Kansan Tahto

70 € / vuosi
Kategoriat
Uutiset

Yhdenvertaisuus ja ilmasto sytyttävät vasemmiston EU-ehdokkaat

Köyhyyden ja eriarvoisuuden poistaminen on esimerkiksi psykoterapeutti Tiina Ahlforsin ja nykyisen mepin (Euroopan parlamentin jäsen) Merja Kyllösen tavoitteissa.

– Sosiaaliset oikeudet tulee saattaa velvoittaviksi tulevalla kaudella. Olen kokenut tarpeelliseksi puhua köyhyydestä omana aiheenaan, koska se ohitetaan myös päätöksenteossa helposti ja samalla ohitetaan ihmiset, joille asia on tärkeä, Ahlfors perustelee.

Kyllönen lisää mukaan kasvavan alueellisen eriarvoisuuden. Hän haluaisi vahvistaa myös rauhantyötä niin Euroopan sisä- kuin ulkopolitiikassa.

– Mepin on hyvä osata verkostoitua ja etsiä kumppanuuksia, joilla edistää asioita yhteistyössä toisten samansuuntaisesti ajattelevien kanssa, Kyllönen opastaa.

Ihmisoikeudet kaipaavat puolustajia nuorisolääkäri Miila Halosen mukaan. Seksuaalioikeuksien ja tasa-arvon edistäjänä Halonen on tukenut erityisesti naisten oikeutta raskauden ehkäisyyn ja turvalliseen aborttiin.

– Vanhoilliset voimat ovat nousussa ja ihmisoikeudet, kuten naisten ja vähemmistönä oikeudet, ovat vaarantumassa monissa EU-maissa.

Ilmastotoimista työpaikkoja

Muusikko ja bilogian opiskelija Matleena Käppi haluaa vaikuttaa kestävän kehityksen toteutumiseen sekä edistää oikeudenmukaista ilmastopolitiikkaa ja luonnon monimuotoisuutta. Osaamista aiheeseen on tuottanut toiminta ympäristö- ja eläinoikeusjärjestöissä.

– EU:n maataloustukia tulisi uudelleenkohdentaa kasvisruuan tuotantoon eläintuotannon sijaan myös ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, Käppi sanoo.

Entinen kansanedustaja, toimittaja Silvia Modig ja Pohjoismaisen vihreän vasemmiston pääsihteeri Mia Haglund nostavat esiin Green New Dealiksi kutsutun ohjelman. Se on vasemmiston esitys ”ekologisesta jälleenrakennusohjelmaksi”, joka yhdistää talous- ja työllisyyspolitiikan sekä ilmastopolitiikan.

”Voimme kääntää haasteen myös mahdollisuudeksi luoda sekä kestävää talouskasvua että uusia työpaikkoja.”

– Suomella on paljon osaamista ja innovaatioita, ja olemalla edelläkävijä voimme kääntää haasteen myös mahdollisuudeksi luoda sekä kestävää talouskasvua että uusia työpaikkoja, Modig sanoo. Hän on toiminut aiheen parissa eduskunnan ympäristövaliokunnan vapauheenjohtajana sekä kaupunginvaltuutettuna Helsingissä.

Haglund haluaa ilmasto- ja ympäristökriteerit maataloustuille ja korvaisi kertakäyttökulttuurin kiertotaloudella. Hän nostaa esille vielä vapaan liikkuvuuden vaatimuksen. Ihmisille on tarjottava turvallisia ja laillisia reittejä Eurooppaan.

– Vaadin kampanjassani rajoja auki, koska hyväosaiset länsimaalaiset voivat matkustella helposti ympäri maailmaa, kun ihmiset, joihin ilmastonmuutos iskee ensimmäisenä, joutuvat turvautumaan hengenvaaralliseen ihmissalakuljetukseen. Suomen passilla pääse ilman viisumia 178 maahan, Afghanistanin passilla pääsee 28 maahan.

Tutkimus, eläimet ja demokratia

Tietotekniikan tohtori ja yrittäjä Janne Parkkila haluaa vaikuttaa EU:n tutkimus- ja kehityspolitiikkaan. Hän haluaa myös ohjata energiratkaisuja ympäristöystävällisempään suuntaan, ”jotta saamme parasta mahdollista teknologiaa käyttöömme ilmastonmuutoksen torjumiseksi”.

Järjestöpäällikkö Sami Säynevirta nostaa esiin eläinten kohtelun parantamisen. Meppinä hän edistäisi häkkikasvatuksesta ja kiinnikytkemisestä luopumista sekä turkistarhauksen lopettamista elinkeinona kestävällä tavalla Euroopan alueella.

”Haluan ehkäistä maailmaan uhkaavaa lajikatoa.”

– Haluan ehkäistä maailmaan uhkaavaa lajikatoa säilyttämälle lajeille elinympäristöjä, Säynevirta lisää.

Apulaisohjaaja Joona Mielosen mielestä EU:n tulevaisuuden ratkaisee se, onnistuuko unioni demokratisoimaan itsensä.

– Intohimoni on vaikuttaa päätöksentekoprosesseihin ja järjestelmään, jotta siitä saadaan ihmisläheisempi ja valtaa jalkautettua kansalaisille.

Verovälttely kuriin ja alipalkkaus rikokseksi

Yritys- ja työelämän kysymykset kiinnostavat useita ehdokkaita. Kansanedustaja Hanna Sarkkinen haluaa edistää Euroopan tasolla verovälttelyn ja aggressiivisen verosuunnittelun vähentämistä sekä veroparatiisien sulkemista samalla, kun torjutaan ilmastonmuutosta ja vauhditetaan kiertotaloutta.

Veroparatiisit sulkisi myös lehtori Jukka Linna, joka on väitellyt yritysjuridiikasta oikeustieteen tohtoriksi ja toiminut pari vuosikymmentä yritysjuristina ja suuryrityksen talousjohtajana.

– Näin yhteiseen käyttöön saatavilla varoilla voimme ratkaista ilmastomuutoksen ja aloittaa uuden ekologisesti kestävän yhteiskunnan rakentamisen, Linna visioi.

