• Mäkelininkatu 29 C, Oulu, puh. (08) 537 1722
Facebook Twitter Instagram

Kuukauden kolumni

Kansan Tahto

70 € / vuosi
Tilaa nyt »
Search
Close this search box.
Search
Close this search box.

Tekijä: Miikka Kortelainen

Kirjoittaja on Kajaanin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja Kainuun Vasemmiston ensimmäinen varapuheenjohtaja.

Kategoriat
Näkökulmat Yläreunan kolumni

Korona on huono keppihevonen leikkauksille

Kaikissa Suomen kunnissa on varmasti jo pikkuhiljaa virittäydytty valmistelemaan vuoden suurimpia päätöksiä. Talousarviovalmistelut vuodelle 2021 on aloitettu osassa kuntia jo ennen kuin painomuste on vuoden 2020 talousarvioissa kunnolla kuivunut.

Kahvipöytäpuheissa kuulee usein muisteltavan vuosikymmenten takaisia talousarviokokouksia, jotka ovat Kajaanissakin kestäneet parhaimmillaan useita päiviä. Kiistan valtuutettujen välille on saattanut aiheuttaa esimerkiksi se, kuinka suuri määräraha annetaan kukkapenkin hoitoon julkisen rakennuksen pihamaalla. No, ne ajat ovat mennyttä, enää aivan samanlaiseen yksityiskohtaisuuteen en ole kuullut kokouksissa mentävän, vaikka kyllä edelleenkin osataan asioista vääntää.

Talousarviokirjan tärkeyttä ei sovi missään olosuhteissa väheksyä, linjaahan se kunnan toimintaa aina seuraavaksi vuodeksi ja suunnitelmavuosien osalta vielä pidemmälle tulevaisuuteen. Talousarviossa hyväksytään kunnan toiminnan ja talouden tavoitteet eli toisin sanoen kaikessa kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Valtuutettuna pääseekin lopulta vaikuttamaan siihen, kuinka kunta toimii ja tehtävänsä hoitaa.

Valtuutettuna pääseekin lopulta vaikuttamaan siihen, kuinka kunta toimii ja tehtävänsä hoitaa.

Vuoden 2021 talousarvion laadintaan meidän jokaisen tulisi paneutua omassa kotikunnassamme äärimmäisellä mielenkiinnolla. Kuntaliiton tuoreen ennusteen mukaan koronakriisi nimittäin heikentää kuntataloutta vuonna 2021 kaikkiaan 1,7 miljardia eurolla. Lopulta jokaisen kunnan kunnanvaltuutetut päättävät, kuinka tämä heikkeneminen näyttäytyy kunnan talousarviossa ja sitä kautta kaikkien kuntalaisten käyttämissä palveluissa.

Vaikka tilanne onkin kuntataloudessa haastava, huonoin ratkaisu on sortua hakkaamaan paniikkinappulaa ja leikkaamaan hätäisesti kuntalaisten palveluista vailla kokonaisnäkemystä kunnan talouden pitkän tähtäimen kehityksestä sekä leikkauksien seurauksista. Kiusaus alkaa laatia lyhytnäköisiä leikkauslistoja koronan varjolla voi olla osalle päätöksentekijöistä suuri, varsinkin jos lähtökohtaisesti kaiken yksityistäminen ja hyvinvointiyhteiskunnan alasajaminen sopii omaan yhteiskunnalliseen ajatteluun. Valtuutetut istuvatkin nyt paljon päällä.

Kiusaus alkaa laatia lyhytnäköisiä leikkauslistoja koronan varjolla voi olla osalle päätöksentekijöistä suuri.

Kunnan keskeisenä tehtävänä on huolehtia asukkaidensa hyvinvoinnista ja järjestää heille tarvittavat palvelut sillä rahalla, jonka se verotuloin, asiakasmaksuin, valtion rahoituksen ja muiden tuloerien myötä saa itselleen. Kunnan tehtävänä ei ole tuottaa voittoa yrityksen tavoin. Tämä onkin hyvä ohjenuora tämän syksyn talousarviovääntöihin meille jokaiselle.

Kajaanilainen vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtaja Miikka Kortelainen veistelee tällä palstalla enemmän tai vähemmän ajankohtaisista teemoista ja ruotii politiikan koukeroita suoriksi.

Kategoriat
Näkökulmat

Pidetään koko Suomi liikkeellä

Oletteko ikinä kokeilleet matkustaa julkisilla liikennevälineillä Savonlinnasta Kajaaniin? Minä kokeilen ja totesin, että jos se on hankalaa jo normaalistikin, niin koronatilanne on tuonut tilanteeseen vielä oman lisävaikeusasteensa. Matkaan, johon kuluu junalla yli kymmenen tuntia, kuluu omalla autolla ainoastaan vajaat neljä tuntia. Kun vielä ottaa huomioon äärimmäisen epäkäytännölliset junavuorojen ajankohdat, ei jäljelle jää käytännössä kuin oman auton käyttämisen vaihtoehto. Näinpä päädyin itsekin autoilemaan halki Suomen.

Jos niin sanottu Suomen sisäinen poikittaisliikenne tökkii, samaa voi sanoa tällä hetkellä myös pitkittäisliikenteestä. Esimerkiksi Finnair koitti uittaa koronatilanteen varjolla läpi romakkaa maan sisäisen lentoliikenteen karsintaa. Toteutuessaan esimerkiksi Kajaanin ja Helsingin välisen lentoliikenteen pysyvä lopettaminen olisi ollut tuhoisa Kainuun elinkeinoelämälle, sama tilanne olisi eittämättä ollut edessä myös muilla alueilla, joita Finnairin päätös olisi koskettanut.

