Kansan Tahto

70 € / vuosi
Kategoriat
Lukijoilta

Epävarmuuden aikaan

Nykyhallituksen muutosesitykset siirtävät enemmistön suomalaisista epävarmuuden aikaan. Sote-uudistuksella maamme valtaapitävät poistavat viimeisetkin hyvinvointivaltion rippeet. Siirrymme kilpailuvaltioon ja -kuntiin, missä asukkaat, asiakkaat, palvelut ja työntekijät ovat jatkuvassa kilpailussa. Sote merkitsee satojen tuhansien pienipalkkaisten naisten pysyvien työsuhteiden poistamista. Edessä on jatkuvat yt-neuvottelut. Esimakua on saatu Postin karkeista potkuista, Soneran jatkuvista yt-neuvotteluista sekä muun muassa VR:n kaaosmaisesta henkilöstöpolitiikasta.

Sote merkitsee satojen tuhansien pienipalkkaisten naisten pysyvien työsuhteiden poistamista.

Suurin osa sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöistä on pienpalkkaisia perheenäitejä, joten epävarmuus siirtyy myös perheiden lasten elämään. Pääministeri vielä kehtaa sanoa olevansa huolestunut huonoista oppimistuloksista suurten säästöjen keskellä painivien koulujen takia. Edessä saattaa olla seuraavaksi koulujen yksityistäminen. Silloin ei suurilla perheillä ei ole varaa enää lastensa kouluttamiseen.

STM:n ja vastaavien viranhaltioiden valinnanvapausvastauksissa toistuu ”jos terveyskeskus tai palvelupiste säilyy” – Sitran ennusteen mukaan sotessa jo alkuvuosina yli 100 terveyskeskusta lopetetaan.

Palvelujen kilpailuttamisesta on kokemusta muun muassa vammaisten asumispaikkojen vaihtamisesta. Sama on edessä vanhusten asumisessa.

Kilpailuvaltio keskittää asukkaat muutaman suuren keskukseen ja vaalipuheista huolimatta nykymallilla maaseuduille ei jää elinvoimaa.

Aikoinaan haaveiltiin ns. kumppanuudesta, missä aikomuksena oli yhdistää kuntien, yritysten, järjestöjen ja perheiden vahvuudet. Tuolloin pidettiin selvänä, että se tarkoittaa hyvinvoinnin tuottajien yhteisöä, jota ohjaavat demokraattiset instituutiot. Toisin kuitenkin kävi, ja kilpailutus jyräsi pienet. Esimerkiksi Raahen kaikki yksityiset palveluyksiköt, kolme kappaletta, on ostanut suuri palvelutuottaja ja nyt Korvenkin palvelukoti Vihannissa myytiin Mehiläiselle.

Kilpailuvaltio keskittää asukkaat muutaman suuren keskukseen ja vaalipuheista huolimatta nykymallilla maaseuduille ei jää elinvoimaa. Tämä on osoitettu monin väestötutkimuksin.

Kilpailuttaminen on jo rapuistuttanut yhteisvastuun eli solidaarisuuden, kun nykyinen päättäjäsukupolvi leimaa eläkkeellä olevat työläisetkin suurituloisiksi, vaikka heidän ostovoimansa on vuosien kuluessa laskenut.

 

Viljo Lehmusketo
Raahe

Kategoriat
Lukijoilta

Onko Petri Vanhalan tavoitteena lakkauttaa Paperiliitto?

Petri Vanhala aloitti Paperiliitossa vuonna 2002 ja liittosihteerinä 2003. Paperiliitossa keskustelut liittofuusiosta alkoivat miltei heti Vanhalan aloitettua työt liitossa. Vuonna 2009 ei löytynyt yhteisymmärrystä liittofuusiolle, TEAM-hankkeesta irtauduttiin vain pari vuotta aiemmin.

Vuonna 2009 Vanhalaa pyydettiin SAK:n puheenjohtajaksi, mutta tuolloin Lauri Lyly veti pidemmän korren ja valittiin SAK:n puheenjohtajaksi. Tappio Lylylle oli ilmeisesti niin suuri pettymys, etteivät aiemmat kannattajat pyytäneet Petriä Jarkko Elorannan haastajaksi SAK:n puheenjohtajakisassa 2016.

Vuonna 2011 Vanhalan saatua Paperiliiton puheenjohtajuuden liittofuusio nostettiin jälleen esiin, tällä kertaa kotiläksyt oli tehty hieman paremmin ja selvittelyt fuusion eteenpäin viemiseksi aloitettiin. Neuvotteluja olivat käynnistämässä samat osapuolet kuin aiemminkin, Metalliliitto, Puuliitto, TEAM ja Paperiliitto.

