Kansan Tahto

70 € / vuosi
Kategoriat
Uutiset

Sari Moisanen, Lalli Mustakallio ja Reijo Kontinen ehdolle eduskuntavaaleihin

Vasemmistoliiton Lapin piirin piirihallitus nimesi loput ehdokkaat kansanedustajavaaleihin kokouksessaan Rovaniemellä lauantaina. Ehdokkaiksi asetettiin Sari Moisanen Kemistä, Lalli Mustakallio Torniosta ja Reijo Kontinen Kolarista.

Lalli Mustakallio, 29, joka on tullut suurelle yleisölle tutuksi rap-artisti Talonpoika Lallina, kertoo haluavansa herätellä nuoria ihmisiä vaaliuurnille tarjoamalla näille vaihtoehdon politiikan ulkopuolelta.

– Olen nähnyt yhteiskunnan meininkiä esiintymislavoilta sekä viemärikaivoista. Monipuolista perspektiiviä Lapin asioihin löytyy, koska olen kiertänyt keikoilla kummallakin alalla ympäri maakuntaa yli kymmenen vuoden ajan ja kuullut ihmisten huolia ja murheita. Eriarvoistuminen ja luonnonvarojen yksityistäminen on pysäytettävä.

Kemiläinen hanketyöntekijä Sari Moisanen, 39, asettuu ehdolle kolmatta kertaa Lapista. Edellisissä eduskuntavaaleissa Moisanen keräsi 4 179 ääntä ja hänet valittiin varakansanedustajaksi.

– On ilo olla jälleen mukana nostamassa keskustelun keskiöön lappilaisia koskevia asiakysymyksiä, kuten kuinka turvata harvaan asutun maakunnan palvelut ja työpaikat, millaisia ovat lappilaiset ilmastoteot ja miten työelämän pelisäännöt määritetään, Moisanen toteaa.

– Tässä huikeassa ehdokasjoukossa on lappilaisen arjen asiantuntijoita tukkikämpiltä yliopiston käytäville, teollisuuskaupunkien sykkeestä poroaidoille.  Oma kampanjani tulee rakentumaan Lapin veto- ja pitovoimatekijöiden esillä pitämiseen, työelämäkysymyksiin sekä aluetalouden ja teollisuuden toimintaedellytyksien turvaamiseen.

Kolmas uusi ehdokas on Reijo Kontinen, 61, Kolarista. Kontinen on ammatiltaan metsuri ja on ollut aktiivisesti mukana kunnallispolitiikassa ja ammattiyhdistysliikkeen luottamustehtävissä jo vuosikymmenien ajan. Tällä hetkellä Kontinen toimii Teollisuusliiton hallituksen jäsenenä.

– Suomen eheyttäminen on ykkösteemani vaaleissa, Sipilän hallitus on ajanut maan kahtia, kertoo Kontinen.  

Vasemmistoliiton kansanedustajaehdokkaina huhtikuun vaaleissa ovat luokanopettaja Anni Ahlakorpi, 32, Utsjoki, aluetoimitsija Jarmo Alatarvas, 59, Rovaniemi, nuoriso-ohjaaja Mari Ikonen, 26, Rovaniemi, metsuri Reijo Kontinen, 61, Kolari, hanketyöntekijä Sari Moisanen, 39, Kemi, yrittäjä Albana Mustafi, 34, Kemi, muusikko ja viemärisukittaja Lalli Mustakallio, 29, Tornio, kansanedustaja Markus Mustajärvi, 55, Savukoski, poromies Aki Nevalainen, 59, Kittilä, sosiaalityöntekijä Tiina Outila, 33, Rovaniemi, opiskelija Henri Ramberg, 31, Rovaniemi, eläkeläinen Olavi Stoor, 71, Tornio, professori Vesa Puuronen, 61, Rovaniemi sekä hankinta-asiantuntija Kati Tervo, 35, Kemi.

Kategoriat
Uutiset

Kainuun Vasemmisto: Äänioikeus taattava kaikille

Kainuun Vasemmisto vaatii pikaisia toimia äänestysmahdollisuuden turvaamiseksi kaikille vaaleissa äänioikeutetuille.

Äänestäjän tulee aina esittää selvitys henkilöllisyydestään. Tähän tarkoitukseen sopivat esimerkiksi kuvallinen henkilökortti, ajokortti, passi ja kuvallinen KELA-kortti.

