Merja Kyllönen

Hallituksen lellikit

Menestyminen on tervettä ja tarpeellista, mutta menestyminen hinnalla millä hyvänsä on kaukana terveestä kilpailusta.

Isojen yritysten ja erittäin hyvin menestyneiden yksilöiden kohdalla mikään ei tunnu riittävän. Yhteiset velvoitteet kuten verot tuntuvat olevan vain pallo jalassa, ja nykyinen hallitus tekee parhaansa vapauttaakseen nämä valioyksilöt ja valioyritykset kaikista velvoitteista.

Portugaliin pakeneva yritysjohto on yksi esimerkki ilmiöstä, hallituksen halu piilottaa sijoitusomaisuudet hallintarekisteriin toinen.30

Tänä päivänä suomalaisten pörssiyhtiöiden omistukset selviävät vierailemalla Arvopaperikeskuksen tiloissa Helsingissä. Siellä on nähtävissä suomalaisten pörssiyhtiöiden osakasluettelo. Suomalaiset omistajat ja heidän osakemääränsä näkyvät listassa, ulkomaisten kohdalla omistajana saattaa näkyä vain omistuksia hallinnoiva pankki.

Usein kyseinen pankkikaan ei tiedä todellisia omistajia, koska säilyttäjiä voi olla omistusketjussa useita ja ketjut voivat ulottua hyvinkin eksoottisiin maihin. Tällaisia hallintarekisteröityjä omistajia on jo puolet koko Helsingin pörssin markkina-arvosta. Osa pimeistä omistajista on laittomasti veroja kiertäviä suomalaisia.

Tällaisen toiminnan hallitus, valtiovarainministeriö ja Finanssialan keskusliitto haluaisivat mahdollistaa jatkossa myös suomalaisille.

Silloin ketjuissa voisi laillisesti piileskellä myös suomalaisia. Kannattajat ovat yrittäneet uskotella, että omistusten julkisuus kuitenkin pysyisi nykytasolla tai jopa lisääntyisi. Se ei kuitenkaan ole totta.

Kysymyksiä herää myös tällä hetkellä ilmaisen tiedon hinnasta jatkossa. Mistä ja millä hinnalla listayhtiöt hankkisivat omat omistajatietonsa, jotka lain mukaan täytyy olla ajantasaisina nähtävillä? Miten omistamisen avoimuus ja yleisön tiedonsaanti jatkossa turvataan?

Läpinäkyvyys markkinoilla on viranomaisten, yleisön, median ja sijoittajien etu. Kyse on myös sijoittajan riskeistä ja turvasta.

Finanssikriisissä kaatuneen Lehman Brothersin jäljiltä ketjutettujen omistusten setviminen on ollut valtava urakka. Suoran omistuksen mallissa tätä ongelmaa ei ole. Läpinäkyvyyttä pitäisi lisätä, ja parhaiten se tapahtuu kehittämällä toimivaa suoran omistuksen järjestelmää, ei romuttamalla sitä.

Hallituksen nykyisten toimien valossa ei ole yllättävää, että Suomi on pyrkinyt jarruttamaan myös aloitteita, joilla Euroopan komissio yrittää kitkeä yhtiöiden verojen välttelyä ja veroparatiiseja.

Rötösherrojen kuriin laittaminen ei hallitukselle näytäkään maistuvan.

Verovälttelyn hyväksyminen ja tietojen piilottaminen johtavat siihen, että jokainen asiansa hoitava pieni- ja keskituloinen kansalainen sekä pieni- ja keskisuuri yritys maksaa entistä enemmän veroja, kun kaikki eivät olekaan jakamassa yhteistä verotaakkaa.

Ei kovin reilua, vai mitä?


Kommentit