Vuosien aikana on tehty selvityksiä, koetettu keksiä syitä fuusiolle, peloteltu taloudellisilla syillä ja pakolla työssäkäyvän jäsenmäärän vähetessä, ehkä hieman uhkailtukin. Surkuhupaisa jäsenkysely tehtiin keväällä 2016, vastausprosentti taisi olla melkein neljä prosenttia. Kysymyksenasettelu oli heikko, liittofuusion vaikutuksista ei ollut kuin arvailuja. Jäsenkysely herätti kentällä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

Liittofuusiosta piti tulla säästöjä, leveämmät hartiat neuvotteluihin, vahva toimija työmarkkinaneuvotteluihin ja merkittävä yhteiskuntavaikuttaja. Säästöjä olisi tullut ainoastaan Metalliliiton jäsenille, muiden fuusiossa mukana olevien etujen jäädessä arvailujen varaan.

Säästöjä olisi tullut ainoastaan Metalliliiton jäsenille, muiden fuusiossa mukana olevien etujen jäädessä arvailujen varaan.

Liittofuusion kaaduttua Paperiliiton johto huolestui liittokokouksen onnistumisesta, sillä osastot eivät olleet innostuneet tekemään liittokokousaloitteita. Ammattiosastojen puheenjohtajia ja sihteerejä alettiin pommittaa sähköpostiviesteillä aloitteiden tekemiseksi. Viestissä oli suoraan luettavissa pettymys liittofuusion kaatumisesta: ”Nyt kun Paperiliitto on vetäytynyt neljän teollisuusliiton fuusiohankkeesta, tuleva liittokokouskausi tulee olemaan liitolle monilta osiltaan haasteellinen.” Tämän viestin lähetti Juhani Siira 12.1.2017.

Juha Koivisto kehui vuoden 2017 ensimmäisessä Paperiliitto-lehdessä olleensa naapurin metsästä kuusta hakemassa. Joulun alla pulkasta kuulunut kitinä on siirtynyt selkeästi narun toiseen päähän. Kenttä kitisi aiheesta liittofuusion uhatessa, samalla kun johto haaveili siististä sisätyöstä, jäsenistön tavoittamattomissa. En tiedä missä muodossa ja millä mandaatilla Juha on ollut fuusiopulkkaa Hakaniemessä vetämässä.

Johtuvatko tulevat haasteet kaatuneesta liittofuusiosta – liiton johdolle ei olekaan leveitä hartioita, joiden taakse piiloutua. Petri, Juhani ja Juha, nyt joudutte oikeasti töihin vetämään Paperiliiton pulkkaa. Kitinä ei enää auta, kenttä ja siellä olevat jäsenet odottavat toimia työehtosopimuksen ja ansiotason parantamiseksi.

Torjuntavoittojen tie on käyty loppuun, meillä ei ole enää varaa heikentää jäsenistömme etuja.

Torjuntavoittojen tie on käyty loppuun, meillä ei ole enää varaa heikentää jäsenistömme etuja. Paperiliiton huonoin päätös ja syöttö työnantajan lapaan tehtiin vuosia ennen liittofuusion kaatumista, silloin kun myitte 11. pykälän ja annoitte periksi osakkeenomistajien ahneudelle heikentämällä jäsenistön ostovoimaa.

Kilpailukykysopimuksen sisältö taisi olla liian vaikea ymmärtää Paperiliiton ja Metalliliiton johdolle. Toisten, jäsentensä etua ajavien ammattiliittojen syyttäminen rintamakarkuruudesta kikyn suhteen on turhaa, lapsellista kitinää. Tällaiseen johtopäätökseen tulin, kun luin Petri Vanhalan ja Riku Aallon kirjoituksen Helsingin Sanomista tammikuun lopulla.

Näiden tapahtumien jälkeen Petri Vanhalan on syytä katsoa peiliin ja miettiä asemaansa Paperiliiton puheenjohtajana. Vastuuntuntoinen johtaja osaa tehdä tarvittavat johtopäätökset ja niihin liittyvät toimenpiteet asioiden korjaamiseksi, lopettaa toistuvat avaukset liittofuusioista ja keskittyä ajamaan Paperiliiton jäsenten etua.

 

Markku Eilola-Jokivirta
Oulu

Kategoriat
Lukijoilta

Työkkärin palvelut yksityistetään

Vauhtia riittää Sipilän joukkueen puolivälierissä. Ihmemies aikoo viikossa pistää puikkoihin kuntien, sairaanhoitopiirien, maakuntaliittojen ja muidenkin sadat kriittiset lausunnot valinnanvapaudesta. Vaikuttaa siltä, että muutokset on jo tehty Sipilän ja Orpon kabinetissa ennen lausuntoajan päättymistä. Vähintään yhtä kiire tulee kasvupalvelulain kanssa. Ai, mikä kasvupalvelulaki! Niin, sehän on jäänyt tässä hässäkässä sote-lakiesitysten varjoon.