”Suomessakin tietyt työnantajat teollisuudessa sekä ravintola-, hoiva ja rakennusalalla käyttävät työntekijöitään hyväksi.”

Opettaja ja oppikirjailija Jaakko Lindfors vaatii puolestaan alipalkkauksen kriminalisointia Suomessa ja Euroopassa. Hän on aloitteentekijänä kansalaisaloitteessa asian puolesta.

– Suomessakin tietyt työnantajat teollisuudessa sekä ravintola-, hoiva ja rakennusalalla käyttävät työntekijöitään hyväksi maksamalla palkkaa selvästi alle suomalaisten työehtosopimusten.

Jutun kuvassa ylärivissä Tiina Ahlfors, Mia Haglund, Miila Halonen ja Merja Kyllönen. Keskirivissä Matleena Käppi, Jaakko Lindfors, Jukka Linna ja Joona Mielonen. Alarivissä Silvia Modig, Janne Parkkila, Hanna Sarkkinen ja Sami Säynevirta.  (Modigin kuva: Antti Yrjönen)

Vasemmiston ehdokkaina Euroopan parlamentin vaaleissa ovat myös pääluottamusmies Ilpo Haaja, tutkija Tapani Kaakkurinniemi, kuvataiteilija Elisa Lientola, tanssinohjaaja Ajak Majok, hanketyöntekijä Sari Moisanen, alue- ja järjestöasiantuntija Anna Mäkipää, vapaa kirjoittaja Tuomas Nevanlinna ja yliopistotutkija Sinikka Torkkola.

Kategoriat
Uutiset

”Vaalit olisi pitänyt yhdistää” – euroehdokas Sarkkinen kampanjoi ja neuvottelee hallitusohjelmaa

Kaikki vasemmiston kansanedustajat, myös EU-ehdokkaina olevat Hanna Sarkkinen ja Merja Kyllönen, osallistuvat hallitusneuvotteluihin, mutta esimerkiksi eduskunnasta pudonnut Silvia Modig keskittyy neuvottelujen sijaan vaalikampanjaan.

Sarkkinen sanoo kampanjoineensa kuluneen viikonlopun ja toivovansa, etteivät hallitusneuvottelut vie seuraavaa viikonloppua vaalityöltä.

Euro- ja eduskuntavaalit sattuvat samalle keväälle kerran 20 vuodessa ja silloin ne pitäisi yhdistää, Sarkkinen sanoo. Nyt vaalit jäävät hallitusneuvottelujen jalkoihin ja eduskuntavaaleissa äänestänyt kansa on vaikea saada uudestaan uurnille. Eurovaalien äänestysprosentti on kaksissa edellisissä vaaleissa alle 40.

– Jos vaalit olisi yhdistetty, eurovaalit olivat ehkä jääneet eduskuntavaalien jalkoihin mutta ehkä ihmiset olisivat käyneet äänestämässä vähän enemmän. Olisi ollut selkeämpää.

Varapuheenjohtaja Sarkkinen on osa puolueen virallista neuvotteluryhmää ja osallistuu Elinvoimainen Suomi -nimisen ryhmän neuvotteluihin. Siellä pohditaan muun muassa elinkeinopolitiikkaa, tutkimusta ja tuotekehitystä, yritystukia ja kuntien valtionosuuksia.

Lobbaamista vai työväenliikkeen yhteistyötä?

Onko hallitusneuvottelujen ympärillä alkanut lobbarikeskustelu kokoomuksen oppositiopolitiikan käynnistelyä? Sarkkinen myöntää tilanteen vaikuttavan tältä.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on vaatinut lobbareita pois neuvottelupöydistä ja nimennyt lobbareiksi niin viestintätoimistojen kuin SAK:n ja ammattiliittojen työntekijät.

–Mikä yllätys on se, että ammatillinen työväenliike ja poliittinen työväenliike tekee yhteistyötä, Sarkkinen kysyy.

Hänen mukaansa puolueessa olevat ammattiyhdistysliikkeen toimijat ovat puolueen edustajina myös neuvotteluissa eikä se ole sen enempää yllättävää kuin salaistakaan. Viestintätoimistojen työntekijöiden suhteen kritiikki on Sarkkisen mielestä paikallaan, koska heidän asiakaskytköksensä eivät ole julkisia.

Yksi vihreiden neuvottelija vetäytyi itse pois neuvotteluista, kun hänen osakkuutensa viestintätoimistossa otettiin mediassa esille. Sarkkinen toteaa sen olleen hyvä ratkaisu.

Neuvottelut aikataulussa

Hallitusneuvotteluja vetävä SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne vastasi maanantaina Säätytalolla toimittajan kysymykseen, ettei esimerkiksi demareilla riitä puolueen työntekijöitä neuvottelupöytiin. Hän ei näe ongelmaa ay-toimijoiden mukanaolossa eikä ole havainnut merkkejä ulkopuolisesta vaikuttamisesta.

Rinteen mukaan neuvottelut etenevät odotetussa aikataulussa. Eri alatyöryhmissä hahmotellaan tämän hetken tilannekuvaa ja visioidaan mahdollisia ratkaisuja havaittuihin ongelmiin. Tämä työ valmistuu tiistaihin puoleenpäivään mennessä.

Seuraavassa vaiheessa visioita aletaan yhdistää talouden realiteetteihin. Rinne uskoo, että neuvottelemassa olevat ”aikuiset ihmiset” osaavat sovittaa poliittiset tavoitteet taloudelliseen tilanteeseen.

Kategoriat
Uutiset

Andersson tyytyväinen hallitusneuvottelujen kokoonpanoon

Vasemmiston puheenjohtaja Li Andersson ei usko helppoihin hallitusneuvotteluihin. Hän on kuitenkin tyytyväinen hallitustunnistelija Antti Rinteen (sd) valitsemaan viiden puolueen kokoonpanoon, jossa on vasemmiston ja SDP:n lisäksi keskusta, vihreät ja RKP. Rinne nimitti kokoonpanoa ”uudeksi punamullaksi”.