Lisäksi poliisi voi myöntää väliaikaisen maksuttoman henkilökortin äänestämistä varten, jos henkilöllä ei ole muuta henkilöllisyyttä osoittavaa asiakirjaa. Äänestäjän on kuitenkin aina hankittava itse passikuvat korttia varten.

Tänä vuonna on kahdet, mahdollisesti jopa kolmet vaalit ja Suomessa on tuhansia erityisesti vanhempia ihmisiä, joilla ei ole mitään kuvallista henkilöllisyystodistusta kun kuvallisia KELA-kortteja ei enää myönnetä. Poliisin myöntämä kertatodistus maksaa kuvien takia kymmeniä euroja ja se pitäisi hankkia useita kertoja.

Kunnalliset luottamushenkilöt on suurelta osin rajattu pois vaalilautakunnista ja korvattu nuorilla opiskelijoilla, joten yhä harvempi iäkäs äänestäjä tunnistetaan ja monet joudutaan käännyttämään pois äänestyspaikoilta.

Kainuun Vasemmiston mukaan äänioikeus on niin tärkeä ja kallis asia, että sen käyttämiseen pitää olla mahdollisuus kaikilla varallisuudesta riippumatta ja siksi tulisi selvittää kuvallisen henkilökortin järjestäminen jokaiselle suomalaiselle.

-Henkilökortille on tarvetta muutenkin kuin vaaleissa, piirihallitus totesi.


Kategoriat
Uutiset

Vasemmistoliitolle vaalityöntekijöitä Lappiin

Kemiläinen Sari Ekorre-Nummikari on aloittanut työskentelyn Vasemmistoliiton Lapin piirin vaalityöntekijänä. Hänen asemapaikkansa on Rovaniemellä. Koulutukseltaan hän on julkishallinnon tradenomi ja kätilö. Järjestötehtävissä hän on aiemmin työskennellyt Kemin KSL:n ja Kemin Vasemmistoliiton palveluksessa.

Muun muassa junioripesäpallon valmennusta ja hyväntekeväisyyttä harrastava Ekorre-Nummikari oli vuoden 2015 eduskuntavaaleissa itse ehdokkaana ja on hyvin jyvällä siitä millaista tukea ehdokkaat tarvitsevat.

Ekorre-Nummikari on myös toisen kauden kunnanvaltuutettu Kemissä, sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen sekä Lapin Liiton valtuuston jäsen.

Kemissä järjestö- ja vaalityöntekijänä on aloittanut Juhani Hiltunen, 59. Hän on kokenut järjestökonkari, jonka järjestötoiminta on alkanut jo 1970-luvulla. Hän on ammatiltaan toimittaja ja toiminut myös tiedottajana eri organisaatioissa. Hän on työskennellyt järjestötehtävissä aiemmin muun muassa Suomen Demokraattisen Nuorisoliiton, Suomen Festivaaliyhdistyksen ja Kemin KSL:n palveluksessa.

Hiltunen on ensimmäisen kauden kunnanvaltuutettu Keminmaassa, kunnan sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja, sekä Lapin Liiton valtuuston jäsen.

Vasemmistoliitto tavoittelee kevään eduskuntavaaleissa Lapista kahta kansanedustajan paikkaa nykyisen yhden sijasta.

Kategoriat
Uutiset

”Sote- ja maakuntalait uhka Kainuun itsenäisyydelle”

– Sote- ja maakuntauudistus ei paranna palveluiden integraatioita, päinvastoin. Pahimmillaan se sirpaloittaa palvelut asiakkaan näkökulmasta useiden eri palveluntuottajien välille. Eikä tästä suinkaan hyödy asiakas, eli kainuulainen ihminen, vaan monikansallisten yhtiöiden omistajat. Pääomat karttuvat pörssiherrojen taskuihin ja veroeurot karkaavat aurinkorannoille, sitäkö me todella tahdomme, kysyi vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron Kainuun maakuntavaltuuston kokouksessa 17.12. käyttänyt Miikka Kortelainen.

Hän kehotti ottamaan uudistukseen mallia menneestä eli Kainuun hallintokokeilusta.

