiedosta. Kyseessä on Sipilän hallituksen laajempi ongelma. Lainvalmistelun on pohjauduttava tietoon ja lakien vaikutukset esimerkiksi erilaisiin ihmisryhmiin on selvitettävä huolellisesti. Tähän asti hallitus on joutunut vetämään jo monia esityksiään takaisin, kun valmisteluvaiheessa vaikutusarviointeja ei ole otettu vakavasti.

Hallitus päätti marraskuussa korottaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen enimmäismääriä. Korotukset ovat merkittäviä, sillä palvelumaksujen enimmäismäärät nousevat noin 30 prosenttia. Lue lisää

Sote-ratkaisu on iso kysymysmerkki

Hallitus oli hajoamispisteessä ja pääsi lopulta sopuun sotesta. Sosiaali- ja terveyspalvelut tarvitsevat uudistusta, mutta vielä viikko päätöksen jälkeen emme oikein tiedä, mitä hallitus oikeastaan päättikään. Kaikki isot kysymykset ovat vielä täysin auki.

Hallituksen mukaan maakuntajakoon perustuvat 18 itsehallintoaluetta järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut 15 sote-alueella. Tämä tarkoittaa sitä, että kolme itsehallintoaluetta järjestää sosiaali- ja terveyspalvelunsa jonkun toisen itsehallintoalueen kanssa. Miten Pohjois-Suomen palveluiden käy ja kuinka itsehallintoalueen vaaleilla valittu valtuusto päättää sosiaali- ja terveyspalveluista yhdessä toisen itsehallintoalueen valtuuston kanssa? Lue lisää

Joukkovoimalla eteenpäin

Nyt viimeistään on varmistunut, että tämä hallitus syventää tuloeroja ja lisää työelämän epävarmuutta. Hallituksen linja on epätasa-arvoinen myös kansainvälisesti, kuten kehitysmäärärahojen leikkaukset osoittavat.

Jo hallitusohjelmassa on monia pienipalkkaista työntekijää kurittavaa toimenpidettä ja näitä hallitus täydensi viime viikolla, kun se julkaisi työelämän kiristyspakettinsa. Hallitus alentaa sairauspäivien korvaustasoa, puolittaa ylityökorvaukset sekä pienentää sunnuntaikorvauksia 75 prosenttiin. Lue lisää

Normitalkoot alkuun päivystysasetuksesta

Viikko sitten eduskunnan lähetekeskustelussa oli kansalaisaloite päivystysasetuksen muuttamisesta. Aloitteen tavoitteena on muuttaa sosiaali- ja terveysministeriön antamaa asetusta siten, että synnytystoiminta voisi jatkua nykyisissä yksiköissä potilasturvallisuutta vaarantamatta.

Tutkimuksen mukaan vauvalla on moninkertainen riski kuolla syntyessään matkalle. Hoidon priorisoinnilla riskisynnyttäjät on ohjattu aiemminkin suurempiin synnytyssairaaloihin, joissa lastenlääkäri on aina saatavilla. Tälläkin hetkellä riskisynnytyksiä tapahtuu matalan riskin sairaaloissa, kun äiti ei ehdi korkeamman riskin sairaalaan synnyttämään. Vastasyntyneen hoito pienemmässä sairaalassa on joka tapauksessa laadukkaampaa kuin tien päällä. Lue lisää

Näytön paikka

Hallitusneuvotteluja Juha Sipilän johdolla käyvällä Keskustalla on nyt näytön paikka. Vaaleissa Keskusta lupasi kansalle laittaa Suomen kuntoon muun muassa luomalla 200 000 uutta työpaikkaa. Tavoite on kunnianhimoinen ja kannatettava.

Harmi vain, ettei Sipilän esittämä 100 vuosityötunnin lisäys taida tukea työllisyystavoitetta vähääkään. Päinvastoin, laskelmien mukaan vuosityöajanpidennys tarkoittaisi sitä, että nykyiseen työmäärään tarvitaan 115 000 työntekijää vähemmän. Esitys on sekä työllisyyden parantamisen että työssäjaksamisen kannalta järjetön. Lue lisää

Eriarvoisuutta voi ehkäistä ennalta

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila luovutti viime perjantaina pääministeri Alexander Stubbille (kok) raportin lasten oikeuksien toteutumisesta tällä vaalikaudella. Raportista uutiseksi nousi poikien lukutaito ja -taidottomuus: joka kahdeksas 15-vuotias poika ei osaa lukea niin hyvin kuin peruskoulun jälkeen olisi tarkoitus osata.

Raportista ilmenee myös lasten eriarvoisuus, joka nousi esille viime syksynä koulujen alkaessa. Silloin opettajien ammattijärjestö arvioi ekaluokkalaisten olevan keskenään eriarvoisemmissa asemissa kuin koskaan. Koululeikkaukset pidentävät koulumatkoja, karsivat opetusmateriaaleja ja aiheuttavat opettajien lomautuksia. Tämä puolestaan eriarvoistaa lapsia asuinpaikan perusteella. Lue lisää

Sote haastaa yhdenvertaisuuden

Hallituksen esitys uudeksi sosiaali- ja terveyspalvelulaiksi on valmistunut ja annettu eduskunnalle. Kuntapäättäjien reaktiot ovat vaihdelleet sen mukaan nouseeko kunnan maksuosuus vai laskeeko se. Pohjois-Pohjanmaalla häviäjiä tuntuvat olevan kokonaisuutta tarkastellen kaikki kunnat pienimmästä suurimpaan. Eikä liene yllätys että pääkaupunki Helsinki pärjää tässäkin kisassa. Lue lisää

Ei bisnestä terveydellä

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislaki – tuttavallisemmin sote-uudistus – pitäisi saada valmiiksi talven aikana. Uudistusta epäillään kuitenkin eduskunnassakin, kukin omista syistään.

Sote-uudistus tehdään ennen kaikkea valtion säästötavoitteiden vuoksi. Sosiaali- ja terveyspalveluista pitäisi säästää 2 miljardia euroa, mikä on vain puoli miljardia vähemmän kuin suunnitellun Pohjois-Suomen sote-alueen koko budjetti. Säästäminen onnistuu lopulta vain palvelujen karsimisella niitä keskittämällä. Hallituksen rakennepoliittinen ohjelmahan leikkaa jo vanhusten laitoshoidosta 300 miljoonaa euroa ja vaikeuttaa myös muuta vanhusten ympärivuorokautista hoitoa. Lue lisää

Tämä on kestävyyslaji

Nyt vaaditaan kestävyyttä! Valtion tuhatsivuinen talousarvio odotti perjantai-aamuna työpöydällä. Ensimmäiset 20 sivua luettuani aloin jo ihmetellä, miten voi olla hallituksen tavoitteet ja esitykset niin pahasti ristiriidassa keskenään.
Stubbin hallituksen tavoitteena on ”köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, julkisen talouden vakauttaminen ja kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen”. Kannatettavia tavoitteita, mutta lääkkeeksi esitetyt välillisten verojen korotukset, indeksien jäädytykset sekä koulutusmäärärahojen, lapsilisien ja kuntien valtionosuuksien leikkaukset eivät edistä työllisyyttä tai vähennä köyhyyttä. Lista osoittaa pienituloisten kärsivän leikkaustalkoista eniten. Lue lisää