– Tämä kokoonpano on sellainen, jossa me pystymme parhaiten edistämään meille tärkeitä tavoitteita, Andersson sanoi eduskunnassa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Pystymme parhaiten edistämään meille tärkeitä tavoitteita.

Vasemmistoliiton tavoitteet ovat hänen mukaansa köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen, koulutuksesta ja suomalaisten osaamistasosta huolehtiminen sekä oikeudenmukainen ja kunniahimoinen ilmastopolitiikka.

Andersson viittasi vasemmiston saamaan vaalivoittoon ja sanoi olevansa iloinen siitä, että puolue on entistä vahvemmalla mandaatilla hallitusneuvotteluissa mukana.

Hallitus koossa kesäkuussa

Hallituksen kokoamista ja sen ohjelman kirjoittamista kiirehtii heinäkuussa alkava Suomen EU-puheenjohtajuuskausi. Rinne ilmoitti tavoitteekseen, että hallitusohjelma on valmis 24. toukokuuta mennessä.

Jos suunnitelma toteutuu, sen jälkeen alkaa Rinteen sanoin ”eduskuntaryhmien sitouttaminen” eli puolueet päättävät, ovatko ne tyytyväisiä hallitusohjelmaan ja haluavatko osallistua hallitukseen. Vasemmiston puoluevaltuusto on päättänyt, että puolueen hallitukseen menosta järjestetään tarvittaessa neuvoa-antava jäsenäänestys.

Hallitus voitaisiin nimittää Rinteen aikataululla kesäkuun alussa. Hän totesi, että näin uuden hallituksen ministerit pääsevät valmistautumaan EU-puheenjohtajakauteen vielä kesäkuun aikana.

Kategoriat
Uutiset

19:stä on hyväksytty vain yksi – näin nykyinen eduskunta on kohdellut kansalaisaloitteita

Monen kansalaisaloitteen tekijät odottavat vielä eduskunnan päätöstä aloitteelleen ennen kuin eduskunta jää vaalitauolle maaliskuussa. Viime viikolla kolme aloitetta nytkähti hieman eteenpäin.

Eniten huomiota sai kansalaisaloite, joka vaatii maksuttomia opiskelutarvikkeita toiseen asteen ammatillisiin ja lukio-opintoihin. Se ei saanut tarpeeksi kansanedustajia puolelleen, vaan sivistysvaliokunta päätti esittää aloitteen hylkäämistä. Lopullisen päätöksen tekee eduskunnan täysistunto.

Arvostelua herätti aloitteen hylkääminen muotoseikan vuoksi. Aloitteessa esitettiin, että eduskunta laatisi selvityksen maksullisuuden poistamisesta ja tekisi tarvittavat lakiuudistukset. Eduskunta ei kuitenkaan tee selvityksiä ja lakiesityksiä, vaan ne ovat valtioneuvoston eli hallituksen tehtäviä.

Valiokunnan tyrmäys ei ole vielä viimeinen naula kansalaisaloitteen arkkuun.

Muotoseikka vaikuttaa tekosyyltä, ja opposition kansanedustajat tekivätkin valiokunnan mietintöön vastalauseensa, jonka mukaan eduskunta edellyttäisi hallitusta selvitysten ja lakiuudistusten tekoon. Hallituspuolueiden ja perussuomalaisten edustajat pysyivät kuitenkin omassa esityksessään, joka edellyttää hallitusta vain seuraamaan kustannusten kehitystä.

Valiokunnan tyrmäys ei ole vielä viimeinen naula kansalaisaloitteen arkkuun. Tasa-arvoista avioliittolakia ajanut aloite sai viime kaudella lakivaliokunnalta hylkäysesityksen, mutta eduskunnan täysistunnossa enemmistö äänesti sen puolesta.

Tämän viikon mietinnöt kielteisiä

Maksuttoman opiskelun aloite ei ole poikkeus kansalaisaloitteiden joukossa. Eduskuntaan on toimitettu tällä vaalikaudella 19 kansalaisaloitetta, joista vain yksi on lopulta hyväksytty.

Poikkeuksena nihkeään linjaansa eduskunta hyväksyi selvällä enemmistöllä kansalaisaloitteen esittämän äitiyslain. Tämän vuoden huhtikuussa voimaantuleva laki turvaa naisparin lapselle kaksi vanhempaa syntymästä lähtien.

Kaikkiaan 13 aloitetta on saanut sitä käsitelleeltä valiokunnalta kielteisen mietinnön eli esityksen, että eduskunta hylkäisi aloitteen. Kolme näistä mietinnöistä syntyi tällä viikolla, ja aloitteet tulevat vielä eduskunnan täysistunnon käsittelyyn. Maksuttoman opiskelun lisäksi hylkäysesitys annettiin vammaispalvelujen kilpailuttamista vastustavasta kansalaisaloitteesta sekä aktiivimallin kumoamista vaativasta aloitteesta.

Aloitteen hylkääminen ei aina tarkoita sitä, että kyseisella asialle ei haluta tehdä mitään. Vammaisaloitteesta tiistaina annetussa hylkäävässä mietinnössä on kolme lausumaa, jotka toteutuessaan ajavat aloitteen asiaa eteenpäin.

Talousvaliokunta esittää nimittäin eduskunnalle, että se edellyttää valtioneuvoston nimittämään asiantuntijaryhmän valmistelemaan tarvittavat säädösmuutokset vammaisten henkilöiden osallisuuden turvaamiseksi heitä koskevassa päätöksenteossa. Lausumissa edellytetään myös, että vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeus huomioidaan muussa lainsäädännössä.

Kaksi aloitetta jäi valiokuntiin

Kolme muuta yhä käsittelyssä olevaa kansalaisaloitetta on yhdistetty eduskunnassa johonkin hallituksen esitykseen. Näitä ovat lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusten koventaminen sekä kansanedustajien sopeutumiseläkkeiden poistaminen. Kolmas aloite koskee Vaasan keskussairaalan ympärivuorokautista päivystystä ja sen käsittely on yhdistetty sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen.