– Sen aikana pystyttiin näyttämään toteen, kuinka sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisellä integraatiolla pystyttiin säästämään rahaa ja toisaalta samaan aikaan takaamaan kainuulaisille laadukkaat palvelut.
Kortelaisen mukaan nykyisellä rahoitusmallilla sote- maakuntauudistus tulisi olemaan Kainuun osalta kurjistus: synkimmissä tulevaisuuskuvissa Kainuu ei ole itsenäinen maakunta muiden joukossa yhtä vaalikautta pidempään, mikäli sote- ja maakuntalakipaketit menevät nykymuotoisina lävitse eduskunnassa.

Vuodesta 2000 vuoteen 2018 Kainuusta on huvennut Sotkamon asukasluvun verran ihmisiä.

Kainuussa syntyvyys laskee ja 40 prosenttia kainuulaisista on eläkkeensaajia. Vuodesta 2000 vuoteen 2018 Kainuusta on huvennut Sotkamon asukasluvun verran ihmisiä.

– Tämänsuuntainen kehitys on pysäytettävä jäntevin ottein, muuta vaihtoehtoa meillä ei ole. Kainuun on otettava väkevästi härkää sarvista ja nostettava lapset, nuoret ja lapsiperheet päätöksenteon keskiöön kurssin muuttamiseksi ja maakunnan vetovoiman lisäämiseksi.

Puheessaan Kortelainen painotti, että Kainuussa tarvitaan tulevan vuosikymmenen aikana huomattavasti lisää työvoimaa. Vetovoimaa lisäisi muun muassa koulutusmahdollisuuksien kasvattaminen.

– Kainuu tarvitsee oman itsenäisen korkeakoulunsa, Kajaanin ammattikorkeakoulun, turvaamaan osaltaan korkeakoulutuksen tarpeita alueellamme. Kajaanin ammattikorkeakoulu on pystynyt kokoamaan ympärilleen sellaista korkeakouluyhteisöä, joka toivottavasti tulevaisuudessa luo paikkoja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiselle, osaamisen kehittämiselle sekä maakunnan läpi pyyhkäisevälle innovaatio- ja kehittämistoiminnalle.

– On myös hyvä huomata Kajaanin ammattikorkeakoulun aikaansaama imu Kainuuseen. Valtaosa opiskelemaan saapuvista on Kainuun ulkopuolelta ja merkittävä osa heistä jää opintojen päätyttyä töihin Kainuuseen.

”Karttaa katsoessa on helppo todeta Kainuun jääneen pussinperäksi.”

Maakuntavaltuutettu Kortelainen muistutti, että Kainuun täytyisi olla myös helpommin saavutettavissa.

– Liikenne ja viestintäministeriön asetuksessa pääväylistä ja niiden palvelutasoista eli tuttavallisemmin runkoverkkoasetuksessa Kainuu ja kainuulaiset jätettiin kylmästi oman onnensa nojaan. Maanteiden runkoverkko loppuu Kajaaniin kuin seinään, ja karttaa katsoessa on helppo todeta Kainuun jääneen pussinperäksi. Työtä Kainuun saavutettavuuden parantamiseksi tulee jatkaa entistä tarmokkaammin tästä takaiskusta huolimatta, jossa maamme hallitus näyttää todellisen suhtautumisensa suurkaupunkien ulkopuoliseen Suomeen.

Kategoriat
Uutiset

Vasemmistoliiton Lapin piiri: Tasokorotus sosiaaliturvaan ja indeksijäädytykset pois

Vasemmistoliiton Lapin piiri vaatii tasokorotusta sosiaaliturvaan ja indeksikorotusten palauttamista.

– Useita vuosia jatkuneet indeksijäädytykset ovat syöneet niin eläkeläisten, opiskelijoiden, sairaiden kuin työttömien ostovoimaa. Tällä on useiden järjestöjen mukaan suora vaikutus ihmisten hyvinvointiin, kun rahat eivät riitä esimerkiksi välttämättömiin ruoka- ja lääkehankintoihin, piirijärjestö muistuttaa kannanotossaan.

Indeksijäädytykset ovat ajaneet tuhansia köyhyysrajan alapuolelle.

– Tämä on arvopolitiikkaa ja se näkyy erittäin valitettavalla tavalla pienituloisten arjessa. Indeksijäädytykset ovat ajaneet tuhansia köyhyysrajan alapuolelle, toteaa Vasemmistoliiton Lapin piirin puheenjohtaja Henri Ramberg.