Joukko Vasemmiston kansanedustajia, piiripuheenjohtajistoa ja puoluejohdon jäseniä ottikin kantaa vallitsevaan tilanteeseen ja vaati valtiolta vahvempaa sekä kasvukeskusten ulkopuolelle ulottuvaa liikennepolitiikkaa. Lyhyellä tähtäimellä lentoliikenne on alueille äärimmäisen tärkeää, mutta pitkällä tähtäimellä liikkuminen pitäisi pystyä siirtämään raiteille. Osaltaan Vasemmisto vastaa tulevaisuuden liikkumisen haasteisiin myös vasta julkaistulla Reilun siirtymän ohjelmalla, jossa tunnistetaan selväsanaisesti erilaiset liikkumisen tarpeet ja mahdollisuudet eri puolilla Suomea ja tarjotaan ratkaisuja siirtymiseen ilmastokestävään hyvinvointiyhteiskuntaan.

Lyhyellä tähtäimellä lentoliikenne on alueille äärimmäisen tärkeää, mutta pitkällä tähtäimellä liikkuminen pitäisi pystyä siirtämään raiteille.

Hallituksella ja sen myötä vasemmistoliitolla onkin nyt näytön paikka, kun Suomea lähdetään nostamaan koronan jälkeisestä talousahdingosta. Kaikkien liikkumisen muotojen kehittämisen lisäksi katseen on oltava erityisesti raiteissa. Investoinnit raiteisiin ovat pitkäaikaisia panostuksia tulevaisuuteen, joilla linjataan tahtomattaankin koko Suomen kehittämisen edellytyksiä. Toivottavasti hallituksella riittää uskallusta panostaa erityisesti Itä-Suomen raideyhteyksiin esimerkiksi siten, että tulevaisuudessa junalla pääsisi kolmessa tunnissa sekä Joensuusta että Kuopiosta Helsinkiin. Eikä homma tälläkään vielä valmiiksi tule, edelleen maan sisäistäkin lentoliikennettä tarvitaan.

Näin pidettäisiin aidosti koko Suomi liikkeellä.

Kajaanilainen vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtaja Miikka Kortelainen veistelee tällä palstalla enemmän tai vähemmän ajankohtaisista teemoista ja ruotii politiikan koukeroita suoriksi.

Kategoriat
Näkökulmat

Korkeakoulut ovat aluepolitiikan kovaa ydintä

Viimeksi Suomessa on syntynyt näin vähän lapsia 1860-luvun nälkävuosina. Vuonna 2019 Tilastokeskuksen mukaan Suomessa syntyi 45 597 lasta. Aluepoliittisesti tällä on valtava merkitys, sillä lapset eivät suinkaan synny tasaisesti jokaiseen niemeen ja notkelmaan läpi laajan Suomenmaan. Väestön keskittyminen ensin maakuntakeskuksiin, sitten alueellisiin keskuskaupunkeihin ja lopulta pääkaupunkiseudulle näyttää selättämättömältä haasteelta. Mutta onko se sitä?

En usko, että keskittymiskehitystä pystyy ainakaan nykyisenlaisessa markkinatalouteen pohjautuvassa yhteiskuntajärjestyksessä kokonaan torppaamaan edes poliittisin keinoin, jokaisella on kuitenkin vapaus valita itse oma asuinpaikkansa. Uskon kuitenkin, että kehitystä on mahdollisuus ohjata sekä ennen kaikkea hillitä vauhdiltaan sellaiseksi, jotta palvelujärjestelmämme ehtii sopeutua muutokseen. Liian nopea aluerakenteellinen muutos ei ole kenenkään etu, ei edes niiden, jotka siitä voisivat hyötyä väestöllisesti.

Haasteita on monin paikoin jo nyt, eikä tulevaisuus näyttäydy yhtään sen helpompana.

Tilanne on mielenkiintoinen. Kainuussa tuskaillaan samaan aikaan sekä syntyvyyden romakan laskun ja väestön ikääntymisen että osaavan työvoiman saatavuuden kanssa. Haasteita on monin paikoin jo nyt, eikä tulevaisuus näyttäydy yhtään sen helpompana. Esimerkiksi 2020-luvulla kainuulaisista opettajista puolet on jäämässä eläkkeelle eikä näköpiirissä ole, että vastavalmistuneet opiskelijat muualta maasta suuntaisivat töihin nimenomaan Kainuuseen. Vastaavanlaisia osaamistyhjiöitä löytyy eri puolilta Suomea, joten haaste kehittää koulutusjärjestelmiä on yhteinen.

Korkeakoulut ovat aluepolitiikan kovaa ydintä nimenomaan siksi, että ne sitovat tutkinnon suorituksen aikana opiskelijan äärimmäisen voimakkaasti alueeseen, jolla he opintojaan suorittavat. Kajaanin ammattikorkeakoulusta valmistuneita opiskelijoista noin 60 prosenttia on jäänyt valmistumisen jälkeen töihin Kainuuseen. Valtaosa heistä on maakunnan ulkopuolelta Kainuuseen muuttaneita, eli he muodostavat huomattavan osan maakuntaan suuntautuvasta muuttoliikkeestä.

