Hopeavuoren Fakiiri, who cares?

Nälkämaan Kesämies

Liikuntaa hampaat irvessä vai rennosti kuntoiluna? (Arkistokuva: Tero Kaikko)

Kesäilta, nurmikenttä ja potkupallo. Mitäpä muuta me poikamiehet Jormuassa olisimmekaan voineet kaivata silloin, kun minä olin nuori. Elämä tuntui ihanalta, kun illat läpeensä oli mahdollisuus pallon perässä jölkytellä metsän siimeksestä löytyvällä nurmikolla. Tavoitteellinen harrastaminen seurassa ei kiinnostanut ja tuskinpa meitä lahjattomia olisi kukaan huolinutkaan mukaan. Niin vuodet vierivät ja pelit siirtyivät metsän siimeksestä muille kentille. Menestyspaineita ei ollut kuin siinä hetkessä, kun pallo aseteltiin tasapeliin päättyneen ”varsinaisen peliajan” jälkeen pilkulle. Hatelikkoonhan se useasti heilahti, mutta mikäpä tuossa, uudet pelit jälleen huomenna.

Olisi helppoa olla sitä mieltä, että me tarvitsemme urheilun saralla menestystä, suuria ja kauniita sekä mitaleita ja pokaaleita mielin määrin valtakunnallisella tasolla. Omaa alueellista tai kansallista itsetuntoa kun on hyvä pönkittää edellä luetelluin tavoin. Itsekin toivon lämmöllä koko sydämestäni, että menestystä tulee, mutta menestystä ei pidä hakea millä tahansa hinnalla. Lue lisää

Verenimijöitä Suomen suvessa

Nälkämaan Kesämies

Miikka Kortelainen kirjoittaa kainuulaisen suven ilmiöistä Nälkämaan Kesämies -sarjassa. (Kuva: Paavo Kortelainen)

Hellettä pukkaa. Sanotaan, että se saa ihmiset sekaisin ja kyllähän se osittain taitaa paikkansa pitääkin. Tai jos ei sekaisin, niin kyllä se ainakin saa viimeisenkin arviointikyvyn haparoitumaan. Pidän itseäni ainakin ajoittain suhteellisen rationaalisena toimijana, mutta kyllä siitä näin jälkikäteen ajateltuna oli järki kaukana, kun päätin t-paidassa ja sortseissa suunnata pelaamaan frisbeegolfia Heinämäen kylälle Sotkamoon. Eipä tarvinnut kuin nenän autosta ulos työntää, niin sankka ja armoton itikkaparvi oli samoin tein kimpussani.

Jos järki olisi yhtään päätäni pakottanut, olisin tässä vaiheessa tajunnut perääntyä joko takaisin Ladan syövereihin tai korkeintaan paeta makkaranuotion ääreen itikoita pakoon. Mutta ei, kun ollaan kerran tänne asti ajettu, niin eihän leikkiä auta kesken jättää. Kaikkea sitä ihminen liikunnan vuoksi tekeekin. Lue lisää

Kapallinen pottuja jokkaiselle

Nälkämaan Kesämies -sarja alkaa

Osta potut torilta, saat kaupanpäälliseksi hyvän mielen. (Arkistokuva)

Osta potut torilta, saat kaupanpäälliseksi hyvän mielen ja tuet paikallista maataloutta, kehottaa Miikka Kortelainen. (Arkistokuva)

Taannoin auringon jo painuessa taivaanrantaan huristelin vanhalla Fordson Dextalla Jormuassa pitkin kylänraittia lastina naapurin kuopasta itämään nostetut perunat. Ajellessaan vajaan kolmenkymmenen kilometrin tuntivauhtia ihminen ehtii syventyä ajattelemaan milloin mitäkin. Kädet potunhajuisina sitä sitten luonnollisesti uppoutui lapsuuden vuosiin, kun pottua viljeltiin nykymittakaavaan verraten varsin mittavasti kotikylällänikin. Parasta lapsuuteni muistoissa olivat tietenkin yön tiimellyksessä pidetyt evästauot ja lauantaimakkaralla vuoratut ruisleipäviipaleet, kuinkas muutenkaan. Nykyinen kuuden penkin viljelykseni ja viljelmien hoito evästaukoineen olisi ollut naurun aihe silloin, joskin se saattaa olla sitä ajoittain nytkin. Lue lisää

Eurooppa tarvitsee vastarannan kiiskiä

1906 on komea vuosi historian kirjoissa.

Uusi valtiopäiväjärjestys loi tuolloin Suomeen Euroopan moderneimman kansanedustuslaitoksen. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus kymmenkertaisti äänioikeutettujen määrän, ja naiset saivat paitsi äänioikeuden, myös vaalikelpoisuuden (jälkimmäisen ensimmäisenä maailmassa!). Työväen ääni kuului ensimmäisen yksikamarisen eduskunnan vaaleissa aivan uudella tavalla.

