Tekijä: Miikka Kortelainen

Nälkämaan kesämies

Dieselin katku nenässä, moottoreiden säksätys, taivaalla helottava aurinko ja takana letka epätoivoisesti ohi pyrkiviä autoilijoita. Annettakoon suurimmalle osalle autoilijoista tunnustus maltillisesta ja ymmärtäväisestä käytöksestä traktoriletkan perässä, mutta jälleen muutama hätähousu ja nyrkin punoja joukkoon mahtui. Teiden sankareista huolimatta viime sunnuntaina Paltamon Mieslahden raviradalla pidetty Elorieha oli kertakaikkisen hieno kokemus. Kokemukseen saattoi kyllä vaikuttaa se, että vaikka useammassa maaseututapahtumassa olenkin tälle kesälle jo vieraillut, niin Elorieha oli ensimmäinen jonne pääsin lähtemään traktorilla.

Nälkämaan Kesämies

Jos tämän viikkoisen kesämiehen otsikon luettuasi hymähdit, olet todennäköisesti vieraillut YouTubessa katsomassa alkukesän kuuminta nettivideota. Videolla vanhempi herrasmies silminnähden kimpaantuu nuoremman herrasmiehen huomautettua häntä puutarhajätteiden käsittelystä.

Ja loppu onkin sitten historiaa, ainakin hetken aikaa. Risumies -video on saavuttanut melkoisen nettisuosion, joka on poikinut lukuisia meemejä, remixejä ja paljon muuta. Video osoittaa havainnollistavalla tavalla, kuinka kerran nettii laitettu video alkaa pian elää täysin omaa elämäänsä, tahtoi sitä tai ei. Risujemmaaja lienee ikuisesti netissä ihmisten nähtävillä. Ja vain sen takia, että hänellä oli muutama ylimääräinen risu ja satunnaisella lenkkeilijällä oli mukanaan ylimääräinen kamera.

Nälkämaan Kesämies

Kainuulainen heinäkuu on täynnä tapahtumia. On Kuhmon kamarimusiikkia, Hyrynsalmen suopotkupalloa, Paltamon Kuhakunkkua sekä Kajaanin runoviikkoa ja markkinakatua, tässä vain muutamia tapahtumia esimerkinomaisesti mainitakseni. Se, etten jonkun kylän rompetoria ja markkinoita tässä luettelossa maininnut, ei tarkoita ettenkö moisia tapahtumia arvostaisi. Minä rakastan niitä, ainakin jos rakkautta ryhdytään arvottamaan rompetoreille kannetun rahan avulla.

Nälkämaan Kesämies

Juhannuksen voi kai haikeudella ja kaiholla julistaa tämän vuoden osalta vietetyksi. Keli suosi juhannuksen viettäjiä täällä Näläkämaassa, aurinko porotti taivaalta riittämiin mutta saatiinpa välillä onneksi nauttia hetken aikaa viileämmästäkin säästä. Tuntuu kyllä ajoittain siltä, että juhannuksiksi toivoisi yöpakkasia ja räntäsadetta. Eivät olisi nuo kuolintilastot nimittäin aivan niin synkkää luettavaa kuin esimerkiksi tänä vuonna.

Arki koittaa aina maanantaina, halusi sitä tai ei. Myös niille, jotka kolme päivää ovat miestä väkevämpää suoraan pullon suulta naukkailleet lavatansseissa ympäri Kainuuta rillutellen kulkiessaan. Vaikka juhannuksesta voi olla työlästä selvitä meillä täällä hyisessä pohjolassa, voi siitä selviäminen olla kyllä vielä himpun verran hankalampaa Brittein saarilla erityisesti tänä juhannuksena.