Kyse on ihan yhtä isoista muutoksista TE-palveluihin, siis arkikielellä työkkäriin ja yrityspalveluihin, ELY-keskuksiin jne. Ne siirretään uusiin maakuntiin ja toimintaa ohjaa yksi kasvupalvelulaki ja siitä on poistettu työ- ja elinkeinoministeriön ohjaus, mikä on ihan hurjan iso muutos. Kukaan ei tiedä, mihin se johtaa. Kuten arvata saattoi, myös kasvupalvelut yksityistetään. Suorastaan jännittävää on, miten perustuslakivaliokunta arvioi merkittävää julkisen vallan käyttöä. Tähän saakkahan yksityinen toimija ei ole voinut tehdä päätöksiä, jotka on katsottu merkittäväksi julkisen vallan käytöksi. Nyt pieni osa tehtävistä jää maakunnan liikelaitoksen päätettäväksi ja muut ovat kaupan.

Kiinnostaako noita yrityksiä lainkaan vaikeasti työllistyvien tilanteet?

Barona, VMP, OPTEAM ja muutamat muut rekrytointi- ja vuokrafirmat odottavat kieli pitkällä jättipottia näiltä markkinoilta. Valtion raha maistuu hyvälle, kun asiakkaat ovat valmiina ja valtio odottaa rahatukko kädessä, mitä yritykset saavat aikaan. Vai tehdäänkö tässäkin järjetön ”raha seuraa asiakasta” -valinnanvapausmalli?

Kiinnostaako noita yrityksiä lainkaan vaikeasti työllistyvien tilanteet ja monialaiset työ- ja toimintakyvyn arvioinnit? Lakkautetaanko heidän TYP-palvelut, kun laki kumotaan? Jäävätkö he kokonaan ilman palvelua ja ikuiseen köyhyyteen? Miten maakuntavaltuusto jakaa rahat soten ja kasvupalveluiden välillä?

Kysymyksiä on yhtä paljon ilmassa kuin sote-uudistuksessakin.
Sekin mietityttää, mitä tapahtuu kuntien työmarkkinatuen Kela-osuuksille, siis siirtääkö valtio työttömyyssakot maakunnille vai jäävätkö ne kuntiin. Kunnat maksoivat viime vuonna yli 427 miljoonaa euroa valtiolle siitä, että heidän alueella oli yli 300 päivää työmarkkinatuen passiivirahalla olleita työttömiä. Yksistään Oulu maksoi yli 23 miljoonaa euroa. Järjettömiä summia rahaa, joka pitäisi käyttää työllistämiseen tai työnjakamiseen. Tästäkin voisi puhua kuntavaalipaneeleissa.

Joitakin vihjeitä muutoksista voi kuunnella tallenteesta, joka on tehty eduskunnan avoimessa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kuulemisessa 1.3.17. Se löytyy valiokunnan sivuilta.

Anne Huotari
Oulu

Kategoriat
Lukijoilta

Lapaluodon kaavoittamisesta

Raahen Lapaluodon kaavoittaminen on taas esillä paikallisen kepulaisen vaalitärppinä. Tuntuu siltä, että vain ”oikeat” henkilöt ja ryhmät saavat mukamas asioita eteenpäin.

Palautetaanpa mieliin osa pitkästä historiasta. Kaupunki halusi kaavoittaa muun muassa Välikylän ja Lapaluodon 1980-luvulla. Pitkän oikeustaistelun tulos oli se, että korkein hallinto-oikeus totesi alueen liian saastuneeksi.

SKDL:n valtuustoryhmä teki 1980-luvulla aloitteen, että lähelle nykyistä uutta asuinaluetta rakennettaisiin rivitaloihin tavallisille raahelaisille vuokra-asuntoja. Viranhaltijat tyrmäsivät hankkeen: alueen maa oli liian myrkyllistä.

Seuraava yritys oli Välikylän kaavoitushaave. Tässä yhteydessä kävi ilmi, että alue oli liian vaarallinen, koska sinne tuli ilmeisesti tehtaan melun takia asukkaille haitallisia ääniä.

Lapaluoto on yli 100 vuotta vanha työläiskaupunginosa, jonka säilyttäminen ja kehittäminen pitäisi olla itsestään selvä asia. Asukkailla pitää olla samanlaiset mahdollisuudet asua ja rakentaa kuten muillakin raahelaisilla.

Uuden kepulaisvallan aikana alueelle on kuitenkin noussut suuri omakotikeskittymä. Tätä muun muassa aikoinaan kaupunginhallituksessa olleet toverit ihmettelivät kysellen selvitettiinkö ollenkaan tätä perustelua uuden asuinalueen kaavoittamisessa?

Tein entisen kansaedustaja Juhani Vähäkankaan esityksestä valtuustoryhmämme kanssa 6.9.2011 aloitteen Lapaluodon kaavoittamisesta. Juhani oli sitä mieltä, että alue pitäisi kaavoittaa, koska lähialueellekin oli tehty uusi asuinalue.