Vastaavasti vuosina 2001–2011 Kainuusta muualle maahan korkeakouluun opiskelemaan lähteneistä tutkinnon kanssa takaisin Kainuuseen töihin palasi vuoden 2017 loppuun mennessä vain 1,2 prosenttia. Eli sadasta muualle opiskelemaan lähteneestä vain yksi palaa tutkinnon kanssa takaisin Kainuuseen. Viimeistään nyt jokainen ymmärtänee korkeakoulujen merkityksen alueille, niiden väestökehitykselle ja ylipäätään aluerakenteen muutokselle.

Kajaanilainen vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtaja Miikka Kortelainen veistelee tällä palstalla enemmän tai vähemmän ajankohtaisista teemoista ja ruotii politiikan koukeroita suoriksi.

Kategoriat
Näkökulmat

Suomi tarvitsee Uuttamaata

Valtioneuvoston päätös eristää Uusimaa muusta Suomesta koronavirusepidemian hidastamiseksi on monella tapaa historiallinen. Sotien jälkeisessä Suomessa kansalaisten liikkumista ei olla koskaan rajattu yhtä massiivisin toimenpitein. Toivon ennen kaikkea, että ratkaisu osoittautuu oikeaksi, mutta toivon myös, ettei meidän enää tulevaisuudessa olisi tarpeen turvautua yhtä rajuihin toimenpiteisiin. Vapaan liikkuvuuden rajoittaminen maan sisällä on äärimmäinen toimenpide, joka on eittämättä useille meistä äärimmäisen ahdistava ja epämiellyttävä kokemus.

Muutama tunnusluku Uudestamaasta: noin 30 prosenttia Suomen väestöstä, yli 800 000 työpaikkaa, 50 prosenttia Suomen tutkimus- ja innovaatiotoiminnasta sekä 39 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. On täysin perusteltua todeta, että monella tapaa Uusimaa on aidosti Suomen talouden veturi. Olisin huolestunut, mikäli näin ei olisi.

Maalla varttuneena ja kasvaneena mutta aikuisiällä kaupunkiin muuttaneena en ole ikinä aidosti ymmärtänyt maaseudun ja kaupunkien välistä vastakkainasettelua. Monet kerrat olen purrut hammasta, ja onpa joskus saattanut lohjeta joku tarkoin valittu sanakin, kun paljasjalkaiset pääkaupunkiseudun kasvatit ovat vähättelevään sävyyn veistelleet meikäläisille ”landesta” ja ”böndestä”. Onpa politiikan kentilläkin toisinaan syntynyt aidosti olo, ettei Kehä III:n ulkopuolista elämää nähdä kuin rasitteena kaupungistumiselle sekä sen vääjäämättä mukanaan tuomalle kasvulle ja kehitykselle.

On ollut käänteentekevää huomata, kuinka tässä poikkeustilanteessa moni Uudellamaalla asuva on nähnyt tarpeelliseksi lähteä pois kotikulmiltaan mökkeilemään, laskettelemaan tai muuten vaan lomailemaan aina maan kaukaisimpiin kolkkiin kuten Kainuuseen, Koillismaalle ja Lappiin saakka.

Monet kerrat olen purrut hammasta, ja onpa joskus saattanut lohjeta joku tarkoin valittu sanakin, kun paljasjalkaiset pääkaupunkiseudun kasvatit ovat vähättelevään sävyyn veistelleet meikäläisille ”landesta” ja ”böndestä”.

Edellä mainitut alueet ovat ikävien alueiden maineessa, kun keskustellaan esimerkiksi kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmästä. Eli suomeksi sanottuna siitä, kuinka asutukseltaan tiheiden, väestörakenteeltaan nuorien, vähän sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tarvitsevien alueiden pitäisi kompensoida taloudellisesti esimerkiksi Kainuun, Koillismaan ja Lapin kaltaisten alueiden asukkaiden peruspalveluiden järjestämistä. On ollut ilo huomata, ettemme olekaan, sittenkään, niin ikäviä, kuin välillä annetaan ymmärtää.

Koronavirusepidemia tulee muuttamaan maailmaa ja sen myötä myös Suomea. Luulen ja toivon, että tämä ikävä poikkeustilanne lopulta avartaa meidän kaikkien ajattelua ja pystymme näkemään toisemme muutoinkin kuin pelkkinä rasitteina ja taakkoina. Jospa onkin niin, että Uudenmaan eristämisen päätyttyä osaamme arvostaa sitä, että meillä on Suomessa 19 erilaista maakuntaa, joilla on jokaisella oma tärkeä paikkansa osana yhteistä Suomeamme.

Onkin selvää, että yhtä lailla kuin Suomi tarvitsee menestyäkseen Uuttamaata, tarvitsee Uusimaa menestyäkseen muuta Suomea. Kukaan ei menesty yksin, yhdessä selviämme tästäkin.

Kajaanilainen vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtaja Miikka Kortelainen veistelee tällä palstalla enemmän tai vähemmän ajankohtaisista teemoista ja ruotii politiikan koukeroita suoriksi.

