Kansan Tahto

70 € / vuosi
Kategoriat
Näkökulmat

Lukutaito on osallistumisen edellytys

Me suomalaiset ajattelemme itseämme koulutettuna kansakuntana. Ylpeilemme Pisa-tuloksilla ja tasa-arvoisilla koulutusmahdollisuuksillamme.

Tosiasia kuitenkin on, että meillä on Suomessa tuhansia heikosti lukevia nuoria.

Tutkimustulos parin vuoden takaa kertoo, että peräti 11 prosentilla 15-vuotiaista lukutaito on niin heikko, että se rajoittaa arkea ja rajaa ulos jatko-opinnoista ja työelämästä.

Luku on viime vuosina vain kasvanut, vaikka olemmekin Pisa-menestyjiä. Nuoret jakautuvat entistä jyrkemmin menestyjiin ja huono-osaisimmista perheistä tuleviin pudokkaisiin.

Iso osa suomalaista osaa siis teknisesti lukea, mutta ei ymmärrä lukemaansa. Sama ilmiö toistuu muuallakin Euroopassa. Tässä on yksi taustasyy sille toivottomuudelle, josta kumpuaa myös väkivaltaa ja ääritekoja osattumuuden ja eriarvoistumisen jatkuvasti lisääntyessä.

Satavuotiaalla Suomella ei kertakaikkiaan ole varaa siihen, että lähes kymmenesosa ikäluokasta putoaa työelämän ja yhteiskunnan ulkopuolelle.

Helsingissä epätasa-arvoon on puututtu positiivisen syrjinnän rahoituksella. Rahoitus on Helsingin kaupungin kouluille jakama määräraha, jonka jakoperusteisiin vaikuttavat huoltajien koulutustaso, perheiden tulotaso sekä oppilaiden maahanmuuttajataustaisuus koulujen oppilaaksiottoalueella.

Yksiselitteiset tulokset ovat yllättäneet tutkijatkin: pienellä panoksella saadaan suuria vaikutuksia aikaan. VATT:n mukaan malli on lisännyt selvästi oppilaiden hakeutumista yläkoulusta toisen asteen koulutukseen. Samalla rahalla autetaan tehokkaasti sekä maahanmuuttajataustaisia oppilaita että kantasuomalaisia poikia.

Suuria summia ei tarvita, jos raha käytetään fiksusti: määräraha on Helsingissä yhtä oppilasta kohti vain joitakin satoja euroja, mutta kun suuri osa rahoituksesta on käytetty koulunkäyntiavustajien ja muiden tukihenkilöiden palkkaamiseen, puhuvat tulokset puolestaan.

Tästä kannattaa nyt kaikissa kunnissa ottaa mallia.

Satavuotiaalla Suomella ei kertakaikkiaan ole varaa siihen, että lähes kymmenesosa ikäluokasta putoaa työelämän ja yhteiskunnan ulkopuolelle.

Ilman lukutaitoa on yhteisiin asioihin haastava osallistua: mielipidettä on helppo muovata, kun saatua tietoa on vaikea arvioida.

Silloin ”suurimpaan ääneen huutamisen”-politiikka menestyy, ihmisiä on helppo hallita ja johdatella arvaamattomiinkin suuntiin.

Kategoriat
Näkökulmat

Tulevaisuuden Suomi rakennetaan nyt

Itsenäisyyden juhlavuoden aikana on muisteltu paljon suomalaisen yhteiskunnan ja suomalaisten onnistumisia. Hyvinvointivaltio on saavutus, jota ei kannata ajaa alas, jos haluamme tulevaisuudessakin elää turvassa.

Väitän, että turvallista yhteiskuntaa rakennetaan edelleen parhaiten poistamalla syrjintää, pienentämällä tuloeroja ja varmistamalla yleisen oikeudenmukaisuuden toteutuminen. Sodanjälkeisessä Suomessa, kun Suomea rakennettiin hiellä ja usein myös kyynelillä, tavoite oli kirkas: kunpa tulevilla polvilla olisi hieman helpompi elää.

Meidän velvollisuutemme on varmistaa, että näin on myös jatkossa. Nopeasti muuttuva maailma edellyttää visioita tulevaisuudesta, mutta visiot ovat kestäviä vain jos ne pohjautuvat kestävään tavoitteeseen.

Eriarvoisuuden vähentäminen on sellainen tavoite.

Tämä vaatii käytännön toimia, päivähoitopaikan takaamisesta ilmaisiin toisen asteen opintoihin ja opintomateriaaleihin. Työttömän kohtaamaa byrokratiaa pitää vähentää, ja työllisyyspalveluissa ottaa huomioon työn murros.