Piirijärjestö painottaa, että indeksitarkistukset ovat sosiaalisesti oikeudenmukaisia ja olemassa siitä syystä, ettei kaikkein pienituloisimpien ostovoima heikkenisi hintojen kallistuessa. Vuoden 2019 indeksijäädytykset lisäävät viimesijaisen toimeentulotuen asiakasmäärää heikentäen ihmisten elämänlaatua ja lisäten byrokratiaa.

– Monta vuotta on menty niin, että eri sosiaalietuuksien tasoa ei ole tarkistettu ja tämän vuoksi ostovoiman heikennykset ovat kertautuneet. Siitä syystä nyt tarvittaisiin riittävä sosiaaliturvan tasokorotus ja indeksikorotus on palautettava, selventää Ramberg.

Kategoriat
Uutiset

Työväen Urheiluliitto täyttää 100 vuotta, juhlat myös Oulussa

Suomen liikuntaan ja urheiluun vahvasti vaikuttanut Työväen Urheiluliitto täyttää sata vuotta ensi vuonna. Liitto perustettiin 26.1.1919 Helsingissä Koiton Talolla.

Oulun piirin perustajaseuroja olivat Oulun Tarmo, Koskelankylän Riento ja Raahen Ponnistus – kaikki vielä tänäänkin hyvässä toimintavireessä. Naisten osuus seurojen ja piirin toiminnassa on aina ollut merkittävä. Nykyinen piirin puheenjohtaja on Leena Immonen.

– TUL:n Oulun piiri juhlii myös luonnollisesti juhlavuotta. Piiri täyttää liiton ohella täydet sata vuotta, kertoo piirin toiminnanjohtaja Joni Valta.

Lukuisat kilpailut ja kuntotapahtumat värittävät piirin juhlavuotta.

 Lukuisat kilpailut ja kuntotapahtumat värittävät piirin juhlavuotta.

– Meillä on 48 toimivaa seuraa, joista Oulussa 21, valaisee Valta.

Helsingissä 13–16. kesäkuuta järjestetään pääjuhlat, joihin matkaa myös pohjoisesta runsaasti osanottajia.

Oma piirin pääjuhla järjestetään Koskenkylän Valolla helmikuun 23. päivänä. Sen ohjelma on laadittu perinteisen TUL-juhlan mukaiseksi. Ohjelmassa Raahen Laulutoverit, Pohjan Akat, Oulun Tarmon, Kellon TU:n ja Haukiputaan Heiton ryhmät astuvat lauteille. Erikoisuutena nähdään mestaripainijoiden ”Riimipuhvelit”, joka on MM-, EM- sekä PM-voittajista koottu voimakas runoryhmä. Entinen kestävyysjuoksija Kalevi Ilkka laulaa ja juhlapuheen pitää tohtori Hannu Itkonen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteen laitokselta.

– Tarjoamme Valolla ihmisille myös juhlakahvit, Joni Valta kertoo.

Kategoriat
Uutiset

Vasemmiston esityksiä läpi Oulussa

Oulun kaupungin vuoden 2019 budjettiin hyväksyttiin useita Vasemmiston esityksiä, osa neuvottelujen tuloksena ja osa äänestäen valtuuston kokouksessa 17.12.

Talousvaikutuksiltaan merkittävin on päätös varhaiskasvatuksen lapsiryhmien koon pienentämisestä. Siihen budjetoidaan viisi miljoonaa euroa, ja lisähenkilöstöä palkataan noin 140.

Äänestäen meni läpi maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen Oulun 16–20-vuotiaille nuorille. Ilmaista ehkäisyä on esittänyt jo kahtena aikaisempana vuotena Vasemmiston Hanna Sarkkinen, mutta vasta nyt esitys meni läpi. Vasemmisto tosin olisi halunnut ikärajan 25 vuoteen.

Joukkoliikenteeseen on ensi vuoden aikana tulossa Vasemmiston ehdottamia alennuksia eläkeläisille ja muille erityisryhmille.

Äänestämällä meni läpi myös hammashoitolan säilyttäminen Oulunsalossa. Sen sijaan äänestyksessä kaatui niukasti Vasemmiston esitys puhelinajanvarauksen käyttöönotosta terveyskeskuksiin.

Työllisyysmäärärahojen miljoonan euron lisäys, kevyen liikenteen väylien 300 000 euron kehittämisraha ja suolistosyöpäseulontojen aloittaminen ovat vasemmistoliiton valtuustoryhmän mielestä hyviä päätöksiä, samoin päätös perusopetusryhmien pitämisestä kohtuullisen kokoisina. Neuvotteluissa saatiin torjuttua terveysasemille kaavailtu hoitajamaksu. Joukkoliikenteeseen on ensi vuoden aikana tulossa Vasemmiston ehdottamia alennuksia eläkeläisille ja muille erityisryhmille.