Kategoriat
Näkökulmat

Mustia pottuja

Vanha vihreä Zetor säksättelee jormualaisella pellolla ja pottukone kumahtelee osuessaan vuoroin kiviin ja vuoroin maan uumenista sen pinnalle pölähteleviin pottuihin. Kuokka iskeytyy välillä märkään multaan ja juurakon alta löytyy kuin löytyykin vielä muutama pottu sangon pohjille nakattavaksi. Eletään lokakuun loppua, olemme nostamassa pottua lumisateessa. Kokemus sekin sinällään, aikaisemminkin olisi nimittäin potun voinut nostaa, mutta mitäpä tuota suotta hättäilemmään.

Lumisade kertyy hartioilleni, kun pyörittelen kädessäni multaisessa hanskassani pientä ja mustaa pottua. Perinteinen musta pottu on sellainen perunalajike, josta monella perunanviljelyn kanssa tekemisissä olleella on jokin muistijälki. Hyvin talvisäilytystä kestävä lajike on jo ihan käytännönläheisistä syistä johtuen ollut aikanaan perin suosittu ravinnonlähde maaseudulla.

Vahvoista perinteistä huolimatta mustan potunkaan tilanne saati tulevaisuus ei ole aina ollut kovin valoisa. Uudet, satoisammat ja tauteja paremmin kestävät ja tehoviljellyt lajikkeet ovat tulleet ryminällä markkinoille ja saattaneet vanhan mustan olemassaolonsa suhteen ahtaalle. Mustassa potussa ei ole enää nähty laajalti nostalgisoinnin lisäksi juurikaan muita mahdollisuuksia. Valitettavasti maaseudulla ja kasvukeskusten ulkopuolella asuvien ihmisten elämäntapaa uhkaa mustan potun kohtalo.

Valitettavasti maaseudulla ja kasvukeskusten ulkopuolella asuvien ihmisten elämäntapaa uhkaa mustan potun kohtalo.

Muuttotappio, väestökato, työttömyys, syrjäytyminen, korkea sairastavuus, matala eliniänodote ja ikääntyminen. Esimerkiksi näillä termeillä on perinteisesti muovattu ajatteluamme kasvukeskusten ulkopuolisesta Suomesta. Maaseutumaisiin ja harvaan asuttuihin alueisiin liitetään yleensä kosolti tämän tyyppisiä negatiivisesti viritettyjä termejä, ikään kuin elämä olisi näillä alueilla kamalan kurjaa ja mahdollisuuksia mielekkääseen elämään ei olisi olemassa. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus. Åbo Akademin tuore väitöskirjatutkimus kertoo nimittäin, että maaseutumainen asuminen ja luonnonläheisyys ovat merkittävässä roolissa ihmisten hyvinvoinnin rakentumisessa. Ymmärrämmekö tätä kuitenkaan niin laajalti, kuin pitäisi? Annammeko aidosti arvoa elämälle kasvukeskusten ulkopuolisessa Suomessa?

Ihmisten asumisen keskittyminen on läpi ihmiskunnan historian jatkunut kehitys, jota tuskin suuressa kuvassa pystymme vapaassa maailmassa mitenkään kääntämään toiseen suuntaan. Kestävällä aluepolitiikalla pystymme kuitenkin hallitsemaan alueiden kehittymistä ja ohjaamaan sitä siten, että eväät laadukkaaseen elämään ovat yhteiskunnan saralta yhdenvertaiset kaikkialla.

Pussihousukepulaisten harjoittaman siltarumpupolitiikan jälkeisessä ajassa meillä vasemmistoliitossa on mahdollisuus ottaa aidosti haltuun aluepolitiikan käsite. Tämä vaatii jänteviä tekoja niin kunnan, maakunnan, valtion kuin Euroopankin tasolla, tähän kaikkeen meillä on periaatteelliset valmiudet olemassa.

Pussihousukepulaisten harjoittaman siltarumpupolitiikan jälkeisessä ajassa meillä vasemmistoliitossa on mahdollisuus ottaa aidosti haltuun aluepolitiikan käsite.

Toinen asia on, onko meillä siihen riittävää tahtoa. Aluepolitiikan haltuun ottaminen vaatii meiltä kuitenkin kykyä ymmärtää alueita ja niiden erilaisia tarpeita sekä sen jälkeen tarmokkuutta tehdä konkreettisia aloitteita ja toimenpiteitä hyvän elämän takaamiseksi kaikkialla. Keinot tähän voivat olla erilaisia eri puolilla Suomea, tavoitteen hyvästä elämästä on kuitenkin oltava sama.

Vasemmistoliitolla on tuhannen taalan paikka ottaa aluepolitiikka haltuun poliittisessa tavoiteohjelmassa, joka hyväksytään Kuopion puoluekokouksessa. Toivottavasti emme hukkaa tätä tilaisuutta. Meillä ei nimittäin tulevaisuutemme tähden siihen varaa ole.

Kolumni on julkaistu Kansan Tahdon numerossa 7/19.

Kategoriat
Uutiset

Kuvagalleria: Merja Kyllönen starttasi valtakunnallisen kierroksen Kainuusta

Lumisia teitä myöten tehtiin siirtymä Hyrynsalmelta Kuhmoon. Puoliltapäivin torille kertyi jo mittava jono makkaragrillin ääreen Merja Kyllösen ollessa tervehtimässä Kuhmon uutta kaupunginjohtaja Tytti Määttää.

Vasemmistoliiton presidenttiehdokas Merja Kyllönen starttasi valtakunnallisen presidentinvaalikampanjaan liittyvän kierroksen 4.–6.1. Kainuusta. Päivien aikana käytiin läpi kaikki Kainuun kunnat Ristijärveä lukuun ottamatta, jossa Merja vieraili viime vuonna kuntavaalien tiimoilta. Tällä kertaa aikataulullista syistä vierailu jouduttiin jättämään väliin.