Aloitteessa todettiin seuraavasti: ”Lapaluoto on yli 100 vuotta vanha työläiskaupunginosa, jonka säilyttäminen ja kehittäminen pitäisi olla itsestään selvä asia. Asukkailla pitää olla samanlaiset mahdollisuudet asua ja rakentaa kuten muillakin raahelaisilla”.

Tuolloin julkisuudessa olleiden tietojen mukaan tehtaan päästöt eivät olisi olleet enää esteenä. Aloite ei kuitenkaan johtanut mihinkään. Tuolloin etusijalla ja esteenä oli sataman kaavoittaminen ja tuleva uusi sulatto, jotka pitää ensiksi kaavoittaa. Sulatto tehtäisiin muka niin, ettei se olisi haitaksi asukkaille. Miksi siis aikaillaan?

Asiasta tällä hetkellä kiivaileva kepulaisvaltuutettu ei ole tehnyt virallista aloitetta asiasta. Se, että valtuustossa asia oltaisiin yksimielisesti päätetty on vain puhetta. Virallista päätöstä ei ole – oli vain puhetta ja hyminää valtuustossa. Kaavoituspäätös lienee vieläkin kovan työn takana.

Viljo Lehmusketo
Raahe

Kategoriat
Lukijoilta

Ei anneta poikienkaan kadota

Olen ollut mukana erilaisissa kuntoutushankkeissa, joissa on etsitty syrjäytymisen syitä ja yritetty pysäyttää syrjäytymiskehitystä, pyritty parantamaan työkykyä ja työssä jaksamista.

Yllättävän usein työkykyyn vaikuttavat ongelmat juontavat ihmisen lapsuuteen ja nuoruuteen. Vanhemmilla on ollut vanhemmuus hukassa mielenterveysongelmista tai muista syistä johtuen.

Suuri vaikutus perheen lisäksi on myös varhaiskasvatuksella ja perusopetuksella. Onko lapsella ollut tunne siitä, että juuri hän on tärkeä, tasa-arvoinen muiden lasten kanssa perheen sosioekonomisesta asemasta riippumatta? Onko koulussa ollut tarvittavia tukipalveluita saatavissa ja onko niitä käytetty?

Monen syrjäytyminen on alkanut koulukiusaamisella.

Monen syrjäytyminen on alkanut koulukiusaamisella. Häntä ei ole hyväksytty mukaan porukkaan sellaisena kuin hän on. Usein ongelmat ovat alkaneet jo ala-asteella ja jatkuneet siitä koko peruskoulun ajan. Kiusaamisella on viety tunne siitä, että hän on ihmisenä arvokas.

Koulutuksellinen eriarvoisuus on lisääntynyt, vaikka sen tasa-arvo on aina muodostanut perustan suomalaiselle hyvinvoinnille. Perusopetuksen on pystyttävä varmistamaan hyvät oppimisen edellytykset kaikille. Tukemaan syrjäytymisvaarassa olevia sekä muita tukea tarvitsevia.

Ryhmät eivät saa olla liian suuria, koulunkäynninohjaajia on kouluilla oltava tarpeeksi. Tarvittava erityisopetus järjestetään ja myös tukipalveluita on saatavilla. Eurolla, joka käytetään varhaiskasvatukseen ja opetukseen, säästetään monta myöhemmin.

Peruskoulun on rakennettava pohja, jolta jokainen sukupuolestaan ja perhetaustastaan riippumatta ponnistaa tasa-arvoisena ja yhdenvertaisena nuoruuteen ja aikuisuuteen.

Peruskoulun on rakennettava pohja, jolta jokainen sukupuolestaan ja perhetaustastaan riippumatta ponnistaa tasa-arvoisena ja yhdenvertaisena nuoruuteen ja aikuisuuteen. Koulutuksen avulla on turvattava jatkossa kaikille tasa-arvoinen mahdollisuus edetä elämässä. Sen on mahdollistettava positiiviset siirtymät elämässä. Pidetään tämä perusta hyvinvoinnille ja elinvoimaisuudelle kunnossa myös jatkossa. Ei anneta enää poikiemmekaan kadota.

 

Outi Pekkala
Haapavesi

Kategoriat
Lukijoilta

Tärkeimmät kuntavaalit vuosikymmeniin

YLE:n viimeisimmän gallup-kyselyn mukaan kokoomus on nyt suurin puolue ja myös persujen suosio noussut. Kepun kannatushan on aina vakio, joten siihen YLE:n ei tarvinnut tehdä kyselyssä rukkauksia. Pieni notkahdushan menee selkeästi sen kuuluisan ”virhemarginaalin” (mittarivirhe) piikkiin. Persujen suosion nousua olen jo ounastellutkin sen jälkeen kun Halla-Aho ilmoittautui persujen nokkamieskisaan.

Onhan Soini nyt pettänyt hallituksessa ollessaan liki kokonaan kaikki rymyporukat, baarien ja peräkamarien pojat, natsimieliset ja liivijengit jotka kaikki Soini sai rehvakkailla, populistisilla ja kansallismielisillä puheillaan jopa ensi kertaa elämässään äänestämään missään vaaleissa. Nuo porukat nostivat persut nykyiseen asemaansa.

