Katse tulevaisuuteen

Suomen poliittinen kartta asettui sunnuntaina uuteen asentoon. Keskusta jyräsi ja vasemmisto vikisi. Sekä Vasemmistoliitto että sosiaalidemokraatit hävisivät paikkoja. Vihreät sentään kasvoivat. Pelkona on, että punavihreästä näkökulmasta heikko kokonaisvaalitulos johtaa oikeistohallitukseen, jonka johdolla Suomen hyvinvointirakenteet ja työntekijöiden oikeudet romutetaan. Luvassa saattaa olla kylmää kyytiä. Toisaalta, vaalitulos on sitä mitä kansa tilasi, eikä kansan päätökseen ole valitusoikeutta. Lue lisää

On eheyttävän aluepolitiikan aika

Professori Sami Moisio jakaa erinomaisessa kirjassaan Valtio, alue, politiikka – Suomen tilasuhteiden sääntely toisesta maailmansodasta nykypäivään aluepolitiikan kahteen eri poliittiseen linjaan. Kansallisessa suuntauksessa valtioaluetta tarkastellaan ensisijassa poliittiseen yhteisöllisyyteen liittyvänä kysymyksenä. Kansantaloudellisessa suuntauksessa keskeistä on valtioalueen kehittämisen tarkastelu ensisijaisesti kansantaloudellisena kysymyksenä. Lue lisää

Yhden totuuden aika

Elämme jälleen yhden totuuden aikaa kun porvaripuolueet saarnaavat, että valtiontaloutta on leikattava tai muuten meidät hukka perii.

Oppi uppoaa kuin häkä koska meidät on kasvatettu velkapelkoon.. Jos et maksa velkojasi niin vouti tulee ja vie viimeisetkin tuhkat pesästä. Niin on päähämme iskostettu. Lue lisää

Verokikkailu kitkettävä!

Viime vuosina poliitikkojen keskuudessa on riittänyt puhetta ”rakenteellisista uudistuksista”. Kansalaisille uudistukset ovat jääneet etäiseksi ja epäselväksi konkreettisten tekojen puuttuessa.

Erityisen tärkeää rakenteelliset uudistukset olisivat verovuotojen estämisessä. Kansantalouden pohja on murenemassa veroparatiisitalouden puristuksessa, kun pääomat pakenevat Liechtensteinin salaisille pankkitileille ja yhtiöt kierrättävät rahojaan Jersey saarille rekisteröityjen tytäryhtiöiden kautta. Lue lisää

Demokratian pääsykoe

Perustuslaissa lukee, että “Suomi on täysivaltainen tasavalta” (1 §), ja että “Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle” (2 §). Kalliita sanoja. 3 § täsmentää vielä, että “Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta”. Tämän vuoksi meillä aina aika ajoin järjestetään eduskuntavaalit, joissa valitsemme päättäjät säätämään meille lakeja.

Vaikuttaisi siltä, että elämme demokraattisessa yhteiskunnassa, mutta onko se näin yksinkertaista? Kuinka tunnistamme aidon demokratian? Ja onko demokratia ylipäätään paras vaihtoehto asioiden järjestämisen tavaksi?

Ensimmäinen kysymys on sinänsä kimurantti, että demokratiaa ei sinänsä ole missään yksiselitteisesti määritelty. Vertailu on siis vaikeaa, mutta ei mahdotonta.
Lue lisää

Vaalipuheita

Talousteemat ovat hallinneet odotetusti kevättalven vaalikeskusteluja. Valtaosa vaalikoneiden ja -tenttien kysymyksistä on aseteltu näkökulmasta, jonka mukaan julkinen sektori on liian suuri ja velkaantuminen huolestuttavalla tasolla. Sama vanha kurjuuden laulu on siis pyörinyt valtapuolueiden ja -median gramofoneissa. Lue lisää

Eriarvoisuutta voi ehkäistä ennalta

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila luovutti viime perjantaina pääministeri Alexander Stubbille (kok) raportin lasten oikeuksien toteutumisesta tällä vaalikaudella. Raportista uutiseksi nousi poikien lukutaito ja -taidottomuus: joka kahdeksas 15-vuotias poika ei osaa lukea niin hyvin kuin peruskoulun jälkeen olisi tarkoitus osata.