Kainuulaiset olivat liikkeellä presidentinvaalien tiimoilta äärimmäisen hyvin, erityisesti huomioon ottaen Ylä-Kainuun haasteelliset luonnonolosuhteet ja pitkään jatkuneet sähkönjakeluhäiriöt.

Oheisessa kuvagalleriassa tunnelmia vaalikentiltä.

Kategoriat
Uutiset

Sotkamossa vaihtoehdottomuus ei ole vaihtoehto

Poikkitaiteellinen päiväfestivaali. Ambient-joogaa, alternative-synkistelyä, punk-rockia ja proge-irroittelua. Tätä kaikkea ja paljon muuta oli ohjelmassa viime lauantaina toista kertaa Sotkamossa järjestetyillä Sapsofesteillä. Koleasta säästä huolimatta Sapsojärven rannalle Hiukkaan oli kokoontunut reilusti yli 50 kulttuurin ystävää.

Juha-Matti Halonen ja Nuusa Parkkinen ovat keskeisimmät henkilöt Sapsofestien takana. (Kuva: Miikka Kortelainen)

– Tarkoituksena on tarjota tee se itse -henkistä vaihtoehtoa Kainuun kulttuurielämään, järjestelyistä vastaavan Kylän Koirat ry:n puuhanainen Nuusa Parkkinen valotti.

– Kainuussa ja Vuokatissa on kyllä suhteellisen paljon massatapahtumia, mutta tämän tyyppisiä tapahtumia ei juurikaan ole tarjolla, yhdistyksen puuhamies Juha-Matti Halonen selvensi.

Voitontavoittelumielessä ei tapahtumaa ole lähdetty tekemään ja kuvaavaa onkin, että suuri osa työstä tehdään puhtaasti talkoilla pienen mutta sitkeän järjestäjäjoukon voimin. Halonen antoi kiitosta Sotkamon kunnalle positiivisesta suhtautumisesta tapahtumaa kohtaan.

– Kunnassa nähdään, että Hiukan aluetta olisi hyvä elävöittää. Tämän tyyppisillä tapahtumillahan alue elävöityy ja sen käyttö monipuolistuu, Halonen totesi.

Tämän tyyppisillä tapahtumillahan alue elävöityy ja sen käyttö monipuolistuu.

Tunnelma tapahtumassa oli sään koleudesta huolimatta lämmin ja yhteisöllinen – sitä mieltä olivat Sapsofesteille Kajaanista saapuneet Roosa Kurkinen ja Akseli Kallunki. Kallunki oli tapahtumassa myös itse esiintymässä Wasted by Time -yhtyeessä.

Sapsofestit ovat paljon muutakin kuin musiikkia. Roosa Kurkinen ja Akseli Kallunki heittäytyivät mölkyn melskeisiin. (Kuva: Miikka Kortelainen)

– Mukava täällä oli esiintyä, alkukankeuden jälkeen alkoi yleisöllä tanssijalkaakin vipattaa, yhtyeen nokkamies kertoi.

Sapsofest ja Kylän Koirat ovat tulleetkin jäädäkseen osaksi sotkamolaista ja kainuulaista kulttuurielämää.  Sapsojärven rannalla Hiukassa nähdään vuoden päästäkin festivaalielämää ja Kylän Koirien on tarkoitus resurssien puitteissa järjestää muitakin kulttuuri-tilaisuuksia vuoden mittaan Sotkamossa.

– Tämän ja viime vuoden positiivisten kokemusten perusteella tapahtuma tullaan jatkossakin järjestämään. Tapahtuman kehittämistä esimerkiksi erilaisten yhteistyökumppanuuksien kautta tullaan toki varmasti tekemään, Halonen tiivistää.

Kategoriat
Näkökulmat

Vaalityön sankarit

Kuntavaalit olivat ja menivät. Aikaa on jo kulunut sen verran, että uskaltaa vähän arvioida sitä, miten ne itse asiassa menivätkään. Edellisestä vaalivoitosta on kulunut liian kauan, kun jätetään pois laskuista presidentinvaalit tai eurovaalit. Eräs oululainen tietäjä tiesi kertoa, että viimeksi vuonna 1992 otimme vaalivoiton joissain muissa kuin edellä luettelemissani vaaleissa. Eli johan tuo oli aikakin.

Kainuun osalta vaalit menivät kokonaisuutena äärimmäisen hyvin. Vasemmisto on selkeästi maakunnan toiseksi suurin puolue, nostimme kannatusta 1,8 prosenttia sen ollessa nyt kaikkiaan 18,8 prosenttia.  Kainuu on Suomen vasemmistoliittolaisin maakunta. Seuraavina tulevat Lappi (17,9 prosenttia) ja Pohjois-Pohjanmaa (13,5 prosenttia). Jotain on siis tehty oikein.

Kainuu on Suomen vasemmistoliittolaisin maakunta.