Oulun kaupungin tulevan vuoden budjetin loppusumma on noin 1,3 miljardia euroa. Investointeihin varataan 135 miljoonaa euroa.

Kategoriat
Uutiset

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto: Pyhäjärvelle pelastuskoulutuskeskus

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto haluaa vauhtia Pyhäjärvelle kaavailtuun maanalaisen pelastustoiminnan ”Underground Rescue” -koulutuskeskushankkeeseen. Lähitulevaisuudessa käytöstä poistuvaan kaivokseen kaavailtu hanke hyödyntäisi ainutlaatuista maanalaista infrastruktuuria.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston mukaan koulutuskeskushankkeen edistyminen on keskeistä Pyhäjärven tulevaisuuden elinvoiman kannalta.

Kyseessä oleva oppimisympäristö toisi uusia mahdollisuuksia kohentaa työturvallisuutta ja takaisi uusiokäyttöä kaivokselle lisäten myös alueen työmahdollisuuksia.

Koulutuskeskuksen käyttäjinä olisivat muun muassa kaivosyhtiöt, energia- ja rakennusteollisuus sekä myös pelastusalan opiskelijat ja pelastuslaitokset.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston mukaan koulutuskeskushankkeen edistyminen on keskeistä Pyhäjärven tulevaisuuden elinvoiman kannalta. Yhtä aikaa sen kanssa voitaisiin toteuttaa myös Pyhäjärven kannalta tärkeät datakeskus- ja sähkövarastohankkeet, jotka toisivat lisää työtä ja elinvoimaa Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläosaan.

Kategoriat
Uutiset

Vasemmistoliiton Lapin piiri asetti kaksi uutta ehdokasta eduskuntavaaleihin

Rovaniemeläinen Jarmo Alatarvas, 59, ja torniolainen Olavi Stoor, 71, ovat vasemmistoliiton uudet kiinnitykset tuleviin eduskuntavaaleihin Lapissa.

Stoorilla on takanaan pitkä ura Outokummun terästehtaalla, jossa hän toimi yli 30 vuotta, ollen myös pääluottamusmies. Politiikassa ja järjestötoiminnassa Stoor on toiminut ansiokkaasti 70-luvulta asti ja on tälläkin hetkellä varavaltuutettu Tornion kaupungissa. Tulevat kansanedustajavaalit ovat Stoorille järjestyksessään kolmannet.

Saimme kaksi pitkän linjan rohkeaa tekijää mukaan, jotka ovat laajalti tunnettuja Lapissa työntekijöiden oikeuksien ajajina.

Rovaniemeläinen Alatarvas toiminut jo 18 vuotta Rakennusliiton aluetoimitsijana Lapissa pitämässä työntekijöiden puolta maakunnassa. Hän on ollut aiemmin mukana useita kausia kuntapolitiikassa Rovaniemellä sekä Rovaniemen maalaiskunnassa ja on toiminut pitkään myös järjestötehtävissä.

– Saimme kaksi pitkän linjan rohkeaa tekijää mukaan, jotka ovat laajalti tunnettuja Lapissa työntekijöiden oikeuksien ajajina. Työn murroksessa on tärkeätä, että kokemus sekä työntekijöiden ääni kuuluisi suuressa salissa, jossa keskeisillä lainsäädännöillä voidaan vaikuttaa työntekemisen reunaehtoihin, kertoo Vasemmistoliiton Lapin piirin puheenjohtaja Henri Ramberg.

Vasemmistoliiton Lapin piiri asettaa seuraavat eduskuntavaaliehdokkaat tammikuussa pidettävässä piirihallituksen kokouksessa.

Kategoriat
Uutiset

Vasemmistopiiri esittää Pohjois-Pohjanmaata perustulon kokeilualueeksi

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto esittää eduskuntavaaliohjelmassaan Pohjois-Pohjanmaata perustulon kokeilualueeksi. Piirijärjestön mukaan tämä vähentäisi köyhyyttä ja byrokratiaa antaen samalla mahdollisuuden sovittaa työnteko elämäntilanteiden vaihteleviin vaatimuksiin.