Kahden aloitteen tie on tyssännyt valiokuntakäsittelyyn.

Kahden aloitteen tie on tyssännyt valiokuntakäsittelyyn eikä niitä ole tuotu lainkaan eduskunnan täysistuntoon päätettäväksi. Valtiovarainvaliokunta päätti lopettaa perintö- ja lahjaveron poistoa ajaneen aloitteen käsittelyn. Perustuslakivaliokunta totesi puolestaan, ettei kansanäänestys euroalueeseen kuulumisesta ole sellainen lainsäädäntöasia, jota voi kansalaisaloitteella vaatia.

Kategoriat
Uutiset

Miljardin vajaus kurottava umpeen – Vasemmistolta ehdotuksia vanhuspalvelujen parantamiseksi

Vasemmistoliitto ehdottaa, että vanhustenhoidon rahoitusvaje kurotaan suunnitelmallisesti umpeen kahden seuraavan vaalikauden aikana, siis vuoteen 2027 mennessä. Jos vertailukohdaksi otetaan Ruotsin tai Norjan vanhuspalveluihin käyttämä rahamäärä, Suomen vanhuspalveluissa on jopa miljardin vajaus.

Puheenjohtaja Li Andersson ja eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Aino-Kaisa Pekonen esittelivät puolueen teesejä vanhusten hoivan ja hoidon parantamiseksi keskiviikkona eduskunnassa.

Ensimmäisenä vaatimuslistalta voisi toteuttaa hoitajamitoituksen nostamisen vanhuspalvelulaissa. Kokoomusta lukuunottamatta kaikki puolueet kannattavat keskimäärin seitsemän hoitajan vaatimista kymmentä asiakasta kohden.

Lakia valmisteltiin sosiaali- ja terveysministeriössä jo viime vaalikaudella.

Mitoitukseen lasketaan mukaan kaikki eri vuoroissa työskentelevät tai vapaalla olevat hoitajat eikä se tarkoita jatkuvasti työssä olevan hoitohenkilökunnan määrää. Hoitajien vähimmäismäärän säätäminen lakiin edellyttäisi jonkinlaista siirtymäaikaa, Pekonen huomauttaa, sillä hoitajia pitäisi myös kouluttaa lisää.

Oppositio on arvostellut hallitusta huonosta lainvalmistelusta eikä ole nyt vaatimassa hätäisesti kyhättyä lakia hoitajien määrästä. Lakia valmisteltiin sosiaali- ja terveysministeriössä kuitenkin jo viime vaalikaudella ja sen voisi päivittää ilman laajaa valmistelutyötä, Pekonen sanoo.

Kuntien laatukriteerit kuntoon

Vanhuspalveluissa on Vasemmiston mukaan kyse paljon muustakin kuin hoitajien määrästä. Puolue haluaisi parantaa henkilöstön työolosuhteita esimerkiksi kitkemällä nollatuntisopimukset ja varmistamalla, että ylityötunnit korvataan työehtosopimusten mukaan. Näihin asioihin vaikutetaan käytännössä kunnissa ja työehtosopimusten avulla.

– Se, millaisia työsopimuksia käytetään, voisi olla laadullinen kriteeri, jota kunnat voivat edellyttää myös yksityisiltä toimijoilta, Andersson sanoo.

Laatukriteeriksi pitäisi nostaa myös se, että palveluja tuottavat yritykset julkaisevat avoimesti laadunvalvontaa helpottavat tiedot toiminnastaan. Sanktioita määräysten ja sopimusten rikkomisesta pitäisi puolueen mielestä tiukentaa, jotta korjaukset tehtäisiin ripeästi.

”Ei voi olla niin, että hoitohenkilökunta ilmoittaa epäkohdista ja seurauksena on potkut.”

Vasemmisto kannattaa viranomaisvalvonnan parantamista lisärahoituksella ja esimerkiksi yllätystarkastusten tekemistä hoivayksiköihin. Lisäksi puolue haluaa Suomeen vanhusasiainvaltuutetun valvomaan palvelujen toteutumista.

Puolue vaatii muun muassa EU-direktiivin vaatimaa ilmiantajalakia sekä vanhuspalvelulakiin kirjausta, joka takaisi työntekijöille velvollisuuden ja oikeuden ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista ilman pelkoa vastatoimista.

– Ei voi olla niin, että hoitohenkilökunta ilmoittaa epäkohdista ja seurauksena on potkut tai työvuorojärjestelyt heikompaan suuntaan, Pekonen toteaa.

Vaikka laatuongelmia on myös julkisella sektorilla, voittoa tavoittelevaan toimintaan liittyy Vasemmiston mukaan erityisiä ongelmia. Puolue haluaakin kattavan selvityksen kaupallisten sote-palvelujen ja varhaiskasvatuksen ongelmista sekä mahdollisuuksista rajoittaa voitontavoittelua niissä.

Rahat verotuksesta

Myös Vasemmistonaiset-verkosto julkaisi tiistaina oman toimenpidelistansa vanhustenhoidon parantamiseksi. Verkoston mielestä ensin on hyväksyttävä ajatus siitä, että hyvä hoito ja hoiva maksavat rahaa. Vasemmistonaiset vaatii henkilöstömitoituksen ja laatukriteerien kirjaamista lakiin, parempaa valvontaa sekä ja sanktioiden koventamista.

Parannukset rahoitetaan Vasemmistoliiton ja Vasemmistonaisten esityksissä verotuksen keinoin. Naisverkoston mukaan huomio on käännettävä pääomatulojen oikeudenmukaiseen verotukseen sekä verovälttelyn ja harmaan talouden kitkemiseen.

– Hoitajamitoituksen nosto 0,5:stä 0,7:ään olisi katettavissa osinkoverotuksen uudistuksella, jota Vasemmisto ja monet valtiovarainministeriön asiantuntijat ovat esittäneet, Andersson puolestaan sanoo.

