Virallisesti Suomen neljänneksi vanhin mutta käytännössä maan ensimmäinen työväenyhdistys perustettiin Kemiin 1887. Historiantutkija Kauko Kemppisen mukaan näin on siksi, että Kemissä työväenyhdistyksen perustivat vasemmistotyöläiset, muualla maassa porvarit. Kemin yhdistyksen muutama porvarijäsen erotettiin pian, kertoi Kemppinen KTY:n 130-vuotisjuhlassa sunnuntaina. Esitelmä vakuutti kuulijat siitä, että KTY on jättänyt merkittävän jäljen yhteiskuntaan ja Kemiin, jossa työväenliike ei ole ollut oppositiossa vaan päättämässä asioista.
Kemin työväenyhdistyksen ensimmäisen kokouksen pöytäkirjan mukaan ”Yksin ei mahda mitään. Tarvitaan joukkovoimaa”. Sitä saatiin, kun noin 300 Kemin silloisista 1300:sta asukkaasta liittyi yhdistykseen. KTY esimerkiksi aloitti Suomessa ennen tuntemattoman sosiaalipolitiikan perustamalla eläke- ja sairaskassan jo 130 vuotta sitten. Kaupungin raadille tehtiin esityksiä, joista toteutui muun muassa työllistämiskohteeksi ehdotettu sisäsataman rakentaminen. KTY:n aloitteesta Kemi sai myös puistokadut ja Meripuiston paviljonkeineen.
Alusta asti KTY vaati työläisille lyhempää työpäivää sekä lapsityön kieltoa ja koulupakkoa. Kun ensimmäinen oma työväentalo 1903 valmistui ja KTY liittyi työväenpuolueeseen 1904, senaatilta vaadittiin äänioikeutta työväestölle ja naisten ja miesten samapalkkaisuutta. KTY:n yhteyteen perustettiin suuri määrä ammattiosastoja. Aate levisi Kemistä uittomiesten mukana savotoille ympäri Pohjois-Suomea. Suurlakko 1905 innosti liikkeelle niin suuret työläisjoukot, että lakkokokous siirrettiin Kemin työväentalolta kirkkoon. Politiikan kieleen tulivat sanat ”sosialismi” ja ”luokkataistelu”. Ensimmäiset eduskuntavaalit 1907 nostivat Kemistä eduskuntaan ompelijatar Hilda Herralan.
Kulttuurikeskus
KTY:n suojista löytyi jokaiselle jotakin, iltamia, urheilu-, musiikki- ja näyttämöharrastuksia, sittemmin oma työväenopisto. Kemppinen muistutti, että KTY:ssä ovat juuret niin Kemin kaupunginkirjastolle, kaupunginteatterille, kaupunginorkesterille kuin Kivalo-opistollekin. Maineikas urheiluseura Kemin Into syntyi 1906, ja yhdistyksen omana kuorona jatkaa 105-vuotias Ajan Laulu.
Kansalaissodan terrorin aikana Kemissä ammuttiin noin 120 työläistä. Työväenliike jakautui. KTY lujitti talouttaan omilla yrityksillään, joista Työväen Virvoitusjuomatehdas oli tuottoisin. Kun sitä ei haluttu Lapuan liikkeen käsiin 1930-luvulla, tehdas myytiin Tornioon ja siitä tuli historioitsija Kemppisen mukaan Lapin Kullan alkulähde. Työväentalon joutuminen lapualaisille estettiin sopimalla asiasta SDP:n kanssa, ja toisen maailmansodan jälkeen talo saatiinkin takaisin vasemmistotyöväen käyttöön.
Kekkonen lauloi Työväenmarssia
KTY:n 130-vuotisjuhlassa veteraani Esko Taskinen muisteli yhdistyksen vaiheita. Nyt 84-vuotias Taskinen on voimistellut, soittanut, tanhunnut, laulanut ja paininut vanhalla ja uudella työväentalolla, ollut ravintolan iltavahtimestarina ja työväennäyttämön lipunmyyjänä.
– Pohjalaisia-näytelmän katsoin seitsemän kertaa.
Jännittävä nuoruudenkokemus oli lyödä auton lavalla isorumpua yleislakon mielenosoituksessa 1956. Seuraava vuosi vei satapäisen joukon KTY:n nuoria kansainvälisille festivaaleille Moskovaan. Merkkitapahtuma oli myös Urho Kekkosen vaalikiertue 1978. Sen yksi tilaisuus pidettiin Kemin työväentalolla.
– Kaikki katsoivat, että lauloiko se Kekkonen mukana Työväenmarssia, ja lauloihan se, Taskinen muistaa.
Varastomies ja kirjailija Kari Hanhisuanto toi puheenvuorossaan esille nykyajan työläisen tuntoja. Hänen mukaansa vasemmistoa tarvitaan nyt kipeästi täyttämään aatteellista tyhjiötä.
– Äänestetään yhteiskunta inhimilliseksi, hän vetosi.
Suomeen kahdeksanvuotiaana perheensä kanssa Kosovosta 1992 tullut maan sorrettuun albaanivähemmistöön kuuluva Albana Mustafi kertoi omasta historiastaan maahanmuuttajana, joka on kouluttautunut Kemissä ja toimii nyt yrittäjänä.
– Olen saanut täällä olla oma itseni ja ihminen, Mustafi sanoi. Hänen mukaansa kansainvälisyys on nykymaailmassa peruuttamaton fakta.
– Tulemalla vastaan saadaan yhteiskunta yhdistettyä.