Ihmisten pompottelu toimipisteestä ja jonosta sekä asiantuntijalta toiselle pitää saada loppumaan. Meillä on hyviä esimerkkejä siitä, miten palveluita on koottu yhteen ihmisten elämäntilanteita vastaamaan niin nuorille, iäkkäille, lapsiperheille kuin työikäisille suunnattuihin palvelukokonaisuuksiin. Miksi näitä malleja ja järkeviä työtapoja ei saada monistettua koko maahan?

Missä on matalan kynnyksen keskusteluapu ja psykoterapia mielenterveysongelmista kärsiville? Entä inhimillinen iäkkäiden hoito? Vammaisten itsemääräämisoikeus esimerkiksi asumisensa suhteen?

Rakennammeko me kotimaata vain vahvoille ja pärjääjille?

Epäkohtia riittää, mutta nämä ovat korjattavissa. Sote-palvelut on edelleen mahdollista järjestää niin, että valinnanvapaus ei ole kiinni ihmisen tulotasosta tai kyvystä etsiä tai kilpailuttaa itselleen sopivia palveluita.

Loppuvuodesta yhteiskunnallinen keskustelu tulee väistämättä keskittymään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Perinteisesti ”turvallisuuspolitiikka” on ymmärretty valtion puolustautumisena ulkoisia uhkia vastaan diplomatian avulla tai sotilaallisin keinoin, ja presidentinvaalikeskustelut heijastelevat tätä näkemystä.

Turvallisuudella on kuitenkin yhteisöllinen ja inhimillinen ulottuvuus. Jos me syrjimme, ei pidä ihmetellä mistä viha kumpuaa. Jätämmekö me toisemme yksin? Rakennammeko me kotimaata vain vahvoille ja pärjääjille?

Eriarvoisuudesta versova turvattomuus on turvallisuusriski jonka hallitsemiseen perinteiset keinot eivät riitä.

Kategoriat
Näkökulmat

Silmät ummessa sulavaan jäätikköön

Autoalan päästöhuijauksia tutkiva Euroopan parlamentin EMIS-valiokunta kokoontui tällä viikolla viimeistä kertaa.

Kuluneen vuoden aikana olemme valiokunnassa kuulleet autonvalmistajia ja entisiä komissaareja ja tutkineet asioiden kulkua, vanhoja kokouspöytäkirjoja sekä virkamiesten sähköposteja.

Esiin piirtyvä kuva ei ole kaunis: syyskuussa 2015 esiin tullut Volkswagenin skandaali oli vain osa isompaa, koko autoteollisuutta koskevaa ongelmaa. Dieselautojen typen oksidien päästöt olivat testeissä huomattavasti pienemmät kuin normaaliajossa tien päällä.

Ruma on myös se johtopäätös, että jos komissio ja kansalliset parlamentit olisivat vain toimineet kuten olemassaoleva lainsäädäntö edellyttää, päästöhuijaus ei olisi ollut mahdollista. Huijaukseen ei puututtu, eikä sanktioita jaettu. Koko ongelman hoitamisessa viivyteltiin. Valiokunta osoittaa sormella erityisesti Italiaa, Espanjaa, Slovakiaa, Romaniaa ja Unkaria todellisiin päästöihin perustuvien testien viivyttämisestä.

Huijaukseen ei puututtu, eikä sanktioita jaettu.

Päättäjät ovat olleet nätisti autoteollisuuden talutusnuorassa.

Valiokunnan suosituksista tilanteen korjaamiseksi äänestetään täysistunnossa huhtikuun alussa.

Päästöhuijauksessa ei ole loppujen lopuksi kyse Volkkarin tai dieselauton omistajien huijaamisesta.

Hinnan päästöhuijauksesta maksavat tavalliset eurooppalaiset, erityisesti kaupungeissa asuvat sekä hengityselinsairauksista kärsivät kansalaiset. Moni tuntee päästönormit reilusti ylittävät ilmansaasteet keuhkoissaan.

Pelottavin ajatus tämän tutkinnan jälkeen on kuitenkin se, että liikenteen todellisia päästöjä ei tällä hetkellä pysty arvioimaan luotettavasti kukaan.

Vaikka Euroopan komissiossa on parhaillaan kehitteillä ajonaikaisia todellisia päästöjä mittaavat testit, on vastamäki ilmastonmuutoksen torjumisen näkökulmasta edelleen jyrkkä.

Kategoriat
Näkökulmat

Berner rymisteli umpikujaan

No se oli lyhyt keskustelu.