Vasemmisto on esittänyt, että listaamattomien yritysten verovapaiden osinkojen rajaa lasketaan ja osinkoverosta vapautettujen yhteisöjen osingoille säädetään lähdevero.

Kategoriat
Uutiset

Vasemmisto valmistautui keskiviikon vaaliavaukseen ja eriarvoisuuden torjumiseen

Eriarvoistuminen on vasemmistoliiton keskeinen teema kevään eduskuntavaaleissa. Puolueen vaaliohjelmaa viilattiin julkaisukuntoon lauantaina puoluevaltuuston kokouksessa Helsingissä. Puheenjohtaja Li Andersson peräänkuulutti eriarvoisuusvaaleja, myös ilmastopolitiikan kannalta.

– Kahdeksan kymmenestä suomalaisesta on huolissaan maan eriarvoistumisesta. Tänä keväänä käydään eriarvoisuusvaalit, joiden tavoite on pitää kaikki mukana tulevaisuuden yhteiskunnassa, Andersson sanoi.

Meidän tavoitteemme on ratkaista ilmastokriisi niin, että lopputuloksena on aiempaa tasa-arvoisempi ja paremmin voiva yhteiskunta.

Eriarvoistuminen on Anderssonin mielestä huomioitava myös ilmastonmuutoksen torjunnassa.

– Monella suomalaisella on pelko, että ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tehtävät toimet kasvattavat eriarvoisuutta. Meidän tavoitteemme on ratkaista ilmastokriisi niin, että lopputuloksena on aiempaa tasa-arvoisempi ja paremmin voiva yhteiskunta.

Puheenjohtaja otti esimerkiksi liikenteen päästöt. Hänen mukaansa autoilusta pitää maksaa enemmän siellä, missä joukkoliikenne on aito vaihtoehto. Koska useimmilla suomalaisilla ei ole varaa sähköautoon, valtion on tuettava autojen muuttamista biokaasulla ja etanolilla kulkeviksi.

Andersson haluaisi ilmastovaikutuksien arvioinnin osaksi valtion budjetin laatimista ja talouspolitiikan arviointineuvoston toimintaa.

Ratkaisukeskeinen vaaliohjelma

Vaalikampanja käynnistetään keskiviikkona 30. tammikuuta. Helsingissä järjestettävässä tilaisuudessa Andersson keskustelee eriarvoistumisesta Vasemmiston ehdokkaan, filosofi Tuomas Nevanlinnan kanssa.

Keskiviikkona julkaistavassa ohjelmassa eriarvoistumista ja muita Suomessa koettuja ongelmia lähestytään ratkaisuja tarjoamalla. Eriarvoistumista torjutaan myös esimerkiksi parantamalla perusturvaa ja poistamalla terveyskeskusten asiakasmaksut, puoluevaltuuston puheenjohtaja Pia Lohikoski sanoi lauantaina.

– Haluamme laittaa pikavipit kuriin ja laskea myös asumisen hintaa rakentamalla riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja.

Koulutuksen osalta Vasemmisto haluaa taata kaikille nuorille toisen asteen koulutuksen ja perua ammatillisen koulutuksen leikkaukset. Lohikoski vaati myös panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Viisi euroehdokasta koossa

Puoluevaltuusto asetti lauantaina kaksi uutta ehdokasta Euroopan parlamentin vaaleihin. Uusia ehdokkaita ovat kuvataiteilija ja ammatillinen opettaja Elisa Lientola Lahdesta sekä opettaja Jaakko Lindfors Turusta. Lientola toimii myös kaupunginvaltuutettuna ja Lindfors on Turun Vasemmistoliiton puheenjohtaja.

Aiemmin ehdolle on asetettu Mia Haglund Helsingistä, Sinikka Torkkola Tampereelta ja Vasemmiston nykyinen euroedustaja Merja Kyllönen.

Seuraava ehdokasrypäs aiotaan nimetä maaliskuussa, puheenjohtaja Andersson kertoo. Viimeiset 20 ehdokaspaikasta täytetään todennäköisesti eduskuntavaaleja seuraavana päivänä 15. huhtikuuta.

Anderssonin mukaan ehdolle halutaan valtakunnallisesti tai piiritasolla tunnettuja toimijoita, myös aivan uusia. Sukupuolten tasa-arvo huomioidaan myös, mikä tarkoittaa tällä hetkellä erityisesti miesehdokkaiden etsimistä.

Kategoriat
Uutiset

PAMin johtajaksi valittu Kalliorinne: ”Ykkösprioriteettina paluu eduskuntaan”

Oululainen Risto Kalliorinne valittiin Palvelualojen ammattiliitto PAMin järjestöjohtajaksi 11. joulukuuta pidetyssä liiton valtuuston kokouksessa. Hän on toiminut liitossa Pohjois-Suomen aluepäällikkönä kaksi vuotta.

Kalliorinne on vasemmistoliiton entinen kansanedustaja ja hänet on asetettu ehdolle myös ensi kevään vaaleissa. Uusi työ ei vaikuta ehdokkuuteen, vaikka aikatauluhaasteita saattaa tulla.

– Ykkösprioriteetti on edelleen pärjätä vaaleissa ja palata vaalivoiton myötä eduskuntaan.

Kalliorinteen uusi titteli on hallituksen puheenjohtajan henkilökohtainen varajäsen. Käytännössä varajäsen toimii liiton varapuheenjohtajana. Edellinen järjestöjohtaja Niina Koivuniemi irtisanoutui tehtävästä yllättäen marraskuussa.

Työ keskustoimistolla alkaa saman tien. Kausi kestää ensi kesän liittokokoukseen.

Lue Risto Kalliorinteen haastattelu kokonaisuudessaan ensi viikolla ilmestyvästä Kansan Tahdosta!

Juttua korjattu 14.12. klo 10.07: muutettu kakkosjohtaja järjestöjohtajaksi.