Kasvua Vasemmistolle tuli Kajaanissa (+2 paikkaa), Paltamossa (+1 paikka), Ristijärvellä (+ 1 paikka), Sotkamossa (-1 paikka, valtuuston kokoa pienennettiin), Suomussalmella (ei muutoksia vaikka valtuuston kokoa piennettiin) ja Vaalassa (+1 paikka, valtuuston kokoa pienennettiin). Takapakkia suhteellisessa ääniosuudessa tuli himpun verran Kuhmossa ja Puolangalla mutta paikkamenetyksiin tämä ei johtanut. Hyrynsalmella Vasemmiston paikkamäärä muuttui viidestä kahteen, mutta tämä näyttäisi vain hetkelliseltä tilanteelta. Sen verran innokkaasti Hyrynsalmella on toimeen tartuttu, että eivätköhän paikat seuraavissa kuntavaaleissa tule takaisin.

Ehdokasasettelulla on valtava merkitys lopputulokseen. Kainuussa Vasemmisto sai ehdokkaita näissä kuntavaaleissa kaikkiin Kainuun kuntiin ja sen myötä myös valtuutettuja kaikkiin Kainuun valtuustoihin. Ehdokasmäärä kasvoi maakunnallisesti tilanteessa, joissa suurimmalla osalla muista puolueista ehdokasmäärät tulivat selkeästi alas. Kaikista selkeimmin onnistunut ehdokasasettelu näyttäytyi Kajaanissa, jossa Vasemmistolla oli 52 ehdokasta, eniten koko kaupungissa. Se poiki kaksi lisäpaikkaa valtuustoon ja tasan 20 prosentin kannatuksen.

Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan siirtyneessä mutta Kainuun Vasemmiston jäsenenä olevassa Vaalassa tuplattiin ehdokasmäärä kahteentoista ehdokkaaseen ja murjaistiin valtakunnan kovimmat kasvuprosentit (8,8 prosenttia). Tuloksena neljä valtuutettua entisten kolmen sijaan tilanteessa, jossa valtuuston kokoa pienennettiin. Vaalan Vasemmiston kannatuksen nousu nosti Vasemmiston Pohjois-Pohjanmaalla kokoomuksen ohi, se helpottaa vähän tuskaa maakuntavaihdoksen jäljiltä.

Vasemmistolla oli viime vaaleihin verrattuna myös entistä monipuolisempi ehdokasjoukko. Mukana ehdokkaina oli pitkään politiikassa vaikuttaneita konkareita, nuoria vastikään vaikuttamiseen heränneitä, ammattiyhdistysliikkeessä marinoituneita vaikuttajia, paikallisia yrittäjiä sekä tuntuva joukko taiteen ja kulttuurin parissa toimivia. Monipuolinen ehdokasjoukko loi kasvupotentiaalin, jota on olemassa tulevissa vaaleissakin. Ja tulevia vaaleja ei tarvitse etsiä sen kauempaa kuin ensi tammikuusta ja maakuntavaaleista.

Jokainen mukana ollut on todellinen vaalityön sankari, joka omalla panoksellaan mahdollisti meille vaalivoiton.

Kainuun ylitse pyyhkäisi kuntavaaleissa punainen aalto. Sitä aaltoa olivat luomassa kaikki ehdolla olleet äänimäärään katsomatta, vaalityötä uutterasti tahoillaan tehneet ja lopulta kaikki Vasemmiston ehdokkaita äänestämässä käyneet. Jokainen mukana ollut on todellinen vaalityön sankari, joka omalla panoksellaan mahdollisti meille vaalivoiton. Mukaan Vasemmiston toimintaan tuli näiden vaalien tiimoilta suuri joukko uusia ihmisiä, toivottavasti mahdollisimman moni on jatkossakin aktiivisena mukana toiminnassa.

Jatketaan yhdessä toinen toistamme tukien eteenpäin ja pidetään huoli siitä, että maakuntavaaleissa Kainuun yli ei pyyhkäise vain pelkkä aalto, vaan varsinainen punainen hyökyaalto!

Kategoriat
Uutiset

Attendo puhuttaa Puolangalla

Puolanka voi olla monelle pohjoissuomalaiselle ja kainuulaiselle tuttu siitä, että se päätti vetäytyä Kainuun maakunta-kuntayhtymästä ja yksityistää omat sosiaali- ja terveyspalvelunsa verosuunnittelun vuoksi otsikoissa olleelle Attendolle neljä vuotta sitten. Vasemmistossa on hankkeen suhteen omat epäilijänsä, joista yksi on Puolangan valtuuston toisena varapuheenjohtajana istuva ja paikallista vasemmistotoimintaa vetävä Aarre Väisänen.

– Kunnan budjetista noin kaksi kolmasosaa eli noin 13 miljoonaa euroa käytetään sote-palveluihin, Väisänen kertoo lukuja Attendo-sopimuksen taustalla.

Kuluvan vuoden alussa astuvat voimaan sopimuksen hinnankorotukset, joiden myötä Puolangan sote-menot kasvavat seuraavien kolmen vuoden aikana yhteensä noin miljoonalla. Muiden Attendolle sote-palvelunsa yksityistäneiden kuntien osalta Kärsämäen hintalappu palveluille on noin neljä miljoonaa euroa halvempi ja Rääkkylässä kaksi miljoonaa euroa halvempi kuin Puolangalla.

– Mitähän hyvyyttä me tuolla omalla kasvamaan päin olevalla summalla muihin verraten mahdammekaan saada, siihen ei kukaan ole osannut minulle vielä vastata, Väisänen päivitteli.

