Sosiaalisesta mediasta saa lukea lähes päivittäin itkuraivareita ”holhousyhteiskunnasta”, joka pyrkii rajoittamaan yksilönvapauksia erilaisilla turhina pidetyillä normeilla ja säännöksillä. Kaikki muistavat esimerkiksi tragikoomiset mittasuhteet saaneen viinakohun, joka liittyi viskin mainonnan rajoittamiseen.
Tematiikka liittyy libertaristiseen ajatteluun, joka on saanut viime vuosina jalansijaa Suomessa erityisesti kokoomuksen ja perussuomalaisten toimijoiden piirissä. Libertaristien mukaan valtion rooli pitäisi minimoida ja ihmisen tulisi saada päättää tekemisistään itse.
Uusin purkaus kuultiin Yhdysvaltain Suomen-suurlähettilään tehtävät jättävältä Bruce Oreckilta, joka kertoi sunnuntain Hesarissa byrokratiamme olevan kankeaa ja holhoavaa.
Oreck sai avauksellaan hyvin mediatilaa, vaikka se ei sisältänyt juurikaan konkreettisia esityksiä. Mieleen tuli ensimmäisenä sarasvuolainen ontto lässytys, joka pyrkii tekemään positiivisen asenteen korostamisesta korkeamman tason rakettitiedettä.
Lähinnä hampurilaisresepteistään tunnetun Oreckin viesti lienee puhdasta mainospuhetta, sillä suurlähettiläs on siirtymässä seuraavaksi Aalto-yliopiston vierailevaksi luennoijaksi lobbaamaan Guggenheim-hanketta.
Myönteisen asenteen korostamisessa ei ole tietenkään sinänsä vikaa. Jyrki Katainen totesi taannoin kielteisen ilmapiirin vaivaavan Suomea. Komissaari haukkui tosin väärää puuta. Apokalyptisiä visioita on viime aikoina viljellyt lähinnä EK, jonka tuore puheenjohtaja Matti Alahuhta ennusti tällä viikolla totaalista romahdusta Suomelle. Etelärannan ankeuttajien kannattaisi suunnitella tulevaisuuden kuvioita enemmän posin kautta.
Onko Suomi sitten oikeasti holhoava ja byrokraattinen maa? Kyllä ja ei. Eduskunta on säätänyt paljon myös turhanpäiväistä lainsäädäntöä, mutta maamme nimittäminen DDR:ksi keskustan Juha Sipilän taannoisen itkupotkun tapaan on kyllä pahemman luokan ylilyönti.
Yhteiskunnassamme on paljon positiivista holhousta. Esimerkiksi neuvolajärjestelmämme ja oppivelvollisuutemme ovat todellakin holhousta sanan varsinaisessa merkityksessä. Näiden asioiden myönteistä vaikutusta ei käy kiistäminen.
Esimerkkejä on paljon muitakin. 70-luvulla möyhöttiin lakiin kirjatusta turvavyön käyttämispakosta. Tämä järkyttävä holhoustoimenpide on kuitenkin pelastanut jo tuhansien suomalaisten hengen.
Yrityspuolella on puhuttu paljon toiminnalle haitallisesta byrokratiasta. Suomessa on jonkin verran turhaa normiviidakkoa esimerkiksi lupaprosessien puolella, mutta mistään valtavasta ongelmasta ei voida todellakaan puhua.
Maailmanpankki julkisti lokakuussa Doing Business -vertailun, jossa käytiin läpi yritysten toimintaympäristöjä 189 maassa. Tutkimuksen mukaan Suomi on Euroopan kärkipäätä edellytysten osalta. Edelle menivät vain Tanska, Norja ja Iso-Britannia.
Toimintaedellytyksiä voidaan verrata vaikka itänaapuriin. Venäjä on maailman valtioiden byrokratiavertailussa sijalla 120. Kleptokratiassa korruptio jyllää, kaupankäynti on jäykkää ja oikeuslaitos on vitsi. Luontokin on raiskattu.
Normeja ja säädöksiä tarvitaan monissa asioissa, kuten juuri ympäristönsuojelussa. Tuore ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen ryhtyi ensitöikseen purkamaan säätelyä ja tuhosi vuosikausia valmistellun soidensuojeluohjelman. Asia ei ole ihmisiä hirveästi kiinnostanut, koska soilla ei kasva viinaa.
Grahn-Laasosen mukaan vapaaehtoisuuden pitäisi olla tulevaisuudessa nykyistä isommassa roolissa ympäristölainsäädännössä. Vapaaehtoinen ympäristönsuojelu on ollut mahdollista aikojen alusta asti, mutta kuten kaikki tietävät, homma ei ole toiminut kovinkaan hyvin vapaaehtoispohjalta. Ilmastonmuutos on edelleen suurin yksittäinen uhka ihmiskunnalle.
Normien purkaminen liittyy myös ajankohtaiseen TTIP-sopimukseen, jota puuhataan EU:n ja Yhdysvaltain välille. Valtioiden itsemääräämisoikeutta ollaan kaventamassa ja palvelut avaamassa väkisin kilpailulle miljardisakkojen uhalla. Samalla muun muassa kuluttajansuoja heikkenee amerikkalaisen geenimuunnellun hormonilihan saapuessa vapaasti euromarkkinoille.
Kaiken tämän keskellä kansalaiset haluavat THL:n tuoreen tutkimuksen mukaan säilyttää hyvinvointivaltion ja kehittää tasavertaisia julkisia palveluita. Tässä työssä tarvitaan myös normeja ja säännöksiä. Kaikki holhoaminen ei ole tässäkään tapauksessa pahasta.
Kirjoittaja on Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston ja Kainuun Vasemmiston toiminnanjohtaja.