Kategoriat
Uutiset

Andersson kaipaa konkretiaa paikalliseen sopimiseen

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin mielestä keskustelua työmarkkinoiden paikallisesta sopimisesta vaivaa epäkonkreettisuus. Hän kaipasi perjantaina SAK:n edustajiston kokouksen yhteydessä järjestetyssä paneelikeskustelussa puolueilta selkeitä linjauksia siitä, mistä asioista työpaikoilla halutaan sopia ja millä ehdoilla.

Andersson totesi, että vertailu muiden maiden sopimiskäytäntöihin ei toimi, jos samalla ei vertailla työntekijöiden asemaa eri maissa. Puheenjohtajapaneelissa myös vihreiden Pekka Haavisto ja RKP:n Anna-Maja Henriksson huomauttivat, että työntekijät ovat esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa vahvemmin edustettuina yritysten päätöksenteossa kuin Suomessa.

Vasemmisto kannattaa jo nykyisten työehtosopimusten puitteissa tapahtuvaa paikallista sopimista. Sopijapuolena tulee kuitenkin työntekijöiden puolelta olla luottamusmies.

Vasemmisto kannattaa työehtosopimusten puitteissa tapahtuvaa paikallista sopimista.

– Idea on turvata se, että työntekijöillä ei ole vain mahdollisuus vaan aitoa kykyä solmia paikallisia sopimuksia, jotta ei synny sanelutilannetta, jossa paikallisen sopimisen varjolla ajetaan läpi jotain työnantajan haluamaa ratkaisua, Andersson sanoi.

Hän muistutti, että Suomen Yrittäjät kaatoi vuonna 2016 työmarkkinajärjestöjen neuvotteleman paikallisen sopimisen mallin, joka perustui luottamusmiesmalliin.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo vakuutti, ettei puolueen ajama paikallinen sopiminen tarkoita työehtosopimusta huonompien ehtojen neuvottelemista.

 

Ei syytä rajoittaa lakkoja

Puheenjohtajapaneelissa keskusteltiin myös poliittisista lakoista sekä alipalkkauksen kriminalisoimisesta. Kaikki puheenjohtajat pitävät poliittista lakko-oikeutta tärkeänä, mutta kokoomuksen Orpo ja keskustan Juha Sipilä olisivat valmiita keskustelemaan niiden rajoittamisesta ja ”harkitusta käytöstä”.

Andersson totesi, ettei Suomessa ole sellaista lakkoherkkyyttä tai mitään erityistä tilannetta, joka edellyttäisi lakko-oikeuden rajoittamista. Vihreiden Haaviston mielestä työmarkkinajärjestöjen keskinäisessä dialogissa on suuria ongelmia, ei lakko-oikeuden käyttämisessä.

Vasemmisto haluaisi SDP:n ja vihreiden tavoin tehdä alipalkkauksesta laitonta. Työehtojen noudattamista vaativat myös muut puheenjohtajat, mutta he pitävät ensisijaisina keinoina valvonnan lisäämistä.

Kategoriat
Uutiset

Jäsenaloite meni läpi – Vasemmisto järjestää jäsenäänestyksen hallitukseen menosta

Vasemmiston puoluevaltuusto päätti lauantaina Helsingissä, että puolue järjestää eduskuntavaalien ja mahdollisten hallitusneuvottelujen jälkeen neuvoa-antavan jäsenäänestyksen osallistumisesta hallitukseen. Esitys jäsenäänestyksestä oli puoluehallituksen tekemä.

Äänestys edellyttää sitä, että Vasemmisto on ollut mukana hallitusneuvotteluissa ja niissä on saavutettu neuvottelutulos. Lopullisen päätöksen hallitukseen osallistumisesta tekee jatkossakin puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokous.

Valtuustossa tehtiin myös esitys asian siirtämisestä tammikuussa pidettävään puoluevaltuuston kokoukseen. Puoluehallituksen esitys voitti äänin 25–21. Keskustelussa kukaan ei periaatteellisesti vastustanut jäsenäänestysten järjestämistä.

 

Taustalla jäsenaloite

Uudistuksen valmistelu on aloitettu oululaisen Olli Kohosen jäsenaloitteen pohjalta. Kohonen on Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtaja, mutta aloitteen hän teki puolueen yksittäisenä jäsenenä.

”Jäsenäänestys on käytössä Saksan demareilla.”

Kohonen perustelee maaliskuussa puoluehallitukselle toimittamaansa jäsenaloitetta jäsendemokratian vahvistamisella modernilla tavalla. Myös kiinnostus puolueen jäsenyyttä kohtaan voisi kasvaa, jos sen mukana tulisi entistä selkeämpi mahdollisuus vaikuttaa hallituspolitiikkaan.

– Siinä mielessä tämä ei ole kauhean radikaali ajatus, että tällainen jäsenäänestys on käytössä Saksan demareilla, Kohonen sanoo.

Vasemmistoliitto on yhtenä harvoista puolueista kasvattanut jäsenmääräänsä viime vuosina. Aloitteentekijä uskoo neuvoa-antavan puheenjohtajaäänestyksen ja sen myötä kasvaneiden vaikutusmahdollisuuksien vaikuttaneen osaltaan tähän.

Sähköisten jäsenäänestysten lisäämisestä keskusteltiin myös vuoden 2016 puoluekokouksessa.

 

Pikaäänestyksessä riittää haastetta

Aloitteessa viitataan jäsenäänestysten pitkään perinteeseen. Viimeksi vasemmistoliiton jäsenet äänestivät neuvo-antavasti puheenjohtajasta keväällä 2016.

Vuonna 1997 puolueessa järjestettiin äänestys EMU-kannasta eli siitä, pitäisikö vasemmistoliiton hallituspuolueena tukea Suomen liittymistä Euroopan talous- ja rahaliittoon. Se oli käytännössä myös äänestys hallituksessa jatkamisesta, sillä kielteinen suhtautuminen rahaliittoon olisi johtanut eroon hallituksesta.

