Muutama risu

Miikka Kortelainen kirjoittaa kainuulaisen suven ilmiöistä Nälkämaan Kesämies -sarjassa. (Kuva: Paavo Kortelainen)

Miikka Kortelainen kirjoittaa kainuulaisen suven ilmiöistä Nälkämaan Kesämies -sarjassa. (Kuva: Paavo Kortelainen)

Nälkämaan Kesämies

Jos tämän viikkoisen kesämiehen otsikon luettuasi hymähdit, olet todennäköisesti vieraillut YouTubessa katsomassa alkukesän kuuminta nettivideota. Videolla vanhempi herrasmies silminnähden kimpaantuu nuoremman herrasmiehen huomautettua häntä puutarhajätteiden käsittelystä.

Ja loppu onkin sitten historiaa, ainakin hetken aikaa. Risumies -video on saavuttanut melkoisen nettisuosion, joka on poikinut lukuisia meemejä, remixejä ja paljon muuta. Video osoittaa havainnollistavalla tavalla, kuinka kerran nettii laitettu video alkaa pian elää täysin omaa elämäänsä, tahtoi sitä tai ei. Risujemmaaja lienee ikuisesti netissä ihmisten nähtävillä. Ja vain sen takia, että hänellä oli muutama ylimääräinen risu ja satunnaisella lenkkeilijällä oli mukanaan ylimääräinen kamera.

Lue lisää

Sulo Vileenin perilliset helteisessä heinäkuussa

Nälkämaan Kesämies

Miikka Kortelainen kirjoittaa kainuulaisen suven ilmiöistä Nälkämaan Kesämies -sarjassa. (Kuva: Paavo Kortelainen)

Miikka Kortelainen kirjoittaa kainuulaisen suven ilmiöistä Nälkämaan Kesämies -sarjassa. (Kuva: Paavo Kortelainen)

Kainuulainen heinäkuu on täynnä tapahtumia. On Kuhmon kamarimusiikkia, Hyrynsalmen suopotkupalloa, Paltamon Kuhakunkkua sekä Kajaanin runoviikkoa ja markkinakatua, tässä vain muutamia tapahtumia esimerkinomaisesti mainitakseni. Se, etten jonkun kylän rompetoria ja markkinoita tässä luettelossa maininnut, ei tarkoita ettenkö moisia tapahtumia arvostaisi. Minä rakastan niitä, ainakin jos rakkautta ryhdytään arvottamaan rompetoreille kannetun rahan avulla. Lue lisää

Maanantaiaamuna krapula ja vapina

Nälkämaan Kesämies

Miikka Kortelainen kirjoittaa kainuulaisen suven ilmiöistä Nälkämaan Kesämies -sarjassa. (Kuva: Paavo Kortelainen)

Miikka Kortelainen kirjoittaa kainuulaisen suven ilmiöistä Nälkämaan Kesämies -sarjassa. (Kuva: Paavo Kortelainen)

Juhannuksen voi kai haikeudella ja kaiholla julistaa tämän vuoden osalta vietetyksi. Keli suosi juhannuksen viettäjiä täällä Näläkämaassa, aurinko porotti taivaalta riittämiin mutta saatiinpa välillä onneksi nauttia hetken aikaa viileämmästäkin säästä. Tuntuu kyllä ajoittain siltä, että juhannuksiksi toivoisi yöpakkasia ja räntäsadetta. Eivät olisi nuo kuolintilastot nimittäin aivan niin synkkää luettavaa kuin esimerkiksi tänä vuonna.

Arki koittaa aina maanantaina, halusi sitä tai ei. Myös niille, jotka kolme päivää ovat miestä väkevämpää suoraan pullon suulta naukkailleet lavatansseissa ympäri Kainuuta rillutellen kulkiessaan. Vaikka juhannuksesta voi olla työlästä selvitä meillä täällä hyisessä pohjolassa, voi siitä selviäminen olla kyllä vielä himpun verran hankalampaa Brittein saarilla erityisesti tänä juhannuksena. Lue lisää

On monta tapaa olla vasemmistolainen

Nälkämaan Kesämies

Miikka Kortelainen kirjoittaa kainuulaisen suven ilmiöistä Nälkämaan Kesämies -sarjassa. (Kuva: Paavo Kortelainen)

Kävipä eräs kylän mies minua muuan viikko sitten neuvomassa pottujen idätyksen suhteen, kun arveli etten omilla opeillani hommaa saa hoidettua. Oli vakaasti sitä mieltä, että yöksi kun lykkäisin muutaman potun perskannikoitten väliin, niin pian olisi potuissa pitkä itu. En neuvosta vaariin ottanut, sillä ajattelin luonnon hoitavan homman omine konsteineen kuitenkin, ilman minun perskannikoitani, joille löytynee jotain muutakin käyttöä kuin perunoitten idättäminen.
Lue lisää

Hopeavuoren Fakiiri, who cares?