Raportista ilmenee myös lasten eriarvoisuus, joka nousi esille viime syksynä koulujen alkaessa. Silloin opettajien ammattijärjestö arvioi ekaluokkalaisten olevan keskenään eriarvoisemmissa asemissa kuin koskaan. Koululeikkaukset pidentävät koulumatkoja, karsivat opetusmateriaaleja ja aiheuttavat opettajien lomautuksia. Tämä puolestaan eriarvoistaa lapsia asuinpaikan perusteella. Lue lisää

Tasa-arvoista työnhakua

Eduskuntavaalikampanjat alkavat päästä vauhtiin. Nykyinen eduskunta on jo lopettanut työnsä.

Istuvat kansanedustajat ovat tilastojen valossa paremmassa asemassa kuin uudet paikkaa hakevat, ihmiset kun arvostavat kokemusta. Lisäksi nykyisillä edustajilla on vaaliloma, mutta muut joutuvat uhraamaan talvi- tai kesälomansa, mikäli työelämässä ovat.

Näissä vaaleissa toritapahtumien rinnalle on tullut entistä enemmän vaalikoneita, olohuonetenttejä ja Ylen vaaligalleria, jota jo viime keväänä testattiin meppigalleriana.
Yleltä oli iso vaaliteko haastatella kaikki kansanedustajaehdokkaat. Idea oli loistava, toteutus vain ei mennyt ihan nappiin. Lue lisää

Kukapa ei kaivoksia haluaisi

Kaivokset – kukapa niitä ei tarvitsisi ja kukapa niitä haluaisi? Olemme monella tapaa riippuvaisia kaivannaisteollisuuden tuotteista ja päiväkin ilman niitä voisi osoittautua melko hankalaksi, ellei jopa mahdottomaksi. Ei kuitenkaan ole aivan yhdentekevää, miten, mistä ja millä ehdoilla kaivannaisia meille tuotetaan.

Suomi on tällä hetkellä erittäin houkutteleva kohde ulkomaisille kaivosfirmoille. Meillä on paljon hyödyntämättömiä esiintymiä, vakaa yhteiskunta ja lepsu kaivoslaki. Tämä yhtälö suorastaan kutsuu hakemaan malminetsintälupia ja tekemään kaivosvarauksia. Esimerkkinä tästä irlantilainen kaivosyhtiö Karelian Diamond Resources sai viime kesänä Tukesilta varausluvan timanttikaivokselle Utsjoelle. Lue lisää

Perustulon kannatus alkaa olla valtavirtaa

Luin viime viikolla Kansanuutisten päätoimittajan, Vasemmistoliiton entisen puoluesihteeri, Sirpa Puhakan kirjoittaman kirjan Vasemmistoliiton synty. Kirjassa kerrotaan puolueen perustamiseen johtaneista syistä, keskusteluista ja tapahtumista. Yksi mielenkiintoinen havainto kirjaa lukiessa oli se, kuinka edistyksellisiä ja hyviä ajatuksia puolueen perustamisasiakirjoissa oli jo 25 vuotta sitten. Toisaalta vähemmän mairitteleva havainto oli se, kuinka vähän monet hyvät ideat ovat edenneet neljännesvuosisadan aikana.

Yksi edistyksellinen idea puolueen perustamisasiakirjoissa oli linjaus kansalaispalkan tavoittelusta. Kansalaispalkkaideaa oli edistetty jo ennen puolueen perustamista SKDL:n puitteissa 80-luvun lopulla. Kansalaispalkka-ajatus on hyvin samantapainen kuin edelleen Vasemmistoliiton ohjelmissa oleva tavoite perustulosta. Lue lisää

Positiivisia rakenneuudistuksia tarvitaan

Kuluneella vaalikaudella on riittänyt puhetta ”rakenteellisten uudistusten välttämättömyydestä”. Tämä on kuitenkin jäänyt vain puheeksi, koska lähes kaikki uudistukset ovat ajautuneet umpikujaan. Vasemmistoliitossa ei kuitenkaan riemuita hallituksen kompuroinnista, sillä näemme että joitakin rakenneuudistuksia olisi ollut syytä saada etenemään. Esim. kunta- ja soteuudistuksen kaatumisen seurauksena alueiden välinen eriarvoistuminen jatkuu ja monen kansalaisen peruspalvelut vaarantuvat. Lue lisää

Vettä valjastamassa

Tällaisena talvena, jolloin rikotaan lämpöennätyksiä, nuoskalunta ja räntää sataa jo helmikuussa ja kumpparit saa kaivaa esille maaliskuun alussa, on paikallaan puhua vedestä. Säätövoimaa tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän. Tuulimyllyjä nousee vaaroille sekä merialueille ja uusien ydinvoimaloiden sähköverkkoon tuuppaaman perusvoiman rinnalle tarvitaan säätövoimaa, mutta millä ehdoilla ja keinoilla säätövoimaa lisätään? Lue lisää