Elämme siis vaarallisia aikoja.

Tuontapaisia porukoita muuten Suomessa riittää enemmän kuin ehkä olemme ajatelleetkaan. Elämme siis vaarallisia aikoja. Nuo porukat nimittäin ovat jopa turvallisuusuhka, kun kaikenkarvainen militarismi näyttää olevan jopa istuvan hallituksemme suosiossa. Mitkäpä ryhmät kuvittelisitte nimittäin olevan ensimmäisiä vapaaehtoisia mihin hyvänsä tuleviin houkutuksiin, joissa luvataan ase käteen ja ohjattuun toimintaan? Väitteeni todeksi osoittaa juurikin persujen tulo politiikan pääpäättäjiin nopealla aikataululla. Halla-Ahon ilmoitus sai jo takaisin nukkumaan menneitä hörhöporukoita uudelleen aktivoitumaan. Persujen osalta kyselyssä kerrottu nousu ei ollut minulle yllätys.

Suosiota on menettänyt YLE:n kyselyn mukaan lähinnä sosdemit, vasemmisto ja vihreät. Miten se nyt näin menee, vaikka kaikki muut mittarit ovat näyttäneet jo tovin aivan päinvastaista? Sosdemit ja vasemmisto ja vihreät ovat kaikilla muilla mittareilla olleet nyt nousussa. Aivan nuoriakin on ollut ennakkoäänestyspaikoilla selkeästi enemmän nyt kuin aiemmin kuntavaaleissa. En usko sen kaiken eräiden suurlapsiperheidenkään ansiota yksin olevan. Vaikka ainakin näillä seuduilla niillä on perinteisesti ollut jopa täysin ylivalta kuntapäättäjissä.

Nämä kuntavaalit ovat mielestäni tärkeimmät kuin mitkään kuntavaalit vuosikymmeniin. Siitäkin huolimatta, että selkeästi tarkoituksellisesti on annettu kansalaisille informaatiota, että kuntiin ei jäisi mitään tarvetta valtuustoille kun sote-puoli viedään pois kuntien oikeuksista.

On nimittäin muistettava, että mitään ei ole vielä kunnista siirretty mihinkään maakuntiin!

On nimittäin muistettava, että mitään ei ole vielä kunnista siirretty mihinkään maakuntiin! Ei ole edes vielä varmaa, tuleeko tällä eduskuntakaudella tuo tapahtumaankaan. Ei ole varmaa, kykeneekö nykyinen hallitus edes koko kauttaan istumaan!

Asiantuntijoidenkin mukaan hallituksen suunnittelemalla aikataululla ei voida noita suunnitelmia käytännössä edes toteuttaakaan.

Tulevilla kuntien valtuustoilla on suuri tehtävä tässä myllerryksessä puolustaa omaa paikkaansa nyt ja todennäköisessä uudistuksessa. Joka tapauksessa kuntien pitää toimia ja kehittää toimintojaan omatoimisesti niin kauan kuin ne mahdollisuudet viedään kunnilta pois.

Eivät kunnat voi pysäyttää toimintojaan ja palveluitaan vain odottaakseen muiden ne hoitavan. Jos ja kun muutos tulee, silloin vasta siirtyy vastuu. Senkään jälkeen eivät kunnat voi jättäytyä vetämättömiksi sote-asioissakaan. Toki kunnille jää edelleen oikeus sote-uudistuksen jälkeenkin ainakin kritisoida asioita jos hommat ei uudessa systeemissä menekään kuten on luvattu. Ja onhan kunta muutakin kuin sosiaali- ja terveyspalveluita.

Mielestäni vasemmistoliitolla on järkevä ja realistinen ote kuntapolitiikkaan.

Mielestäni vasemmistoliitolla on järkevä ja realistinen ote kuntapolitiikkaan. Vasemmisto on perinteisesti ollut köyhien, lasten, perheiden, työläisten, opiskelijoiden, eläkeläisten ja kaikkien heikompiosaisten puolustaja ja äänitorvi politiikassa. Hieman tässä yhteiskunnan myllerryksessä jossakin välissä saattoi olla uskonpuutettakin kun monet huonoista olosuhteista lähteneet pääsivät miltei suoraan opiskelujensa jälkeen hyville paikoille nousujohteisten yritysten mukaan. Monet työläisoloista lähteneet se sokaisi totaalisesti. Saattoipa asennemuutoksessa olla joissakin tapauksissa myös painostuksen tunnettakin – ”vassarit ei sovi yrityskuvaan”. Nyt kuitenkin tuon kuplan jo osin puhjettua on vasemmistoon alkanut olla taas paluuta havaittavissa tuoltakin suunnalta.

