Kansan Tahto lopettaa ilmestymisensä. Lehteä kustantavan osakeyhtiön hallitus on tehnyt päätöksen lehden julkaisemisen lopettamisesta niin, että joululehti (5/2023) jää Kansan Tahdon viimeiseksi numeroksi.
”Kyllä Kansan Tahdon loppu kirpaisee, kun olen itse kulkenut sen mukana kaksi viidesosaa lehden taipaleesta ja kaksi kolmannesta omasta elämästäni. Toisaalta jonkin sortin ihmehän Kansan Tahdon ilmestyminen paria kuukautta vaille 118 vuotta on, kun sitä vertaa muuhun työväenlehdistöön. Se eli niistä toiseksi pisimpään ja ilmestyi ylivoimaisesti kauimmin alkuperäisellä nimellään. Sosialidemokraattien Demokraatilla on jo viides nimi sitten Työmiehen perustamisen 1895. Kansan Tahto -nimihän lehdelle tuli yhdestä yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden puolesta taistelleen vuoden 1905 suurlakon tunnuksesta: Kansan tahto on korkein laki”, sanoo Kansan Tahto Oy:n hallituksen puheenjohtaja Tapani Sillanpää.
Toisaalta jonkin sortin ihmehän Kansan Tahdon ilmestyminen paria kuukautta vaille 118 vuotta on, kun sitä vertaa muuhun työväenlehdistöön. Se eli niistä toiseksi pisimpään ja ilmestyi ylivoimaisesti kauimmin alkuperäisellä nimellään.
Kansan Tahto aloitti ilmestymisensä vuonna 1906, ja sanomalehtimuotoisena sitä tehtiin vuoden 2015 loppuun asti. Aikakauslehtenä se ilmestyi kahdeksan vuoden ajan (2016–2023).
”Täytyy sanoa, että melkoista puserrusta se oli, jatkuvaa taiteilua, etten sanoisi taistelua kustannusyhtiön pystyssä pitämiseksi. Ilman tukea siinä ei olisi näin kauan selvitty, kun tilaajamäärä jäi alun reiluun tuhanteen ja sitten sen alle. Yrityksistä huolimatta sen levikki muualle maahan jäi vaatimattomaksi, ilmoitushankinnan ongelmista puhumattakaan.”
Kolmas kerta toden sanoi
Aikakauslehti ilmestyi aluksi kahdeksan kertaa vuodessa, mutta ilmestymiskertoja jouduttiin vähentämään vuosien aikana niin, että kuluvana vuonna ilmestyi enää neljä numeroa, joista yksi tuplanumero.
Lopettamisen taustalla on puhtaasti taloudelliset syyt.
”Hirtehisesti voisi sanoa, että kolmas kerta toden sanoi. Omana aikanani Kansan Tahdon ilmestymisen loppuminen oli todella lähellä ensimmäisen kerran 90-luvun alun lama-aikaan. Tuolloin ilmoitustulot putosivat neljässä vuodessa neljäsosaan ja tilaajamäärä kolmanneksella, 16 000:sta kymmeneen tuhanteen.”
Aikakauslehti myös syntyi talousvaikeuksien vuoksi vuoden 2015 lopussa, sillä vasemmistoliitto päätti tuolloin kerralla lopettaa sen lehdistö- eli puoluetuen vaalitappion seurauksena.
”Se oli toinen läheltä piti -tilanne. Silloin rahaa lähti vuositasolla 160 000 euroa eli puolet liikevaihdosta, ellei enemmänkin. Hätäisimmät ehtivät jo lehden loppumista kuuluttaakin – esimerkiksi Kaleva. No, sehän piti vuonna 1905 jo Kansan Tahdon perustamispuuhaakin ’humbuukina’.”
”Pari kolme vuotta sitten saatiin ’takaisin’ murto-osa aiemmasta puolueen tuesta. Mutta se ei riittänyt, vaan apuja on jatkuvasti pitänyt saada myös suurimmalta osakkeenomistajalta ja jonkin verran muualtakin, mukaan lukien eräiden järjestöjen lehtitilaukset kirjastoihin ja muihin julkisiin tiloihin”, Sillanpää kertoo.
Ei tullut näyteikkunaa
Jälkikäteen ajatellen lopettamisen sijaan tehty päätös ryhtyä julkaisemaan kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvää vasemmistolaista aikakauslehteä oli rohkea, Tapani Sillanpää sanoo.
Jälkikäteen ajatellen lopettamisen sijaan tehty päätös ryhtyä julkaisemaan kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvää vasemmistolaista aikakauslehteä oli rohkea.
”Mutta ei toki verrattavissa lehden perustajien rohkeuteen, uskoon ja luottamukseen, piittaamattomuuteen taloudellisista realiteeteista, rämäpäisyyteenkin 118 vuotta sitten.”
Kansan Tahto on työllistänyt aikakauslehtiaikanaan yhden toimittajan ja osa-aikaisen myyntisihteerin. Kummankin työsuhde päättyy.
”’Tuotteesta’, eli aikakauslehti Kansan Tahdosta olen kyllä ylpeä. Kiitos siitä kuuluu ennen muuta lehden ainoalle toimittajalle, Kauhavan vahvistukselle pohjoissuomalaiselle vasemmistoliikkeelle, eli päätoimittaja Tero Kaikolle ja uskollisille, vuosien saatossa kymmenille avustajille sekä myynti- ja markkinointityöntekijällemme.”
Sillanpää sanoo, ettei aikakauslehtimuotoisesta Kansan Tahdosta kuitenkaan missään vaiheessa tullut sellaista pohjoisen vasemmistoliikkeen julkisivua, näyteikkunaa, mitä siitä toivottiin ja mitä Kansan Tahto sanomalehtenä oli sata vuotta ollut.
”Lehteä yrittivät nitistää niin tsaarivalta 1910-luvulla kuin porvarit 1920-luvulla. Vielä vuonna 1930 porvarit saivat lehden ilmestymisen estettyä 15 vuodeksi. Mutta sitkeästä ja peräänantamattomasta yrityksestään huolimatta he eivät saaneet eri nimillä ilmestynyttä Kansan Tahtoa lopullisesti nujerrettua. Katkerahkosti voisi sanoa, että me teimme sen itse.”
Sillanpään mukaan lehden nimen käyttöoikeuksien pysyminen omistajataholla tullaan turvaamaan.
Myös Kansan Tahto -nettilehden varalle hallituksella on suunnitelmia: sen olemassaolo pyritään varmistamaan, mutta sen tekemiseen tullaan tarvitsemaan vapaaehtoistyötä, arvioi Sillanpää.