Nälkämaan Kesämies

Liikuntaa hampaat irvessä vai rennosti kuntoiluna? (Arkistokuva: Tero Kaikko)

Kesäilta, nurmikenttä ja potkupallo. Mitäpä muuta me poikamiehet Jormuassa olisimmekaan voineet kaivata silloin, kun minä olin nuori. Elämä tuntui ihanalta, kun illat läpeensä oli mahdollisuus pallon perässä jölkytellä metsän siimeksestä löytyvällä nurmikolla. Tavoitteellinen harrastaminen seurassa ei kiinnostanut ja tuskinpa meitä lahjattomia olisi kukaan huolinutkaan mukaan. Niin vuodet vierivät ja pelit siirtyivät metsän siimeksestä muille kentille. Menestyspaineita ei ollut kuin siinä hetkessä, kun pallo aseteltiin tasapeliin päättyneen ”varsinaisen peliajan” jälkeen pilkulle. Hatelikkoonhan se useasti heilahti, mutta mikäpä tuossa, uudet pelit jälleen huomenna.

Olisi helppoa olla sitä mieltä, että me tarvitsemme urheilun saralla menestystä, suuria ja kauniita sekä mitaleita ja pokaaleita mielin määrin valtakunnallisella tasolla. Omaa alueellista tai kansallista itsetuntoa kun on hyvä pönkittää edellä luetelluin tavoin. Itsekin toivon lämmöllä koko sydämestäni, että menestystä tulee, mutta menestystä ei pidä hakea millä tahansa hinnalla. Lue lisää

Verenimijöitä Suomen suvessa

Nälkämaan Kesämies

Miikka Kortelainen kirjoittaa kainuulaisen suven ilmiöistä Nälkämaan Kesämies -sarjassa. (Kuva: Paavo Kortelainen)

Hellettä pukkaa. Sanotaan, että se saa ihmiset sekaisin ja kyllähän se osittain taitaa paikkansa pitääkin. Tai jos ei sekaisin, niin kyllä se ainakin saa viimeisenkin arviointikyvyn haparoitumaan. Pidän itseäni ainakin ajoittain suhteellisen rationaalisena toimijana, mutta kyllä siitä näin jälkikäteen ajateltuna oli järki kaukana, kun päätin t-paidassa ja sortseissa suunnata pelaamaan frisbeegolfia Heinämäen kylälle Sotkamoon. Eipä tarvinnut kuin nenän autosta ulos työntää, niin sankka ja armoton itikkaparvi oli samoin tein kimpussani.

Jos järki olisi yhtään päätäni pakottanut, olisin tässä vaiheessa tajunnut perääntyä joko takaisin Ladan syövereihin tai korkeintaan paeta makkaranuotion ääreen itikoita pakoon. Mutta ei, kun ollaan kerran tänne asti ajettu, niin eihän leikkiä auta kesken jättää. Kaikkea sitä ihminen liikunnan vuoksi tekeekin. Lue lisää

Kapallinen pottuja jokkaiselle

Nälkämaan Kesämies -sarja alkaa

Osta potut torilta, saat kaupanpäälliseksi hyvän mielen. (Arkistokuva)

Osta potut torilta, saat kaupanpäälliseksi hyvän mielen ja tuet paikallista maataloutta, kehottaa Miikka Kortelainen. (Arkistokuva)

Taannoin auringon jo painuessa taivaanrantaan huristelin vanhalla Fordson Dextalla Jormuassa pitkin kylänraittia lastina naapurin kuopasta itämään nostetut perunat. Ajellessaan vajaan kolmenkymmenen kilometrin tuntivauhtia ihminen ehtii syventyä ajattelemaan milloin mitäkin. Kädet potunhajuisina sitä sitten luonnollisesti uppoutui lapsuuden vuosiin, kun pottua viljeltiin nykymittakaavaan verraten varsin mittavasti kotikylällänikin. Parasta lapsuuteni muistoissa olivat tietenkin yön tiimellyksessä pidetyt evästauot ja lauantaimakkaralla vuoratut ruisleipäviipaleet, kuinkas muutenkaan. Nykyinen kuuden penkin viljelykseni ja viljelmien hoito evästaukoineen olisi ollut naurun aihe silloin, joskin se saattaa olla sitä ajoittain nytkin. Lue lisää

Eurooppa tarvitsee vastarannan kiiskiä

1906 on komea vuosi historian kirjoissa.

Uusi valtiopäiväjärjestys loi tuolloin Suomeen Euroopan moderneimman kansanedustuslaitoksen. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus kymmenkertaisti äänioikeutettujen määrän, ja naiset saivat paitsi äänioikeuden, myös vaalikelpoisuuden (jälkimmäisen ensimmäisenä maailmassa!). Työväen ääni kuului ensimmäisen yksikamarisen eduskunnan vaaleissa aivan uudella tavalla.