Sen verran pitäisi jokaisen katsoa taaksepäin elämässä, että osaisimme antaa arvoa sille mistä olemme lähteneet. Jos vaikka olemme lapsuutemme eläneet köyhissä olosuhteissa emmekä ole saaneet kaikkea sitä silloin mitä saivat varakkaampien perheiden lapset, emme olleet yhtään sen huonompia tai tyhmempiä kuin hekään, vaikka sitä silloin ja jopa vieläkin on päähämme taottu.

Nuori, joka olet köyhästä perheestä lähtöisin, älä kosta omaa köyhää lapsuuttasi muille köyhille äänestämällä varakkaiden edustajia vaaleissa!

 

Esko Huotari
Tyrnävä

Kategoriat
Lukijoilta

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa

Osallistuessani kulttuurilautakunnan puheenjohtajan roolissa KKI-päiville eli Kunnossa Kaiken Ikää -projektin ja Etelä-Suomen liikunnan yhdessä järjestämään seminaariin, jossa keskiössä oli terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, sain monia hyviä “eväitä” omaan kuntaanikin.

Opetus- ja kulttuuriministeri kertoi terveyden edistämisen olevan entistä suuremmassa roolissa kunnissa vuoden 2019 jälkeen, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakunnille.

Samaa asiaa omassa puheessaan korosti perhe -ja peruspalveluministeri Juha Rehula. Hän kertoi, että kunnille tullaan kohdentamaan valtionosuus terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Hän toivoi, jopa melkein lupasi, että raha käytetään nimenomaa kyseisiin menoihin, mutta lakiin kirjausta, ns. korvamerkintää ei tule. Tulevana syksynä on tulossa kutsuja kuntiin suunnittelemaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä valtionhallinnon toimijoiden kanssa. Nyt kannattaa omankin kuntani nykyiset ja tulevat päättäjät huomioida terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen konkreettisella tasolla ottaen mukaan kolmas sektori tasa-arvoisena toimijana, myös kustannusten kohdentamista niille toimijoille. Kunnan sisällä poikkihallinnollista toimintaa tulee lisätä enenevässä määrin eli siilomaisuudesta pois. Saada siis käytännössäkin eri toimijat yhteen ja tekemään aidosti yhteistyötä yhdessä. Hyvinvointiahan ei tehdä organisaatiolle vaan kuntalaisille.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä tulee huomioida ja toimia ennaltaehkäisevästi kaikki ikäluokat mukana.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä tulee huomioida ja toimia ennaltaehkäisevästi kaikki ikäluokat mukana. Näin ollen kaikki kuntaan jäävät toimialueet ovat tärkeässä roolissa hyvinvoinnin näkökulmasta; kulttuuri, liikunta, nuoriso, tekninen, koulutus, varhaiskasvatus. Kulttuurin kaikki osa-alueet, tärkeimpänä ehkä liikunta, mutta unohtamatta teatteria, museoita, musiikkia ja kirjastoa, ovat jo nyt terveyden edistäjiä ennaltaehkäisevässä merkityksessä. Tekninen puoli pitää edelleen ja jatkossakin mm. liikenneväylät kunnossa, jotta kuntalaisen on turvallista ja helppoa liikkua, varhaiskasvatuksesta, kouluista ja nuorisosta kasvaa tulevaisuuden päättäjiä ja toimijoita, joille on annettava hyvät lähtökohdat myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

Asukas- ja asiakaslähtöisyys ja osallisuus ovat tätä päivää ja kuntalaisten mukaan ottaminen myös terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä eri hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen tuo mukanaan kustannustehokkuutta sekä ennen kaikkea tyytyväisiä ja onnellisia kuntalaisia.

 

Pirkko Pehkonen
Kemi

Kategoriat
Lukijoilta

Työssä käyvät köyhät ja suomalaisen työelämän muita pimeitä puolia

Sosiologipäivillä Tampereella 23.–24.3. kuultiin esitelmiä muun muassa suomalaisen työelämän pimeistä puolista, joita riittää.

Yksi esitelmä koski ihmisiä, joiden palkka ei riitä elämiseen eli työssäkäyviä köyhiä. Puhujan mukaan tällaisia ihmisiä on Suomessa noin puoli miljoonaa. Heistä 100 000 on töissä 9 euron niin sanotulla kulukorvauksella, jota saa enintään viideltä kalenteripäivältä viikossa. Lisäksi he saavat työttömyyskorvausta. Loput 400 000 ihmistä koostuvat pienipalkkaisista, 0-tuntisopimuksella olevista, pätkä- ja silpputöitä tekevistä.

Työtätekevien köyhien määrän lisääntyminen on maailmanlaajuinen trendi.

