Kansan Tahto

70 € / vuosi
Mainos

Kemin 130-vuotias työväenyhdistys herää

Suomen neljänneksi vanhin työväenyhdistys, 1887 perustettu Kemin työväenyhdistys nousee parikymmentä vuotta kestäneestä unitilastaan. Sunnuntaina pidetty ”herätyskokous” valitsi johtokunnan laatimaan toimintasuunnitelmaa ja sääntöuudistusta.

– Tavoitteena on järjestää huhtikuun alussa juhlaseminaari ja käynnistää yhdistyksen historiasta kertovien valokuvien keräys, kertoo johtokunnan puheenjohtajaksi valittu Veikko Kumpumäki.

Kemin työväenyhdistys, joka pyöritti työväentalossa monia toimintoja, on ollut lepotilassa 1990-luvun lamakaudella tapahtuneen konkurssin jälkeen. Kemiläiset vasemmistoaktiivit ryhtyivät herättämään yhdistystä, kun viime vuoden lopulla tuli tieto, että Patentti- ja rekisterihallitus poistaa pitkään nukkuneet järjestöt yhdistysrekisteristä. Historiallinen ja arvokas yhdistys päätettiin pelastaa. Muistolaatta entisen työväentalon seinään kiinnitettiin jo viime vuonna.

Työväenseuran nimellä perustetun yhdistyksen syntyaikana Kemissä oli vain noin 500 asukasta, joista huomattava osa liittyi työmies Herman Ruonalan johdolla perustettuun yhdistykseen. Säilyneitten toimintakertomusten mukaan päämääränä oli tarjota henkisesti jalostavia luentoja ja harrastuksia, toimenpiteitä työväestön toimeentulon parantamiseksi ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisen ajaminen. Jäsenten turvaksi perustettiin ensi töiksi sairaskassa. Kaikessa korostettiin yhteistoiminnan ja oman yhdistyksen roolia tehokkaimpana keinona saavuttaa suuria tuloksia. Kemin työväenliikkeen historiateoksen kirjoittaneen Kauko Kemppisen mukaan Kemin työväenyhdistys oli alusta pitäen vasemmistolainen.

Kemin työväenyhdistys oli alusta pitäen vasemmistolainen.

Kemin työväenyhdistystä vanhempia ovat vain Helsingin, Vaasan ja Oulun työväenyhdistykset. Kemiin tilattiin mallisäännöt Oulusta. Säännöille piti hankkia senaatin vahvistus.

Kumpumäki kertoo, että Kemissä mietitään nyt viimeksi käytössä olleitten sääntöjen muuttamista siten, että järjestöjen lisäksi työväenyhdistykseen voisi kuulua myös henkilöjäseniä. Toimintaa on tarkoitus kehittää perinneyhdistyksenä. Kevään juhlaseminaari ajoittuu yhdistyksen 130-vuotispäivän tienoille.