Nälkämaan Kesämies

Kävipä eräs kylän mies minua muuan viikko sitten neuvomassa pottujen idätyksen suhteen, kun arveli etten omilla opeillani hommaa saa hoidettua. Oli vakaasti sitä mieltä, että yöksi kun lykkäisin muutaman potun perskannikoitten väliin, niin pian olisi potuissa pitkä itu. En neuvosta vaariin ottanut, sillä ajattelin luonnon hoitavan homman omine konsteineen kuitenkin, ilman minun perskannikoitani, joille löytynee jotain muutakin käyttöä kuin perunoitten idättäminen.

Nälkämaan Kesämies

Kesäilta, nurmikenttä ja potkupallo. Mitäpä muuta me poikamiehet Jormuassa olisimmekaan voineet kaivata silloin, kun minä olin nuori. Elämä tuntui ihanalta, kun illat läpeensä oli mahdollisuus pallon perässä jölkytellä metsän siimeksestä löytyvällä nurmikolla. Tavoitteellinen harrastaminen seurassa ei kiinnostanut ja tuskinpa meitä lahjattomia olisi kukaan huolinutkaan mukaan. Niin vuodet vierivät ja pelit siirtyivät metsän siimeksestä muille kentille. Menestyspaineita ei ollut kuin siinä hetkessä, kun pallo aseteltiin tasapeliin päättyneen ”varsinaisen peliajan” jälkeen pilkulle. Hatelikkoonhan se useasti heilahti, mutta mikäpä tuossa, uudet pelit jälleen huomenna.

Olisi helppoa olla sitä mieltä, että me tarvitsemme urheilun saralla menestystä, suuria ja kauniita sekä mitaleita ja pokaaleita mielin määrin valtakunnallisella tasolla. Omaa alueellista tai kansallista itsetuntoa kun on hyvä pönkittää edellä luetelluin tavoin. Itsekin toivon lämmöllä koko sydämestäni, että menestystä tulee, mutta menestystä ei pidä hakea millä tahansa hinnalla.

Nälkämaan Kesämies

Hellettä pukkaa. Sanotaan, että se saa ihmiset sekaisin ja kyllähän se osittain taitaa paikkansa pitääkin. Tai jos ei sekaisin, niin kyllä se ainakin saa viimeisenkin arviointikyvyn haparoitumaan. Pidän itseäni ainakin ajoittain suhteellisen rationaalisena toimijana, mutta kyllä siitä näin jälkikäteen ajateltuna oli järki kaukana, kun päätin t-paidassa ja sortseissa suunnata pelaamaan frisbeegolfia Heinämäen kylälle Sotkamoon. Eipä tarvinnut kuin nenän autosta ulos työntää, niin sankka ja armoton itikkaparvi oli samoin tein kimpussani.

Jos järki olisi yhtään päätäni pakottanut, olisin tässä vaiheessa tajunnut perääntyä joko takaisin Ladan syövereihin tai korkeintaan paeta makkaranuotion ääreen itikoita pakoon. Mutta ei, kun ollaan kerran tänne asti ajettu, niin eihän leikkiä auta kesken jättää. Kaikkea sitä ihminen liikunnan vuoksi tekeekin.

Nälkämaan Kesämies -sarja alkaa

Taannoin auringon jo painuessa taivaanrantaan huristelin vanhalla Fordson Dextalla Jormuassa pitkin kylänraittia lastina naapurin kuopasta itämään nostetut perunat. Ajellessaan vajaan kolmenkymmenen kilometrin tuntivauhtia ihminen ehtii syventyä ajattelemaan milloin mitäkin. Kädet potunhajuisina sitä sitten luonnollisesti uppoutui lapsuuden vuosiin, kun pottua viljeltiin nykymittakaavaan verraten varsin mittavasti kotikylällänikin. Parasta lapsuuteni muistoissa olivat tietenkin yön tiimellyksessä pidetyt evästauot ja lauantaimakkaralla vuoratut ruisleipäviipaleet, kuinkas muutenkaan. Nykyinen kuuden penkin viljelykseni ja viljelmien hoito evästaukoineen olisi ollut naurun aihe silloin, joskin se saattaa olla sitä ajoittain nytkin.