Työtätekevien köyhien määrän lisääntyminen on maailmanlaajuinen trendi. Saksassa hiukan alle 10 prosenttia työvoimasta kuuluu tähän ryhmään, kuten myös USA:ssa. Yhdysvaltalaisen suuren Wall Mart -kauppaketjun lasketaan saavan yli kuusi miljardia dollaria valtion avustusta, koska valtio maksaa sen alipalkatuille työläisille tuon verran tukia vuodessa. Myös Suomessa näyttää olevan mm. työnantajien keskusjärjestön EK:n pyrkimyksenä, että palkat siirrettäisiin osittain veronmaksajien maksettaviksi. Mihin valuvat nämä rahat? Työnantajillepa tietysti. Alipalkkaukseen eivät kuitenkaan syyllisty vain yksityiset työnantajat vaan osa julkisistakin työntekijöistä on korvattu 9 euron työntekijöillä. Näin esimerkiksi Rovaniemellä, jossa erilaisia palveluita tuottavan kunnallisen Romotken/Eduron toiminta perustuu pitkälle heidän työhönsä.

Suomen puutarhamarjasadon korjaa kesäisin noin 14 000 lähinnä venäläistä, ukrainalaista ja virolaista naista, jotka voivat maksaa jopa tuhat euroa työnvälittäjäfirmoille.

Toinen esitelmä koski puutarhamarjojen poimijoiden ongelmia. Suomen puutarhamarjasadon korjaa kesäisin noin 14 000 lähinnä venäläistä, ukrainalaista ja virolaista naista, jotka voivat maksaa jopa tuhat euroa työnvälittäjäfirmoille, joiden lupausten mukaisia ansioita eivät useinkaan saa. Marjoja ei aina ole, jolloin työajat jäävät lyhyiksi ja sesonki on hyvänäkin vuonna suhteellisen lyhyt. Raskaassa urakkatyössä tuntipalkka jää noin 9 euroon per tunti. Puuliitto, jolle marjanpoimijoiden etujen ajaminen Suomessa kuuluisi, ei ole pannut juuri tikkua ristiin heidän asioidensa korjaamiseksi. Edes tietoa esimerkiksi työehtosopimuksista ei ole saatavilla muuta kuin suomeksi. Nuorille suomalaisille, joita heitäkin voi vielä mansikka- ja muilta marjatiloilta löytää, oli maksettu alle 8 euron tuntipalkkaa. Ulkomaalaisilla kausityöntekijöille ei ole mahdollisuutta saada suomalaista sosiaaliturvaa, koska he eivät asu Suomessa, jolloin esimerkiksi sairastapauksissa kulut nousevat helposti kohtuuttomiksi.

Lisäksi työryhmässä puhuttiin pakotetusta joustavuudesta, ihmiskaupasta, työpaikkakiusaamisesta ja työnsä vuoksi vainotuksi joutumisesta.

Pakotettu joustavuus, jota esiintyy palvelualoilla, rakennuksilla ja jonkun verran myös teollisuudessa, tarkoittaa joustamista palkoista (alaspäin), työajoista (ylöspäin), lomista ja vapaa-ajoista (alaspäin) ja jopa henkilökohtaisesta vapaudesta.

Näyttää siltä, että Suomeen on hyvää vauhtia syntymässä ellei jo syntynyt kahdet työmarkkinat, joilla matalimmassa asemassa olevien asema on erittäin heikko. Työnantajapuoli näyttää olevan halukas kasvattamaan heikossa asemassa olevien määrää. Olemme siirtymässä Suomessa tässäkin mielessä hyvinvointivaltiota edeltäneeseen aikaan, jolloin suuri osa väestöstä oli työssä käyviä köyhiä.

 

Vesa Puuronen
Sosiologian professori, Oulun yliopisto
Kaupunginvaltuutettu (vas.)
Rovaniemi

Kategoriat
Lukijoilta

Merilappilaiset yhteisrintamaan Länsi-Pohjan keskussairaalan puolesta

Kuntavaalit lähestyvät ja lähes kaikki ehdokkaat puolueesta riippumatta ovat olleet huolissaan vanhuksista, lapsista, sote-palveluista sekä siitä kuinka palvelujen pitää säilyä lähellä asukkaita ja olla kaikkien saatavilla. Kunnes 22.3. saimme lukea, että Rovaniemi haluaa synnytykset, päivystykset, psykiatriankin eli kaiken mitä Länskän alueella on.

Se vimma, millä Rovaniemen seutu ja sen keskustalaiset voimat pyrkivät ajamaan alas Länsi-Pohjan keskussairaalan toimintoja on käsittämätön. Asiaa pahentaa vielä se, että Meri-Lapin omat kansanedustajat ovat täysin hiljaa eli he ovat unohtaneet ne tuhannet äänestäjät, jotka ovat antaneet heille mandaatin Arkadianmäelle. Eli eipä kotiseutu paljoa kiinnosta. Hävetkää. Kovin hiljaisia ja kiusaantuneita näin vaalien alla tuntuu olevan myös keskustan ja kokoomuksen kuntavaaliehdokkaat.

Onko koko sote- ja maakuntahallintouudistuksen pohjimmainen tarkoitus varmistaa keskustan valta-asema tulevaisuudessa?

