Käynti- ja postiosoite:

Kansan Tahto
Mäkelininkatu 29
90100 Oulu

Asiakaspalvelu:

Avoinna arkisin klo 9-12
puh. (08) 537 1722
ilmoitukset(at)kansantahto.fi

Toimitus:

Päätoimittaja Tero Kaikko
puh. 0400 374 015
tero.kaikko(at)kansantahto.fi
toimitus(at)kansantahto.fi

Lähetä mielipidekirjoitus

Mielipidekirjoituksia voit lähettää joko sähköisesti tai postitse.

Sähköpostilla osoitteeseen toimitus(at)kansantahto.fi, otsikoksi "Mielipide".

Postitse osoitteeseen
Mielipide / Kansan Tahto
Mäkelininkatu 29
90100 Oulu

Kirjoitukset voidaan julkaista sekä paperilehdessä että nettilehdessä. Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää mielipidekirjoitustekstejä. Kirjoittajan nimi ja yhteystiedot on toimitettava toimituksen tietoon.

Kansan Tahto Twitterissä

Lataa mediakortti

Mikä Kansan Tahto?

 

Kansan Tahto on Pohjois-Suomen vasemmistolehti ja mielipide- ja kulttuurilehti. Se ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa aikakauslehtenä. Kansan Tahdosta luet syväluotaavaa analyysia kotimaan ja maailman tilasta, ilmiöistä ja tapahtumista. Mielenkiintoiset henkilökuvat, rohkeat kolumnit, värikkäät kulttuurijutut ja pintaa syvemmälle porautuvat reportaasit ovat Kansan Tahdon ydinsisältöä. Aihepiirit koostuvat mm. politiikasta, ympäristöstä, kulttuurista, taloudesta, historiasta ja ulkomaiden kuulumisista.

Kansan Tahdon nettilehti tarjoaa uutisia niin Pohjois-Suomesta kuin laajemminkin koko maasta ja maailmalta. Luettavana on myös kolumneja, syväluotaavia artikkeleita ja mielipidekirjoituksia. Kansan Tahdon nettilehti on foorumi kaikille vasemmistolaisesta ajattelusta, politiikasta, ympäristöstä ja kulttuurista kiinnostuneille.

Kansan Tahto on Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen.

 

Kansan Tahdon tarina

– köyhien ja sorrettujen äänenkannattajasta Pohjois-Suomen vasemmistolehdeksi

 

Työväen perustama sanomalehtiosuuskunta alkoi julkaista Kansan Tahtoa säännöllisesti 3. päivänä helmikuuta 1906; lehti ilmestyi pian kuusi kertaa viikossa iltapäivällä Oulussa.

Kansan Tahto julistautui ”köyhien ja sorrettujen äänenkannattajaksi”. Se antoi äänen niille, joille valtaapitävä kansanluokka ei sitä ollut antanut. Helppoa se ei ollut taloudellisesti eikä vaaratonta – ei lehdelle, ei sen toimittajille eikä lukijoillekaan.

Kansan Tahto lakkautettiin useita kertoja vaarallisena milloin tsaarin Venäjälle (1914), milloin valkoisen Suomen vallanpitäjille (1918, 1920-luvulla ja vuonna 1930, jolloin sen ilmestyminen estettiin 15 vuodeksi), toimittajat istuivat vankiloissa, viimeksi vielä vuonna 1949 ja lukijat saattoivat joutua erotetuksi työstään tervehdittyään tovereitaan sen sivuilla. Vuonna 1918 Oulun valkoiset valloittajat tuhosivat lehteä painaneen kirjapainon.

Lakkautusten ja omaisuuden takavarikoiden takia Kansan Tahtoa julkaistiin useilla muilla nimillä, mm. Oulun Sanomat, Pohjan Kansa, Köyhälistön Työ, Uusi Pohjan Kansa ja Pohjan Voima.

Kansan Tahto oli voimakkaasti vaikuttamassa Pohjois-Suomen teollistamiseen sotien jälkeisinä vuosikymmeninä. 1960-luvulla se palkkasi ensimmäisenä pohjoissuomalaisena lehtenä kulttuuritoimittajan.

Sittemmin, 1970-luvulta alkaen, lehti ryhtyi puolustamaan luontoa samoin kuin se oli koko historiansa puolustanut yhteiskunnan ”lapsipuolia”.

2000-luvulla Kansan Tahto harvensi ilmestymistään kolmeen päivään viikossa ja lopulta se ilmestyi kerran viikossa. Lehden toistaiseksi viimeinen sanomalehtinumero näki päivänvalon helmikuussa 2016. 110-vuotisjuhlavuotenaan, vapusta 2016 alkaen, Kansan Tahto on ilmestynyt aikakauslehtenä. Kansan Tahto on samalla Suomen ainoa suomenkielinen vasemmistolainen aikakauslehti.

Kansan Tahdon päätoimittajista tunnetuin on Yrjö Mäkelin (1875–1923), äänioikeustaistelun loistavimmaksi nimeksi mainittu suutari ja kansanedustaja, jonka johdolla perustuslakivaliokunta laati eduskunnan hyväksymän valtalain, Suomen ensimmäisen itsenäisyysjulistuksen kesällä 1917.