Ministeri Bernerin liikenneverkko-selvitys tuli ja meni, hallitus veti liikkuvat taakse nopeammin kuin osasin odottaakaan.

Varmasti tarpeellinen liike, sillä ongelmia riitti.

Yhtiöittämisen tarvetta oli vaikea nähdä.

Porkkanaa vähäpäästöisyyteen ei ollut. Jos esitys on sellainen, että hyvätuloisten kannattaa ostaa mahdollisimman iso ja kallis auto, niin silloin hyvätuloiset ostavat mahdollisimman ison ja kalliin auton. Se ei välttämättä ole automaattisesti vähäpäästöinen, jos polttoaineveroakin on alennettu ja samalla könttä-tiemaksulla voi ajella niin paljon kuin sielu sietää.

Eikä kansalaisten oikeustuntoon sovi, että liikenteen kustannuksista koko ajan isompi osa siirtyy vanhoilla autoilla käytännön pakosta ajaville. Päästötavoitteiden saavuttamisessa on muistettava myös oikeudenmukaisuus. Keinohan se on sekin vähentää liikenteen päästöjä, että ihmiset eivät pääse enää liikkumaan, mutta järjettömät keinot on silloin käytössä.

En tiedä mitä valmistelussa meni pieleen tai minkälaisia keskusteluyhteyksiä hallituspuolueilla on keskenään, mutta jotain jäi selvästi kuulematta. Tai ehkä kokematon ajatteli, että rymistellään nyt kunnolla, niin meneepähän ainakin osa tavoitteista väkisin läpi?

Jotain jäi selvästi kuulematta.

Nyt on uudelleen ajattelun paikka: korjausvelkaongelma on edelleen ratkaistava, päästövähennykset toteutettava, ja uudet liikennepalvelutkin ovat väistämättä tulossa. Paluu parlamentaariseen pohdintaan lienee viisainta.

Olen kirjoittanut pidemmän analyysin ministeri Bernerin viimeviikkoisesta selvityksestä täällä:

http://merjakyllonen.fi/2017/01/20/uudistuksia-perustellen-ja-yhteistyossa/

Se mikä meidän on vältettävä on tämä: että Suomi jakautuu kahtia, hyvinvoivaan kaupunkiseutuun, jonne on keskittynyt vauraus, joukkoliikenne ja ne muutamat sähköautot – ja muuhun Suomeen, jossa maksetaan maltaita pakollisista siirtymistä.

Kategoriat
Näkökulmat

Eurooppa tarvitsee vastarannan kiiskiä

1906 on komea vuosi historian kirjoissa.

Uusi valtiopäiväjärjestys loi tuolloin Suomeen Euroopan moderneimman kansanedustuslaitoksen. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus kymmenkertaisti äänioikeutettujen määrän, ja naiset saivat paitsi äänioikeuden, myös vaalikelpoisuuden (jälkimmäisen ensimmäisenä maailmassa!). Työväen ääni kuului ensimmäisen yksikamarisen eduskunnan vaaleissa aivan uudella tavalla.

Perustuslakiin kirjattujen paino-, lausunto-, yhdistymis- ja kokoontumisvapauksien juuret ovat samassa ajassa, ja saman aikakauden hedelmä on 110-vuotias Kansan Tahto.

”Köyhien ja sorrettujen äänenkannattajassa” kuului se sama toiveikas työväen ääni, joka vaati kansainvälisen työväenliikkeen järjestäytymistä, kahdeksantuntista työpäivää ja vähimmäispalkkaa.

Kategoriat
Näkökulmat

Eväät omissa käsissä

Työntäyteinen syyskausi Euroopan parlamentissa alkaa lähentyä loppuaan. Viimeinen täysistunto heijasteli vuoden isoja teemoja: ratkaisuja odottavat pakolaiskysymys, euron tulevaisuus, Englannin vaatimukset EU:n sisäisestä muutoksesta, Pariisin ilmastokokous sekä turvallisuuspoliittinen tilanne.

Kotimaassa huolestuttavat työttömyys ja pienituloisten kasvava ahdinko, sekä synkkyyteen vaipunut ilmapiiri.

Oma paloni politiikkaan syntyy halusta löytää rakentavia ratkaisuja ympäröiviin ongelmiin. Välillä on turhauttavaa, kun yhteisiä päätöksiä ei saada aikaan millään. Yhteistyö ja kaikkien osapuolten sitouttaminen muutoksiin on vaikeaa, mutta onnistuminen on paljon varmempaa, kun päätöksiä ei yritetä sanella ylhäältä.

