Kansan Tahto

70 € / vuosi
Mainos

Duunarin ajatuksia

Ammattiyhdistysliike syntyi teollisen vallankumouksen aikana työväestön elinolosuhteita parantamaan. Osa tämän päivän duunareista pitää itsestäänselvyyksinä asioita, jotka ammattiyhdistysliike on saanut aikaiseksi. Ei työnantajat ole hyvää hyvyyttään suostunut viisipäiväiseen työviikkoon tai 8 tunnin työpäivään, puhumattakaan palkallisista lomista tai vähimmäispalkasta.

Vahvan ammattiyhdistysliikkeen vaikutus ja aktiivinen toiminta näkyy työelämää koskevassa lainsäädännössä kuten työsopimuslaissa, työehtosopimuslaissa, vuosilomalaissa, työturvallisuuslaissa ja jopa lapsilisälaissa.

Ammattiyhdistysliike on duunarin paras ystävä niin ylä- kuin alamäessä ja sen tähden ei voi kuin ihmetellä niitä, jotka eivät kuulu oman alansa ammattiliittoon, vaan valitsevat mieluummin yleisen työttömyyskassan.

Toisaalta ay-liike tarvitsee myös työväenpuolueita, jotta työelämän tavoitteet ja haasteet huomioidaan myös poliittisessa päätöksenteossa ja lainsäädännössä. Duunarin pitäisi muistaa, ettei loimaan kassa neuvottele työehtosopimuksista tai puolusta työntekijän oikeuksia. Ainoastaan kuulumalla ammattiliittoon voi vaikuttaa liiton asioihin ja turvata jatkossa ayliikkeen vahvan roolin työelämää koskevissa asioissa.


Ay-liikkeen mollaaminen kokoomuksen suunnalta ei ole mitenkään uutta tai ihmeellistä, joten suurta painoarvoa en anna Pohjanmaan kokoomuksen puheenjohtajan Susanna Kosken arvioille ay-liikkeen haitoista kansantaloudelle tai hänen näkemykselleen, jonka mukaan nuori työntekijä voisi olla valmis tekemään töitä alemmalla palkalla kuin muut, mutta kun yleissitovuus estää.

Onneksi estää, sillä juuri tämän kaltaiset esimerkit todistavat miksi ay-liikettä tarvitaan. Haitaksi ei tietenkään olisi, jos työväenpuolueen edustajat ottaisivat näkyvämmin kantaa ammattiliittojen tarpeellisuuden puolesta ja toisivat reilusti esiin myös ne tahot, jotka pyrkivät työntekijöiden oikeuksia polkemaan.

Ay-liike ei ole vain työssäolevien puolustaja, vaan sillä on myös roolinsa sosiaalipolitiikan kehittämisessä ja turvaamisessa. Sen vuoksi Kokoomuslaisen Paula Risikon vaatimukset muuttaa sosiaalietuudet vastikkeellisiksi tuskin saavat ay-liikkeeltä kannatusta.


Työllisyys paranee vain, jos on työtä tarjolla. Lisäksi täytyy muistaa, että esim. työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä on jo nyt liuta erilaisia kriteereitä, jotka hakijan on täytettävä.

Risikon ja muidenkin kokoomusvaikuttajien toivoisi nyt keskittyvän etsimään keinoja työllisyyden parantamiseksi sen sijaan, että pyrkivät vaikeuttamaan sosiaaliturvan varassa elävien kansalaisten arkea.

Toivottavasti syksyn budjettiriihessä leikkausten sijaan hyväksytään järkevä elvytyspaketti, jonka turvin saadaan helpotusta esim. julkisten rakennusten investointeihin.