Väisäsen mukaan yksi suuri ongelmakohta sote-palveluiden järjestämisestä on kuntalaisten saama vähäinen tieto, luottamushenkilöistä puhumattakaan. Kunnassa ei ole perusturvalautakuntaa, vaan normaalisti sille lankeavat tehtävät hoitaa kunnanhallitus.

Todellista valtaa puolankalaisten sote-asioissa käyttää kunnan sote-johtoryhmä, jossa istuvat kunnanjohtaja, hallintojohtaja, kaksi Attendon edustajaa ja läsnäolo- sekä puheoikeudella varustettuna keskustalaiset kunnanhallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Muiden puolueiden edustajia ei johtoryhmään ole kelpuutettu, eikä tieto liiemmin sieltä muualle leviä.

– Olen neljän vuoden aikana saanut kolme pöytäkirjaa tämän johtoryhmän kokouksista ja nekin melkoisen mankumisen jälkeen. Ei kuntademokratia voi toimia näin, ettei päätöksentekijöillä ole tietoa miten kaksi kolmasosaa kunnan rahoista käytetään, Väisänen päivitteli.

Ei kuntademokratia voi toimia näin, ettei päätöksentekijöillä ole tietoa miten kaksi kolmasosaa kunnan rahoista käytetään.

Aarre Väisänen ei vaivu kuitenkaan epätoivoon, vaikka pessimismipitäjässä ollaankin. Tulevaisuus on avoin sote-palveluidenkin osalta, ja tällä hetkellä hallituksen sote-esitys on etenemässä niin, että palveluiden järjestäminen olisi palautumassa ikään kuin vanhalle maakunta-kuntayhtymälle, uuden mallin mukaisesti kuitenkin maakunnalle.

Edessä siintävissä kunnallisvaaleissa tavoitteena on saada Puolangalle kattavasti erilaisia ehdokkaita vasemmistoliiton listalle ja työ onkin hyvässä vauhdissa. Väisänen kannustaa ihmisiä aktivoitumaan yhteisten asioiden hoitamiseen, onhan kyse yhteisten veroeurojen käytöstä. Hänellä on myös selvä viesti puolankalaisille.

– Ryykästään vasemmistoliitolle semmonen kunnallisvaalitulos, jotta kuivat hirsiseinätkin rotisoo liitoksistaan, hän kehottaa.

Kategoriat
Uutiset

Kuntavaalistartit menestys Kainuussa

Kaksi autoa vilistää peräjälkeen Kainuun teitä kiireen vilkkaan. Siirtymäajaksi Vaalan ja Puolangan välille on laskettu tunti, mutta huonon liukkaan kelin johdosta tunti käy lyhyeksi. Kuitenkin tasan kello 14 kansanedustaja Hanna Sarkkinen (vas) astuu Puolangan Virkkulaan, jossa paikallinen vasemmistoväki odottaakin jo kansanedustajaa.

Puolangan Vasemmiston kuntavaalistartti on kerännyt paikalle pitkälle toistakymmentä kuntalaista ja aktiivista keskustelua kestää reilun tunnin ajan, sitten onkin lähdettävä kohti Suomussalmea. Näissä tunnelmissa vierähtivät edelliset kaksi viikonloppua Kainuussa, kun jokaisessa Kainuun kunnassa järjestettiin vasemmistoliiton kuntavaalistartit Kajaania lukuunottamatta.

 

Pasi Kortelainen (oikealla) on uusi Vasemmiston kuntavaaliehdokas Paltamossa. Vieressä Paltamon Vasemmiston puheenjohtaja Veijo Mikkonen. (Kuva: Miikka Kortelainen)

Kainuun kaikki kunnat kierretty jo kertaalleen

Puolangan lisäksi kansanedustaja Sarkkinen vieraili viikonlopun aikana kuntavaalistarteissa Kuhmossa, Sotkamossa, Paltamossa ja Vaalassa. Lisäksi Kajaanissa ja Suomussalmella järjestettiin kainuulaisten kyselytunnit yhteistyössä Kansan Sivistystyön Liiton kanssa sekä Vasemmistonuorten tapaaminen Viinibaari Maria Peessä. Sarkkinen oli kahden tiiviin päivän jälkeen tyytyväinen tilaisuuksien antiin.

– Kainuulaiset ovat lähteneet aktiivisesti liikkeelle ja ehdokashankintakin vaikuttaa lähteneen äärimmäisen hyvin vauhtiin. On mukava vierailla puhumassa tilaisuuksissa, joissa on hyvä henki päällä, Sarkkinen totesi.

Sarkkisen tekemä havainto onnistuneesta ehdokashankinnasta pitää paikkansa, sillä uusia ehdokkaita on saatu mukaan koko Kainuussa molempina kuntavaalistarttiviikonloppuina. Edellisenä viikonloppuna Kainuuta kierrettiin Suomussalmen, Hyrynsalmen ja Ristijärven osalta europarlamentaarikko Merja Kyllösen johdolla. Kajaanin Vasemmiston varsinainen kuntavaalistartti järjestettiin perjantaina. Tuolloin tilaisuudessa oli mukana vasemmistoliiton kansanedustaja Silvia Modig.

 

Kainuulaiset liikekannalla

Vaikka kaikkia tilaisuuksia ei pystytty järjestämään optimaalisimpaan aikaan kuntalaisten kannalta, saavutti vaalistarttikierros hyvin väkeä. Esimerkiksi Kuhmon torilla anivarhain lauantaina järjestetyssä tilaisuudessa oli likimain sata kävijää ja aamukahvitilaisuus Paltamon Nesteelläkin tavoitti toistakymmentä paltamolaista.