Kategoriat
Näkökulmat

Hallituksen lellikit

Menestyminen on tervettä ja tarpeellista, mutta menestyminen hinnalla millä hyvänsä on kaukana terveestä kilpailusta.

Isojen yritysten ja erittäin hyvin menestyneiden yksilöiden kohdalla mikään ei tunnu riittävän. Yhteiset velvoitteet kuten verot tuntuvat olevan vain pallo jalassa, ja nykyinen hallitus tekee parhaansa vapauttaakseen nämä valioyksilöt ja valioyritykset kaikista velvoitteista.

Portugaliin pakeneva yritysjohto on yksi esimerkki ilmiöstä, hallituksen halu piilottaa sijoitusomaisuudet hallintarekisteriin toinen.

Kategoriat
Näkökulmat

Jonottamalla ja huutamalla kuntoon

Entiseen aikaan kunnanlääkäri puuhasti kokonaisen kunnan asukkaiden parhaaksi ja ihmeesti vain tulivat ihmisten vaivat ainakin suurimmalta osin hoidetuiksi.
Nykyään resursseja on enemmän kuin ikinä, mutta jonoja riittää ja ihmiset antavat raakaa palautetta järjestelmän toimimattomuudesta.

Jonottaessani perusterveydenhuoltoa saadakseni olen useammin kuin kerran pohtinut, että sillä jonottamisella hoitaisi jo sairaalan aulassa pahimman hädän kolmeen kertaan. Ensin jonotat sairaanhoitajalle, jotta voisit päästä lääkärille vaivasi kanssa. Sitten jonotat lääkärille, ja kun olet päässyt lääkärille ja jos vaivasi on todettu vakavaksi, jonotat vielä laboratorioon ja potilastoimistoon varaamaan röntgenaikaa. Ja vielä ainakin kerran pullahdat jonoon lääkärille, jotta jatkohoito tai ainakin diagnoosi tulisi kuulluksi.

Kategoriat
Näkökulmat

Liennytyksestä ja diplomatiasta

Helsingin ETYJ-juhlakokouksen jälkimainingeissa olen pohdiskellut omaa suhdettani Venäjään. Kesäloma onkin hyvää aikaa pohdiskelulle, sillä kuulun Euroopan parlamentissa Venäjä-valtuuskuntaan, ja tämän vuoden lopussa minusta tulee yksi sen varapuheenjohtajista.

Ministeriaikana opin sen, kuinka valtavan tärkeää on sekä kulttuurin että historian tunteminen kun venäläisten kanssa tekee yhteistyötä. Kun tunnet vieraasi on yhteistyökin sujuvampaa, eivätkä asiat tule yllätyksenä.

Kategoriat
Näkökulmat

Verosta tuli kirosana

Jossain maailman ajassa puhuttiin vielä reilusta veropolitiikasta ja siitä, kuinka verotuksella tasataan tuloerojakin.

Ajat ovat muuttuneet. Nykyisin uusi pääministeri kertoo, kuinka rikkaiden verotusta ei voi enää nostaa, kun on nyt sovittu, ettei sitä nosteta. Osallistuvat sitten talkoisiin omantuntonsa mukaan.

Kategoriat
Näkökulmat

Hajallaan

Sinne teitä elätetään susirajalle, muuttakaa vaan kaikki pääkaupunkiseudulle niin jo vain on elämä helpompaa! Rakennetaan uudet talot ja uudet koulut, päiväkodit ja vanhustenhuollon yksiköt. Antaa entisten lahota paikoilleen siellä raukoilla rajoilla, syrjäseutujen syvyyksissä.

Mitäs teillä siellä oikein edes on suloiselle Suomellemme tarjota: vähäväkistä ikääntyvää kansaa ja muutaman hehtaarin pottupeltoja? Jo vain joutaa jonninjoutava keskustelu aluepolitiikasta romukoppaan ja keskitetään kaikki voimavarat pääkaupunkiseudulle. Harvaseutu, syrjäseutu, tuppukylä, liian vähän, ei kettään, ei mittään. Kuulostaako tutulta?

Kategoriat
Näkökulmat

Syriza voi olla uuden Euroopan alku

Viimeisten viikkojen aikana Kreikan Syriza -puolue on ollut runsaasti julkisuudessa – ihailua, ihmetystä ja pelkoakin herättäen. Syrizan linja voi joidenkin mielestä olla radikaali, muttei mistään ääriliikkeestä voi todellakaan puhua loukkaamatta näitä rauhaa ja solidaarisuutta ajavia intohimoisia poliitikkoja.