Markus Korjonen

Markus Korjonen

Kirjoittaja on Vasemmistoliiton Lapin piirin 1. varapuheenjohtaja ja puoluevaltuuston jäsen.

Sää ja mää

Jos viettää lomansa sosiaalisten medioiden syötteiden äärellä, on, ainakin minun kuplassani, havaittavissa kaksi aihetta ylitse muiden: Kreikan tilanne ja vallitsevat sääolot. Välillä on vaikea hahmottaa kumpaan ihmiset suhtautuvat suuremmalla vakavuudella ja tunteen palolla.

Tietysti sitä toivoisi, että Kreikan kansan kohtalo koskettaisi myös meitä pohjoisen asukkeja, mutta paljon on puhetta säästä. Lue lisää

Määritelkää punainen!

Edellisessä kolumnissa kirjoitin demokratiasta ja toisaalta sen määrittelyn vaikeudesta. George Orwellina tunnettu kirjailija onkin todennut eri hallintomuotojen puolustajien väittävän omaa järjestelmäänsä demokratiaksi – ja pelkäävän, että joutuisivat lopettamaan sanan käyttämisen, jos sille rajattaisiin jokin tietty merkitys.

Vaalien jälkeen puolueen punavihreä itsemäärittely on saanut joukon haastajia, jotka haikailevat punaisen värin perään. “Enemmän punaista, kuin vihreää”, kuuluu vaatimus. Olettaen, että kysymys ei ole sisutus- tai pukeutumisohjeista, on puolueen toiminnan ja strategian laatiminen värikartan perusteella tuskastuttavan vaikeaa. Lue lisää

Demokratian pääsykoe

Perustuslaissa lukee, että “Suomi on täysivaltainen tasavalta” (1 §), ja että “Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle” (2 §). Kalliita sanoja. 3 § täsmentää vielä, että “Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta”. Tämän vuoksi meillä aina aika ajoin järjestetään eduskuntavaalit, joissa valitsemme päättäjät säätämään meille lakeja.

Vaikuttaisi siltä, että elämme demokraattisessa yhteiskunnassa, mutta onko se näin yksinkertaista? Kuinka tunnistamme aidon demokratian? Ja onko demokratia ylipäätään paras vaihtoehto asioiden järjestämisen tavaksi?

Ensimmäinen kysymys on sinänsä kimurantti, että demokratiaa ei sinänsä ole missään yksiselitteisesti määritelty. Vertailu on siis vaikeaa, mutta ei mahdotonta.
Lue lisää

Vanhuudesta ja vähän muustakin

Marcus Tullius Cicero oli merkittävä valtiomies Roomassa pyöreästi sata vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Luin tässä jokin tovi sitten hänen Vanhuudesta-nimisen teoksensa. Siinä hän kirjoittaa hyvin kauniisti vanhenemisesta ja sen myötä seuraavista elämän muutoksista, sekä siitä vääjäämättömästä. Tietoisena yleistyvästä aikalaiskäsityksestä kuoleman lopullisuudesta hän pitäytyi uskossaan sielunsa vaellukseen ajatellen, että mikäli kuolema todella on niin lopullinen, kuin sanotaan, ei väärässä oleminen häntä haudassa enää harmita. Lue lisää

Kynttiläillallinen

Sähköt poikki naps. Olet pimeässä ja mietit, kestääköhän tämä pitkään. Puolen minuutin kuluttua lähdet kännykän valolla etsiskelemään olisiko jossain kynttilöitä ja niiden löydyttyä istut alas miettimään, mistä kaikesta tarvitsee huolehtia, jos katko pitkittyy. Lue lisää

Uskonnon olemuksesta

Perustuslaissa lukee: “11 §. Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus. Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.” Uskontoelämän asioita linjataan tarkemmin myös vuonna 2003 uusitussa uskonnonvapauslaissa. Lue lisää

Peukaloruuvi

Pohjoinen alue, jonka ihmiset puhuvat hassun kuuloista murretta. Pohjoinen alue, joka on luonnonvaroiltaan rikas, mutta jonka tuotot kasaantuvat etelän pääkaupunkiin. Pohjoinen alue, jonka suurinta luottamusta nauttivat poliittiset voimat kannattavat laajoja julkisia hyvinvointipalveluita, mutta joka mainitun etelän pääkaupungin lainsäätäjien toimesta menettää viimeisetkin hyvinvoinnin rippeet pala palalta.
Kuulostaako tutulta? Lue lisää

On kaikki niin kuin ennenkin

Kesä alkaa olla jo ohitse siltä osin, kun pikkukoululaiset palailevat kouluihin ja luonto alkaa valmistautua vääjäämättömään.

Monella tapaa tuntuu siltä, että vaikka kesä oli poikkeuksellisen lämmin, kulkevat tapahtumat tuttua ja turvallista rataansa. J.Karjalainen laulaa ”On kaikki niin kuin ennenkin” ja tämän asian oivaltamisesta saa jotain outoa mielihyvää. Lue lisää

Parta-Kallesta Pikettyyn

Ympyrät sulkeutuvat. Aloitin Kansan Tahdon kolumnistina vuonna 2011 kirjoittamalla Marxista ja Pääomasta. Talouskriisiä oltiin nähty tuolloin vähän kolmatta vuotta, minkä vuoksi Marxin nimi, ja erityisesti Pääoma kiillotti pintaansa kriisin tulkinnan työkaluna.
En ole lopettamassa kolumnistina (mikäli toimitus suo), mutta eräs ympyrä sulkeutuu nyt, kun saan kirjoittaa Lapin Vasemmistonuorten Pääoma-lukupiiristä, jota vedän. Se olkoon yli-ikäistyvänä vetäytyvän nuorisoaktiivin testamentti. Lue lisää

Solidaarisuutta, vihdoinkin!

Solidaarisuus – sana jonka olemassaolosta pyrin muistuttelemaan aina aika-ajoin, tässäkin kolumnissa. Muistuttelun koen tarpeelliseksi siksi, että tuon sanan tarkoittamaa toimintaa näkee nykyään valitettavan vähän. Erityisesti olen kritisoinut suomalaista ay-liikettä sen unohtamisesta, onhan se sen syntyhistorian kannalta täysin keskeinen käsite. Lue lisää