Jouko Korhonen

Hallitus EK:n juoksupoikana

Elinkeinoelämän Keskusliiton EK:n toimitusjohtaja, entinen kokoomuksen kansanedustaja ja ministeri Jyri Häkämies esitti alkukesästä työntekijöiden ylityölisien poistoa.

Hetken hiljaisuuden jälkeen keskustan Juha Sipilän johtama hallitus nosti esiin saman omana ideanaan. Työntekijän ensimmäisen sairauspäivän meno hänen omaan piikkiinsä on koplattu samalta taholta. Hallituksen papereista selviää, kuinka se pyysi EK:lta arviota asiasta. Palkansaajien tutkimuslaitokselta hallitus ei vaivautunut kysymään ja vertaamaan tietoja. Samaa sukua on työntekijöiden lomaltapaluurahan leikkaaminen.

”Lomaraha” ei ole mitään leikkirahaa vaan työehtosopimuksiin jo pitkään kuulunut osa ansiotuloa. Jos lomaltapaluurahaa leikataan 30 prosenttia, niin se merkitsee tavalliselle työntekijälle useamman sadan euron menetystä ja hallitus on vielä säädättämässä lain niin, että sama menetys tulee kolmena vuotena peräkkäin. On turha haikailla, että lomarahamenetys korvattaisiin myöhemmin. Kuinka pieni ja väliaikainen ajoneuvoveronkin piti olla, mutta nyt sataset katoavat mustaan aukkoon joka vuosi.

Kun Sipilän hallitus toimii yhden työmarkkinaosapuolen juoksupoikana, niin on selvää, miksi yritelmät yhteiskuntasopimukseksi ovat saaneet takapakkia jo kolmesti.
Hallituksen jatkuva poukkoilu ja takarajojen asettaminen on outoa. Nykyiset hyvin maltilliset työehtosopimukset ovat voimassa vielä noin vuoden ja hallituksen uhkailemat toimet tulossa voimaan vasta yli vuoden päästä vuonna 2017. Suomen talous- ja työttömyystilanne vaatisi nopeampia toimia ja niitä voitaisiin saada aikaan sopimuksilla, jotka eivät uutta lainsäädäntöä tarvitse.

Sipilän perusporvarillinen hallitus on kuitenkin valinnut sanelun tien. Niinpä nyt ajellaan valottomalla autolla pilkkopimeässä ja jokainen tietää että törmäys tulee, mutta sitä ei tiedetä, että milloin ja missä.

Ennen vaaleja nykyiset hallituspuolueet esiintyivät maltillisina leikkausten vastustajina, mutta nyt käytös on riidanhaastajien. ”Naapurinpoika” Juha Sipiläkin on osoittautunut yritysjohtajana vanhanaikaiseksi.

Poliittinen johtajuus perustuu merkittävässä määrin yhteistyökykyyn, verkostoitumiseen ja kykyyn sovittaa useita eri näkökulmia yhteen. Asettumalla yhden osapuolen juoksupojaksi hallitus menettää johtajuuden ja sotkeutuu asioihin, jotka eivät sille yhteiskunnallisessa työnjaossa kuulu. Hallitus ei haulikolla ammuttujen leikkausten sijaan edes mieti verotuskeinoja valtion tulojen lisäämiseksi. Ihan sama rahahan lomarahoista leikkaamalla tai verotuksella lähtee, mutta kohdentuminen voisi olla veroissa tasapuolisempi.

Ja ihan oikeasti voisi harkita sitäkin, että millä keinoin kurjistamisen sijaan suomalaiset saataisiin lisäämään kulutusta, ostamaan, rakentamaan ja mistä pienet kotimaiset yritykset hyötyisivät. Se keino olisi arvonlisäveron tuntuva väliaikainen alentaminen. Vaihtoehtoja on ja sopimuksia syntyy, jos halutaan neuvotella. Ammattiliitoilla halua on, hallituksella ei näytä olevan.


Kommentit