Onko koko sote- ja maakuntahallintouudistuksen pohjimmainen tarkoitus varmistaa keskustan valta-asema tulevaisuudessa kun päätöksiä tehdään Meri-Lapissa ja koko Lapin maakunnassa? Herää kysymys, toteutuuko alueen demokratia ja onko tarkoitus oikeasti parantaa ihmisten perusturvaa ja palveluita vai pönkittää yhden puolueen valta-asemaa?

Perusteluja Länskän säilyttämiselle löytyy. Meri-Lapissa on kaksi paperitehdasta, terästehdas, kaksi satamaa, lentokenttä ja 65 000 asukasta eli sama määrä kuin Rovaniemellä. Jos ja kun Kaidi tekee biojalostamon, niin Länskän säilyttämiselle on vielä painavammat perusteet. Meri-Lapin alue tuottaa noin kymmenen prosenttia koko Suomen bruttokansantuotteesta.
Sen sijaan Rovaniemen työpaikoista lähes kaikki luodaan verovaroilla. Tästäkin näkökulmasta Länskän alasajointo on täysin perusteeton.

Pitää muistaa myös, että päätöksillä on vaikutusta satojen ihmisien työpaikkaan Länsi-Pohjan keskussairaalassa.
Pyydämme kaikkia Meri-Lapin kunnanvaltuutettuja ja ehdolla olevia nousemaan taisteluun Länsi-Pohjan keskussairaalan puolesta. Meillä on paljon pelissä; työpaikat, lapset, vanhukset, koulutus ja koko Meri-Lappi, joka on hieno paikka asua, kunhan sitä yhdessä puolustetaan. Me ansaitsemme sen.

Tommi Sauvolainen, Jari Holland, Teemu Vahlroos, Petri Markkanen
Kemi

Kategoriat
Lukijoilta

Peruskoulu – sivistyksen ja tasa-arvon kehto

Peruskoulu on muodostunut olemassaolonsa vuosikymmeninä kansalliseksi ylpeydenaiheeksi, eikä suotta. 1970-luvulla asteittain toteutettu peruskoulujärjestelmään siirtyminen on mahdollistanut tasa-arvoisen ja turvallisen koulupolun ensimmäisestä yhdeksänteen luokkaan saakka.

Viime vuosina peruskouluissa järjestettävä opetus näyttää kuitenkin kohdanneen haasteita, joihin ei olla osattu varautua tarpeellisella tavalla. Heikentyneet talousresurssit ovat johtaneet leikkauksiin, jotka ovat vaikuttaneet oppilasryhmien kasvuun ja tehtyihin hankintoihin. Kehityskulku on johtanut oppimistulosten heikkenemiseen sekä lasten ja nuorten syrjäytymiskehityksen kärjistymiseen.

Kategoriat
Lukijoilta

Rohkeutta muutoksiin

Kainuu ja Kajaani ovat jaksaneet yllättää rohkealla ja vaikuttavalla muutosmyönteisyydellä ja kehittämishalukkuudella jo vuosia valtakunnallisellakin mittakaavalla. Olen saanut olla seuraamassa muun muassa maakuntakuntayhtymän syntyä ja sen pohjalta rakennettua sote kuntayhtymää, Kajaanin ammattikorkeakoulun menestystarinaa, Kaupunginteatterin tunteiden paloa sen näyttämöillä ja Kainuun Etu Oy:n voittoisaa kulkua Euroopan tasolla.

Huolimatta Kainuuta kuvailevasta ”Mitä se hyvejää” -asenteesta, kainuulaiset näyttävätkin olevan aktiivisia kuntiensa kehittäjiä, muutoksia pelkäämättömiä ja tulevaisuuteen kurottelevia. Paremmaksi tämän vielä tekee päättäjien selkeä halu tuoda kuntalaiset mukaan tuleviin muutoksiin ja ymmärrys, että rakennamme Kainuuta ja Kajaania jokainen omalla osallisuudellamme ja omassa ympäristössämme, omalla äänellämme.

Kategoriat
Lukijoilta

Enemmän huolenpitoa, vähemmän kilpailua

Muistan hyvin lapsuudestani ja varhaisnuoruudestani 50- ja 60-lukujen vaihteessa Helsingin Toukola-nimisessä työläiskaupunginosassa vallinneen ilmapiirin, jolle monen muun ominaisuuden lisäksi oli tyypillistä keskinäinen huolenpito ja vastuunkantaminen myös lähellä asuvista.

Me lapset koimme sen niin, että meidän koulupäivän jälkeisiä tekemisiämme seurattiin, meitä jututettiin ja erityisesti meidän ravinnon tarpeestamme pidettiin huolta. Useimpien vanhemmat olivat ansiotyössä. Ne, jotka eivät olleet, huolehtivat muidenkin lapsista. Tyypillinen kysymys oli, onko kotona kaapissa ruokaa. Jos ei ollut, niin leipää ja maitoa löytyi naapuristakin.