Vaikka jokaisessa kunnassa on omat kuumat puheenaiheensa, oli ihmisten huulilla erityisesti sote- ja koko maakuntauudistus, nyttemmin jo kaatunut liikenneministeri Anne Bernerin tieverkkoyhtiö sekä hallituksen leikkauspolitiikka. Myös nuorten syrjäytymisestä ja hoitajamitoituksen leikkaamisesta käytiin värikästä keskustelua monilla paikkakunnilla.

Vaikka jokaisessa kunnassa on omat kuumat puheenaiheensa, oli ihmisten huulilla erityisesti sote- ja koko maakuntauudistus, nyttemmin jo kaatunut liikenneministeri Anne Bernerin tieverkkoyhtiö sekä hallituksen leikkauspolitiikka.

– Vanhukset ovat rakentaneet tämän maan ja kyllä meidän heidät pitää kunnolla hoitaa, ennen kuin päätyvät sinne suntion kortistoon, Paltamon Vasemmiston puheenjohtaja Veijo Mikkonen totesi Nesteellä pidetyssä kuntavaalistartissa.

 

Neea Kylmänen täytti kuntavaalien ehdolleasettumislomaketta Vaalan torilla. Se jos mikä on peukuttamisen arvoinen asia, ainakin jos kysyy vieressä seisovalta Vaalan kunnanvaltuutetulta ja Neean äidiltä Tiina Kylmäseltä. (Kuva: Miikka Kortelainen)

Ehdokashankinta jatkuu helmikuun loppuun

Vaikka ehdokasasettelu on edennyt lupaavasti, jatkuu se koko Kainuussa aina helmikuun loppuun saakka. Kaikissa kunnissa on tavoitteena saada ehdokkaita vähintään saman verran kuin viime kuntavaaleissa. Osassa kunnista tähän tavoitteeseen on päästy jo nyt. Jo tässä vaiheessa monia on ilahduttanut nuorten esiinmarssi: esimerkiksi Kajaanissa vasemmistoliitto on saanut moninkertaistettua nuorten ehdokkaiden määrän viime vaaleihin verrattuna.

– Kajaanissa on asettunut ehdolle yhteensä seitsemän nuorta ehdokasta, kun nuoria oli viime vaaleissa ehdolla Vasemmiston listalla kaikkiaan kaksi, Kajaanin Vasemmistonuorten puheenjohtaja Petja Korkkonen kertoi.

 

Kuntavaaliehdokkuudesta kiinnostuneiden kannattaa olla yhteydessä oman kuntansa Vasemmiston aktiiveihin tai pohjoisten piirien toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunkiin.

Kategoriat
Näkökulmat

Tapahtui kerran Mantan Grillillä

Joskus joku sanoi, että parasta brändäystä Kajaanin kaupungille on Mantan Grilli. Tuossa toteamuksessa voi piillä jonkinlainen totuuden siemenkin, sillä paikallisen perimätiedon mukaan grilli on vuosien saatossa ehättänyt tulla tutuksi melko monelle varusmiespalveluksensa Kajaanissa suorittaneelle. Taidettiimpa grilli joskus äänestää jonkun iltapäivälehden äänestyksessä Suomen parhaaksi.

Vaikka minun autoni takalasiin on jo vuosia sitten joku paikallinen humalikko ”Mennään Mantalle”-tarran liimannut, hämmästyksekseni paljastan olevani enemmän Jormuan Grillin kuin Mantan Grillin miehiä. Yllättyköön tästä ken haluaa. Kuitenkin kuluneella viikolla kulkuni suuntasi Mantan Grillille ja vieläpä peräti puolen yön aikaan. Grilli oli jo ovensa säppiin laittanut, mutta minä en ollutkaan ruuanhakumatkalla. Olin ehdokkaanhakumatkalla.

Lue lisää ”Tapahtui kerran Mantan Grillillä”
Kategoriat
Näkökulmat

Kainuun tulevaisuus yhden miehen pöydällä

Nälkämaan Kesämies

Menneenä viikonloppuna Kajaanissa vieraili ministeri. Harvemmin ministereitä tänne Nälkämaahan hankalien liikenneyhteyksien ja pitkien etäisyyksien vuoksi eksyy, mutta hyvä että Rehulan Juha tällä kertaa tiensä perille löysi. Saa nähdä miten on vastaisuudessa, sillä jos Anne Berner saa toteuttaa märät päiväunensa, voi olla ettei tänne omaa autoa kummemmalla kulkuneuvolla enää viiden vuoden sisään pääse. Tuon viisi vuottakin uskallan arvata ainoastaan sen takia, että Viitostietä vähän uusasivat Kajaanin eteläpuolelta. Siitä eteenpäin pääsy voikin olla sitten jo toinen juttu.

Lue lisää ”Kainuun tulevaisuus yhden miehen pöydällä”

Tilaa Kansan Tahto - Vasemmistolainen aikakauslehti pohjoisesta

Kansan Tahto on vasemmistolainen aikakauslehti ja mielipide- ja kulttuurilehti.

Mäkelininkatu 29 C,
90100 Oulu

Puh. (08) 537 1722
ilmoitukset@kansantahto.fi
toimitus@kansantahto.fi

Viimeisimmät artikkelit

Viimeisimmät UUTISET