Eduskuntavaaleissa Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto tavoittelee neljää kansanedustajapaikkaa Oulun vaalipiiristä. Ehdokkaat asetetaan yhdessä Kainuun Vasemmiston kanssa.

– Ehdokaslistamme on vahva. Mukana on paljon kokemusta ja tuoretta näkemystä. Vasemmisto esittää vahvan oikeudenmukaisen vaihtoehdon leikkauspolitiikalle ja myös Oulun vaalipiirissä nähdyille keskittämistoimille, toteaa Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtaja Olli Kohonen.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston mielestä vastuullinen politiikka tähtää eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiseen ja kestävämpään elämäntapaan.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto esittää myös kaksoisraidetta Ouluun ja edelleen Haaparantaan varmistamaan Perämerenkaaren elinvoimaa. Ohjelmassa esitetään myös tuntuvia satsauksia niin ammatilliseen- kuin korkeakoulutukseen. Täsmäpanostuksia on tehtävä erityisammattioppilaitosten (kuten Luovin) suuntaan. Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto painottaa myös sitä, että niin ammattikorkeakouluille kuin Oulun yliopistolle on huolehdittava pitkäjänteisen toiminnan takaava rahoitus.

Sote-palvelut on järjestettävä maakunnalliselle ja julkiselle pohjalle. Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston tavoitteena on turvata palvelutuotanto, integraatio ja sote-palveluiden saatavuus koko maakunnassa. Maakuntien on saatava itse päättää sairaaloidensa välisestä työnjaosta.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto ottaa kantaa vaaliohjelmassaan myös muun muassa ilmastonmuutoksen torjuntaan, työelämään ja kulttuuriin. Piirijärjestön mielestä vastuullinen politiikka tähtää eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiseen ja kestävämpään elämäntapaan.

Koko vaaliohjelman voit lukea täältä.

Tiiviissä vaaliohjelmassaan Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto ottaa kantaa erityisesti maakunnallisiin kysymyksiin. Puolueen valtakunnallisesta vaaliohjelmasta päätetään tammikuussa puoluevaltuuston kokouksessa. Pohja sille luodaan alueellisissa keskustelutilaisuuksissa, joissa keskustellaan osanottajien kesken avoimesti ja tasa-arvoisesti Suomea jakavista ongelmista eri näkökulmista. Oulussa alueellinen keskustelutilaisuus järjestetään perjantaina 14.12. Aleksinkulmassa.

Kategoriat
Uutiset

Vasemmistoliitto tavoittelee 800 euron perustuloa

Puolueen mallissa perustulo käyttöön aikaisintaan 2023, ensiaskeleet jo tulevalla vaalikaudella

 

Vasemmistoliitto on julkistanut tänään uuden sosiaaliturvamallinsa, jossa puolue asettuu tavoittelemaan 800 euron suuruista perustuloa.  Mallissa edetään kohti perustuloa yhdenmukaistamalla ensi hallituskaudella perusturvan vähimmäisetuuksia ja tekemällä uusi, edellistä laajempi perustulokokeilu.

– Sosiaaliturva on jäänyt jälkeen työelämän murroksesta. Hallitus on aktiivimalleineen vain lisännyt järjestelmän byrokratialoukkuja. Me haluamme purkaa loukut ja rakentaa sanktioiden sijasta ihmisille mahdollisuuksia kehittyä ja tilaa toimia, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoo.

Vasemmistoliiton tavoittelema 800 euron perustulo on hieman päättyneessä perustulokokeilussa käytettyä 560 euroa suurempi. Laskelmien mukaan tämän kokoinen perustulo poistaisi hyvin pitkälle ihmisten tarpeen täydentää liian pientä perusturvaa toimeentulotuella.

”Sosiaaliturva on jäänyt jälkeen työelämän murroksesta.”

Toimeentulotuki säilyisi vasemmistoliiton mallissa edelleen välineenä, jonka avulla pienituloinen voi saada apua yllättäviin tilanteisiin. Myös asumistuki säilyisi ennallaan.

Vasemmistoliiton perustulo rahoitettaisiin verojärjestelmän muutoksilla. Hyvätuloisilta suomalaisilta perustulo verotettaisiin pois. Perustulon ympärille rakentuva järjestelmä edellyttää merkittäviä muutoksia useimpiin tulonjakojärjestelmän osiin, joten tarkkoja laskelmia mallin kustannuksista ja vaikutuksista ei voi tehdä ennen laajempaa perustulokokeilua ja monenlaisia mallinnuksia.