Aloitteessa myönnetään, että jäsenäänestys ei ole ongelmaton. Se pitää järjestää nopeasti ja jäsenille pitää tiedottaa, mitä hallitusneuvotteluissa on sovittu. Aikataulu vaatii sähköistä äänestämistä, mikä voi vaatia paljon paikallisia erityisjärjestelyjä, jotta jokainen jäsen saa mahdollisuuden äänestää. Haasteet tuotiin monissa puheenvuoroissa esiin myös puoluevaltuuston kokouksessa.

Kohonen totesi ennen puoluevaltuuston kokousta, että Vasemmiston jäsenillä on jo hyviä järjestöllisiä vaikuttamiskeinoja käytössään.

– Kesken puoluekokouskauden voi tehdä tällaisia aloitteita, jotka voivat johtaa näinkin isoihin askeleisiin, riippumatta nyt edes siitä, mitä puoluevaltuusto linjaa asiasta.

Kategoriat
Uutiset

Vasemmiston varjobudjetissa vähemmän velkaa ja veronalennus kaikille alle 6500 euroa tienaaville

Vasemmistoliitto julkaisi perjantaina oman vaihtoehtonsa valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvioksi. Puheenjohtaja Li Andersson ja kansanedustaja Kari Uotila luonnehtivat tiedotustilaisuudessa varjobudjetin kolmeksi päälinjaksi tasa-arvoa, sivistystä ja ympäristöä.

Esityksessä parannetaan tasa-arvoa esimerkiksi korottamalla pienimpiä eläkkeitä, työttömyysturvaa ja opintorahaa sekä poistamalla terveyskeskusmaksut. Lopputuloksena 58 000 ihmistä nostettaisiin köyhyysrajan paremmalle puolelle.

58 000 ihmistä nostettaisiin köyhyysrajan paremmalle puolelle.

Kaikkiaan hyvinvointierojen tasaamiseen ja julkisten palvelujen parantamiseen vasemmisto panostaisi 1,3 miljardia euroa. Koulutusta ja opiskelua autettaisiin puolella miljardilla ja tutkimuksen ja kehityksen määrärahoja korotettaisiin 170 miljoonalla eurolla.

 

Veronalennus tavaroiden korjaamiseen

Ympäristö ja ilmasto hyötyvät varjobudjetista esimerkiksi siten, että niille haitallisia yritystukia karsitaan yli 200 miljoonalla samalla, kun ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja kestävän rakennemuutoksen edistämiseen panostetaan saman verran hallitusta enemmän.

Vasemmisto verottaisi lentämistä ja kaivostoimintaa nykyistä enemmän. Anderssonin mielestä 2 prosentin vero louhittujen malmien arvosta on maltillinen. Nykyisellään kaivosyhtiöt ovat maksaneet 4 miljardin euron kansallisomaisuudesta valtiolle 92 miljoona yhteisöveroina.

Vasemmisto mahdollistaisi palkkaverotuksen keventämisen kaikille enintään 6500 euroa kuukaudessa tienaaville.

Ilmastonmuutoksen torjumisen vaatimaa elämäntapamuutosta ohjataan myös verotuksella. Andersson nostaa varjobudjetista esiin esityksen korjauspalveluiden arvonlisäveron alentamisesta. Näin esimerkiksi vaatteiden ja kodinkoneiden käyttöikää voisi pidentää.

Vasemmistoliiton budjetissa valtio tarvitsisi vähemmän velkaa kuin hallituksen esityksessä. Puolue rahoittaisi uudistuksensa yritystukien karsimisen lisäksi uudistamalla verotusta aiemmin julkaistun vero-ohjelman mukaisesti.

Kiristämällä pääomien ja varallisuuden verottamista vasemmisto mahdollistaisi palkkaverotuksen keventämisen kaikille enintään 6500 euroa kuukaudessa tienaaville. Tähän sisältyy myös niin sanotun kilpailukykysopimuksen nostamien sosiaalivakuutusmaksujen laskeminen ennalleen.

 

Pitkäaikainen valtiovarainvaliokunnan jäsen Kari Uotila esitteli vasemmiston vaihtoehtobudjettia viimeistä kertaa. (Arkistokuva: Niko Peltokangas)

Talouspolitiikan muuttamiselle olisi tilaisuus

Oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjetit ovat saaneet Uotilan mukaan vuosien aikana perusteellisemman käsittelyn eduskunnassa. Yhtä nelivuotiskautta lukuunottamatta vuodesta 1995 valtiovarainvaliokunnassa istunut Uotila ei ole enää keväällä ehdolla eduskuntaan.

Puolueet saavat varjobudjetteihinsa tarvitsemiaan eduskunnan tietopalvelun laskelmia, ja niistä keskustellaan täysistunnossa yhden päivän ajan. Uotila muistutti, ettei vaihtoehtojen tarkoituksena ole vastata sivu sivulta hallituksen budjettikirjaan, vaan niiden tehtävänä on esittää vaihtoehtoja hallituksen talouspoliittiselle linjalle.

”Sipilän katumusharjoitus ei todennäköisesti johda parannukseen.”

”Meidän lähtökohta on se, että eletään talouskasvun ja työllisyyden ansiosta suhdanteessa, jossa olisi mahdollisuus korjata hallituksen linjaa. Se ei ole kikyn ja hallituksen ansiota vaan suhdanteiden”, Uotila sanoi.

Vaihtoehtobudjetissa Suomen sanotaan olevan taloussuhdanteen huipulla. Vienti on piristynyt, rakentaminen on kiivasta, yrityksen investoivat ja kotitaloudet kuluttavat. Uotila toivoisi tämän näkyvän hallituksen loppukauden politiikassa.

”Meidän tulkinnan mukaan Sipilä on vähän jo katunut leikkauksia, joita ei olisi tehty sellaisina, jos olisi osattu ennakoida talouslukujen kehitys. Mutta tämä katumusharjoitus ei todennäköisesti johda parannukseen.”

Vaihtoehtobudjetti on ladattavissa Vasemmiston sivuilta.