Perustuslakiin kirjattujen paino-, lausunto-, yhdistymis- ja kokoontumisvapauksien juuret ovat samassa ajassa, ja saman aikakauden hedelmä on 110-vuotias Kansan Tahto.

”Köyhien ja sorrettujen äänenkannattajassa” kuului se sama toiveikas työväen ääni, joka vaati kansainvälisen työväenliikkeen järjestäytymistä, kahdeksantuntista työpäivää ja vähimmäispalkkaa. Lue lisää

Kriisistä kukoistukseen

Vuoden 2008 talouskriisin voidaan katsoa monella tapaa värittävän päivän politiikkaa yhä tänä päivänäkin. Kriisipuhetta oli tuolloin mediat tulvillaan ja tarttuipa se sieltä moneen muuhunkin asiayhteyteen. Jokainen meistä on elämässään kohdannut myös henkilökohtaisia kriisejä ja niiden mielletään olevan luonnollinen osa ihmisenä olemista. Myös Kansan Tahto -lehden voidaan katsoa kohdanneen kriisinsä. Lienee syytä tarkastella lähemmin, mitä sanan takana piilee.

Kriisi-sana tulee meille Kreikan kielen sanasta krisis, joka tarkoittanee jotakuinkin tuomiota tai päätöstä, ja sellainen ulottuvuus siinä onkin hyvä nähdä. Kriisipuhe on usein dramaattista luonteeltaan, ja lopunajan merkit ovat vahvasti läsnä. Silti on hyvä muistaa, että kriisi ei ole maailmanloppu, vaan vain välivaihe suuremmassa tarinassa. Asiat, tilanteet, tai tapahtumien kulut voivat kriisiytyä, mutta se on seurausta kestämättömyydestä, joka on seuraus joko asian itsensä sisäisistä tekijöistä, tai kyseessä olevan asian, ja sen ympäristön välisten suhteiden muuttumisesta. Lue lisää

Vasemmisto tarjoaa toivoa, ei pakkoa

Nykyisen hallituksen politiikkaa leimaa vaihtoehdottomuus. Monesti hallituspuolueiden kansanedustajat puolustautuvat sanomalla, että eivät hekään haluisi leikata, mutta kun on pakko. On siis aivan pakko leikata pienituloisilta, suurituloisilta ei niinkään. Erikoista on, että pakkoa toitottavat tahot muuten puhuvat niin kauniisti valinnan vapaudesta. Pakon politiikka on tietenkin täyttä sumutusta, jolla yritetään piilottaa tosiasia, että aina on vaihtoehtoja.

Kansan Tahdon 110-vuotinen historia on täynnä vaihtoehtojen politiikkaa. Lehden perustamisvuodesta 1906 kaikille tulee varmasti ensimmäisenä mieleen yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden saavuttaminen. Ennen uudistusta sekä naiset olivat olleet ilman äänioikeutta että valtaosa miehistä. Vaihtoehto demokratian läpimurrosta voitti. Tällä on ollut aivan käsittämättömän suuri vaikutus myös seuraavien sukupolvien elämään. Lue lisää

Ääriliikkeitä ja Aarhusin mallia

Marraskuussa Keski-Tanskan Aarhus järjesti yhdessä Länsi-Jyllandin poliisin sekä Euroopan kaupunkiturvallisuuden foorumin kanssa kansainvälisen konferenssin, johon sain tilaisuuden osallistua. Konferenssin teemana oli ääriliikkeiden radikalisoituminen ja väkivaltaistuminen. 300 vierasta 30 eri maasta – poliiseja, Euroopan kaupunkien johtajia, asiantuntijoita, kansalaisjärjestöjä sekä poliitikkoja – kokoontui jakamaan tietoa, hyviä toimintamalleja sekä kokemuksia. Konferenssin teema oli valitettavan ajankohtainen, pidettiinhän se Pariisin pommi-iskujen jälkimainingeissa tiukkojen turvatoimien saattelemana. Lue lisää

Sama palkka samasta työstä

Yksi tasa-arvoisen työelämän keskeisiä periaatteita on se, että samasta työstä maksetaan saman suuruinen korvaus riippumatta siitä, kuka sen työn tekee. Kokeneille työntekijöille voidaan maksaa sen lisäksi ylimääräistä kokemuslisää, mutta viime aikoina ajatus siitä, että kokemattomille työntekijöille maksettaisiin muita merkittävästi huonompaa palkkaa on taas saanut huolestuttavan paljon kannatusta. Ajatus ei toki ole uusi, se nostetaan esiin säännöllisen epäsäännöllisesti ratkaisuna työelämän ongelmiin. Yleensä sillä pyritään ratkaisemaan työttömyyttä unohtaen samalla, että emme tarvitse enää yhtään enempää työtätekeviä köyhiä. Lue lisää