Perustulon rinnalle puolue säätäisi subjektiivisen oikeuden opinto-ohjaukseen tukemaan ihmisten omaehtoista opiskelua ja muuta osaamisen päivittämistä.

– Työn muuttuessa tarvitaan sosiaaliturvaa, joka auttaa ihmistä löytämään paikkansa muutoksessa. Toimivassa yhteiskunnassa ihminen saa olla samaan aikaan opiskelija ja aloittava yrittäjä ilman, että häntä rankaistaan tuen menetyksillä, Andersson sanoo.

Perustulo olisi vasemmistoliiton mukaan mahdollista ottaa käyttöön aikaisintaan vuonna 2023 alkavalla vaalikaudella. Perustuloa kohti voidaan vasemmistoliiton mielestä kuitenkin edetä jo ensi vaalikaudella yhdistämällä työmarkkinatuki, peruspäiväraha, vanhuuseläkeikää edeltävä kansaneläke, perustason sairaus- sekä vanhempainpäivärahat, kotihoidontuki, opintoraha sekä yrittäjien starttiraha yhdeksi perusturvaetuudeksi, joka sidotaan elinkustannusindeksiin.

Samalla vasemmistoliitto lakkauttaisi työvoimapoliittiset karenssit ja muut työttömyysturvan rangaistuselementit.

Samalla vasemmistoliitto lakkauttaisi työvoimapoliittiset karenssit ja muut työttömyysturvan rangaistuselementit, ja toteuttaisi edellistä laajemman perustulokokeilun, jossa tutkittaisiin perustulon vaikutusta laajemmin suomalaiseen työikäiseen väestöön.

– Sosiaaliturvan uudistamisessa ydinkysymys on, että uskommeko yhteiskuntaan, joka rakentuu vapaiden yksilöiden sisäiselle motivaatiolle, vai yhteiskuntaan, joka tarkkailee ja rankaisee kansalaisiaan kuvitellun laiskuuden kitkemiseksi. Vasemmistoliitto luottaa ihmisiin, Li Andersson sanoo.

Kategoriat
Uutiset

Kainuun Vasemmistonuoret vaatii sähkön siirtohintoihin kohtuutta

Kainuun Vasemmistonuoret esittää sähkön siirtohinnan alennusta ja hintojen alueellista tasaamista siirtohintaan sisältyvää veroa muuttamalla.

Valtio vaatii sähkön siirtoon lisää toimitusvarmuutta ja tämä tarkoittaa esimerkiksi Kainuussa haja-asutusalueella pitkien välimatkojen ilmakaapelien kaivamista maahan tai siirtoa metsän keskeltä lähemmäs maantietä.

– Sähkönsiirron toimitusvarmuus on taattava muuten kuin asiakkaan siirtohintoja nostamalla, koska tämä luo epätasa-arvoa eri alueilla asuvien ihmisten välille. Loisteen asiakkaiden sähkönsiirtohinta on jo valmiiksi kohtuuton. Siirtohinta vaikuttaa asumiskustannuksena myös esimerkiksi opiskelijoiden kiinnostukseen jäädä Kainuuseen, Kainuun Vasemmistonuoret toteaa.

Sähkön siirron osuus sähkölaskusta Kainuussa voi olla jopa kolme neljäsosaa.

Järjestö esittää, että valtio verotusta muuttamalla tasapainottaisi sähkön siirtohintojen suuria alueellisia eroja. Asiakas voi itse tällä hetkellä valita halvimman sähkön, mutta siirtohinta määräytyy asuinpaikan mukaan. Loisteen siirtohinta on yli puolet kalliimpi esimerkiksi Carunaan verrattuna. Sähkön siirron osuus sähkölaskusta Kainuussa voi olla jopa kolme neljäsosaa.

Kainuun Vasemmistonuoret valitsi vuosikokouksessaan järjestölle uuden hallituksen. Puheenjohtajaksi valittiin Saara Karjalainen, varapuheenjohtajaksi Noora Kyllönen ja hallituksen jäseniksi Juuso Parviainen, Riitu Mäkeläinen, Petja Korkkonen, Anniina Rytkönen, Taavi Karhu, varajäseniksi Heli Karhu, Miikka Kortelainen, Markus Karjalainen ja Lotta Karjalainen.