Kategoriat
Uutiset

Vasemmiston ilmasto-ohjelman ensimmäinen askel: puolen miljardin yritystuet pois

Vasemmistoliitto julkaisee tänään perjantaina ilmasto-ohjelmansa, jonka tavoitteena on hiilidioksidipäästöjen muuttaminen negatiivisiksi 2030-luvun alussa. Päästöt ovat miinuksella, kun hiilinielut eli maaperä ja metsät sitovat enemmän hiiltä kuin sitä pääsee päästöinä ilmakehään.

Ensimmäisenä puolue luopuisi ilmastolla haitallisista yritystuista, puheenjohtaja Li Andersson toteaa tiedotteessa.

– On skandaali, että Suomi vielä tänäkin päivänä tukee ilmastolle haitallista toimintaa verotuksella ja suorin tuin. Ensimmäisenä askeleena tilanteen korjaamiseksi ehdotamme ympäristölle haitallisten tukien karsimista noin puolen miljardin edestä. Yritystukiremontti jäi tältä hallitukselta tekemättä. Seuraavan hallituksen on se tehtävä.

”Metsänomistajat ja maanviljelijät voivat olla ilmastosankareita.”

Hiilinielujen vahvistamiseksi Vasemmistoliitto ehdottaa metsänomistajille kannustinjärjestelmää, joka houkuttelisi lykkäämään hakkuita ja pidentämään hiilen sitomisaikaa. Vasemmiston kansanedustajan, eduskunnan ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja Silvia Modigin mukaan metsänomistajat ja maanviljelijät voivat olla ”ilmastosankareita”.

– Ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi on tärkeää saada Suomeen vanhempaa metsää, joten tarvitaan taloudellinen tuuppaus sille, että metsänomistaja myy puut myöhemmin, esimerkiksi vasta 100- tai 120-vuotiaina, Modig tiedottaa.

 

Oikeudenmukaisesti kustannuksia tasaten

Jo verouudistuksensa yhteydessä Vasemmisto korosti, ettei ympäristöystävällisiä uudistuksia tule toteuttaa pienituloisten kustannuksella. Ilmasto-ohjelmassa taloudellisen eriarvoisuuden todetaan kytkeytyvän suoraan ympäristörasitukseen siten, että rikkaimpien ympäristöjalanjälki on moninkertainen köyhiin verrattuna.

Vastuuta kuluttamisen ja elämäntavan muutoksista ei voi sälyttää yksittäisten kansalaisten harteille, ohjelmassa todetaan, vaan tarvitaan järjestelmätason päätöksiä, kieltoja ja kannusteita. Oikeudenmukaisessa ilmastopolitiikassa pienituloisille koituvia kustannuksia tasapainotetaan muulla politiikalla ja tulonsiirroilla.

Ilmasto-ohjelmassa Vasemmisto esittelee keinojaan päästöjen vähentämiseen liikenteessä, sähkön ja lämmön tuotannossa, ruoassa, asumisessa ja teollisuudessa. Ohjelmaan on koottu myös EU:ssa ja laajemmin kansainvälisesti tarvittavia toimia sekä fossiilisista energialähteistä luopumisen aikataulu.

Hiilinielujen osalta keskitytään metsien lisäksi myös soihin ja peltoihin. Vasemmistoliitto ehdottaa esimerkiksi, että ympäristövaikutusten yhteydessä jatkossa arvioitaisiin hankkeiden vaikutukset hiilinieluihin.

Kategoriat
Uutiset

Lakko toteutui LapWallin tehtaalla painostuksesta huolimatta

Teollisuusliiton poliittinen lakko on toteutunut LapWall Oy:n puuelementtitehtaalla Pyhännällä odotettua paremmin, kertoo pääluottamusmies Ari Leinonen. Aamuvuoron perusteella näyttää siltä, että 40–60 prosenttia työntekijöistä on jäänyt kotiin.

– Tämä on meille jo aikamoinen selkävoitto, Leinonen kommentoi.

Kansan Uutiset uutisoi eilen, että tehtaan työntekijöitä on painostettu tekemään lakonalaisia töitä lupaamalla puolitoistakertainen palkka. Ammattiliitosta eroamisesta on työntekijöiden mukaan tarjottu 500 euron kertakorvausta ja lakkoon osallistuvia on uhattu jopa potkuilla.

”Jos nämä tiedot olisivat aivan perättömiä, eihän minulla pitäisi olla tällä hetkellä työpaikkaa.”

LapWall kiisti Facebookissa julkaisemassaan tiedotteessa painostuksen ja uhkailun. Leinosen mielestä se oli odotettua. Yrityksen johto ei kuitenkaan ole ollut häneen missään yhteydessä väitteistä.

– Minä olen vielä siellä työsuhteessa. Jos nämä tiedot olisivat aivan perättömiä, eihän minulla pitäisi olla tällä hetkellä työpaikkaa vaan olisin raastuvassa, pääluottamusmies sanoo.

 

”Työnantajan syytä olla varovainen”

Tänään LapWall tiedotti Facebookissa, että kaikki työntekijät olisivat tulleet aamuvuoroon töihin. Ilmoitus on ristiriidassa luottamusmiehen kertoman kanssa.

Teollisuusliiton puutuotesektorin johtajan Jyrki Alapartasen tietojen mukaan kaikki lakkoa rikkovat työntekijät on kutsuttu aamuvuoroon. Lisäksi tehtaalla työskentelee alihankkijoita, jotka eivät ole lakon piirissä.

– Työnantaja on järjestäytymätön eikä meillä ole työrauhavelvoitetta missään oloissa. Jos siellä selvitettävää tulee, asiat varmaan entisestään kiristyy. Työnantajan olisi syytä olla varovainen, miten se käsittelee henkilöstöä näissä tilantessa, Alapartanen sanoo.

Liitolla on sektorijohtajan mukaan näyttöä työntekijöiden painostamisesta. Alapartanen korostaa, että irtisanomissuojaa puolustava lakko on laillinen mutta työnantajan toimet laittomia. Tehtaan työntekijöille jaetussa liiton tiedotteessa viitataan rikoslakiin, jonka mukaan painostamisesta voi seurata työnantajalle sakkoa tai vankeutta.