Katja Hänninen

Joukkovoimalla eteenpäin

Nyt viimeistään on varmistunut, että tämä hallitus syventää tuloeroja ja lisää työelämän epävarmuutta. Hallituksen linja on epätasa-arvoinen myös kansainvälisesti, kuten kehitysmäärärahojen leikkaukset osoittavat.

Jo hallitusohjelmassa on monia pienipalkkaista työntekijää kurittavaa toimenpidettä ja näitä hallitus täydensi viime viikolla, kun se julkaisi työelämän kiristyspakettinsa. Hallitus alentaa sairauspäivien korvaustasoa, puolittaa ylityökorvaukset sekä pienentää sunnuntaikorvauksia 75 prosenttiin.

Ajatus siitä, että sunnuntaikorvaukset ovat vanhanaikaisia eivätkä sovi nykyiseen työelämään, on käsittämätön. Lapset käyvät edelleen koulussa arkisin ja perheen yhteinen aika keskittyy viikonloppuihin. Sunnuntai ei ole kaikille päivä muiden joukossa, vaan arvokasta, perheen yhteistä vapaa-aikaa. Sunnuntailisä on edelleen paikallaan, koska se on korvausta menetetystä vapaa-ajasta.

Lisäksi vuorotyöstä kuuluu palkita sen takia, että se on tutkitusti säännöllistä työaikaa raskaampaa. On outoa, jos hallitus ei tajua, että ihminen ei toivu kolmivuorotyöstä samalla tavalla kuin säännöllisestä työstä. Vuorotyötä tekevillä on monesti myös muita hankalampaa yhdistää työ- ja perhe-elämää.

Samalla kun hallitus leikkaa sunnuntaisin töitä tekevien palkkoja, se lisää sunnuntaityötä kumotessaan kauppojen aukioloaikoja säätelevän liikeaikalain. Joukko, jota palkkaleikkuri koskee, kasvaa entisestään.

Hallitus puuttuu myös sairauslomiin muuttamalla esimerkiksi ensimmäisen sairauspäivän palkattomaksi. Tämäkin uudistus saattaa rokottaa muita enemmän vuorotyötä tekeviä. Ruotsissa vastaava malli on joutunut kritiikin kohteeksi, koska esimerkiksi hoitoalalla karenssipäivän vuoksi voi menettää suhteettoman suuren osan palkasta, jos palkaton päivä osuu pitkän työvuoron kohdalle.

Ammattiliittoni Pamin mukaan hallituksen esitykset heikentäisivät palvelualojen työntekijöiden ansioita 4–6 prosenttia. Entisenä pienipalkkaisena kysyn, miten kilpailukyky kasvaa pienipalkkaisten talouden romuttamisella. Palkkojen leikkaukset osuvat kipeästi myös pienyrittäjiin, koska kotimainen ostovoima heikkenee.
Ammattiliitot saavat jatkuvasti huolestuneita yhteydenottoja. Ihmiset ovat huolissaan omasta toimeentulostaan sekä siitä, minkälaiset vaikutukset hallituksen sanelupolitiikalla on pitkällä aikavälillä. Miten käy suomalaisen sopimusyhteiskunnan, kun hallitus puuttuu pakottavalla lainsäädännöllä sopimisen oikeuteen?

Hallituksen toimet osoittavat ammattiyhdistysliikkeen tärkeyden entistä selkeämmin. Työntekijä ei voi pitää mitään oikeuttaan itsestään selvänä. Olisiko kukaan meistä uskonut kymmenen tai edes viisi vuotta sitten, että hallitus yksipuolisesti sanelee palkkojen leikkauksista?

Elämme todella kummallisia aikoja ja niistä selvitäksemme tarvitsemme joukkovoimaa. Suuria mielenosoituksia on jo nähty, kuten varhaiskasvatuksen leikkauksia vastustava Vain kaksi kättä -mielenosoitus ja rasismia vastustava Meillä on unelma -mielenosoitus.

Työntekijäliitot ovat kokoamassa suurta, hallituksen pakkokeinoja vastustavaa mielenosoitusta perjantaiksi. Lisäksi suuri joukko ihmisiä auttaa vastaanottokeskuksia monella eri tavalla. Nämä antavat voimaa ja uskoa, että tästä vielä yhdessä selvitään.


Kommentit