Perustuslakiin kirjattujen paino-, lausunto-, yhdistymis- ja kokoontumisvapauksien juuret ovat samassa ajassa, ja saman aikakauden hedelmä on 110-vuotias Kansan Tahto.

”Köyhien ja sorrettujen äänenkannattajassa” kuului se sama toiveikas työväen ääni, joka vaati kansainvälisen työväenliikkeen järjestäytymistä, kahdeksantuntista työpäivää ja vähimmäispalkkaa. Lue lisää

Kriisistä kukoistukseen

Vuoden 2008 talouskriisin voidaan katsoa monella tapaa värittävän päivän politiikkaa yhä tänä päivänäkin. Kriisipuhetta oli tuolloin mediat tulvillaan ja tarttuipa se sieltä moneen muuhunkin asiayhteyteen. Jokainen meistä on elämässään kohdannut myös henkilökohtaisia kriisejä ja niiden mielletään olevan luonnollinen osa ihmisenä olemista. Myös Kansan Tahto -lehden voidaan katsoa kohdanneen kriisinsä. Lienee syytä tarkastella lähemmin, mitä sanan takana piilee.

Kriisi-sana tulee meille Kreikan kielen sanasta krisis, joka tarkoittanee jotakuinkin tuomiota tai päätöstä, ja sellainen ulottuvuus siinä onkin hyvä nähdä. Kriisipuhe on usein dramaattista luonteeltaan, ja lopunajan merkit ovat vahvasti läsnä. Silti on hyvä muistaa, että kriisi ei ole maailmanloppu, vaan vain välivaihe suuremmassa tarinassa. Asiat, tilanteet, tai tapahtumien kulut voivat kriisiytyä, mutta se on seurausta kestämättömyydestä, joka on seuraus joko asian itsensä sisäisistä tekijöistä, tai kyseessä olevan asian, ja sen ympäristön välisten suhteiden muuttumisesta. Lue lisää

Vasemmisto tarjoaa toivoa, ei pakkoa

Nykyisen hallituksen politiikkaa leimaa vaihtoehdottomuus. Monesti hallituspuolueiden kansanedustajat puolustautuvat sanomalla, että eivät hekään haluisi leikata, mutta kun on pakko. On siis aivan pakko leikata pienituloisilta, suurituloisilta ei niinkään. Erikoista on, että pakkoa toitottavat tahot muuten puhuvat niin kauniisti valinnan vapaudesta. Pakon politiikka on tietenkin täyttä sumutusta, jolla yritetään piilottaa tosiasia, että aina on vaihtoehtoja.

Kansan Tahdon 110-vuotinen historia on täynnä vaihtoehtojen politiikkaa. Lehden perustamisvuodesta 1906 kaikille tulee varmasti ensimmäisenä mieleen yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden saavuttaminen. Ennen uudistusta sekä naiset olivat olleet ilman äänioikeutta että valtaosa miehistä. Vaihtoehto demokratian läpimurrosta voitti. Tällä on ollut aivan käsittämättömän suuri vaikutus myös seuraavien sukupolvien elämään. Lue lisää

Ääriliikkeitä ja Aarhusin mallia

Marraskuussa Keski-Tanskan Aarhus järjesti yhdessä Länsi-Jyllandin poliisin sekä Euroopan kaupunkiturvallisuuden foorumin kanssa kansainvälisen konferenssin, johon sain tilaisuuden osallistua. Konferenssin teemana oli ääriliikkeiden radikalisoituminen ja väkivaltaistuminen. 300 vierasta 30 eri maasta – poliiseja, Euroopan kaupunkien johtajia, asiantuntijoita, kansalaisjärjestöjä sekä poliitikkoja – kokoontui jakamaan tietoa, hyviä toimintamalleja sekä kokemuksia. Konferenssin teema oli valitettavan ajankohtainen, pidettiinhän se Pariisin pommi-iskujen jälkimainingeissa tiukkojen turvatoimien saattelemana. Lue lisää

Sama palkka samasta työstä

Yksi tasa-arvoisen työelämän keskeisiä periaatteita on se, että samasta työstä maksetaan saman suuruinen korvaus riippumatta siitä, kuka sen työn tekee. Kokeneille työntekijöille voidaan maksaa sen lisäksi ylimääräistä kokemuslisää, mutta viime aikoina ajatus siitä, että kokemattomille työntekijöille maksettaisiin muita merkittävästi huonompaa palkkaa on taas saanut huolestuttavan paljon kannatusta. Ajatus ei toki ole uusi, se nostetaan esiin säännöllisen epäsäännöllisesti ratkaisuna työelämän ongelmiin. Yleensä sillä pyritään ratkaisemaan työttömyyttä unohtaen samalla, että emme tarvitse enää yhtään enempää työtätekeviä köyhiä. Lue lisää

Eväät omissa käsissä

Työntäyteinen syyskausi Euroopan parlamentissa alkaa lähentyä loppuaan. Viimeinen täysistunto heijasteli vuoden isoja teemoja: ratkaisuja odottavat pakolaiskysymys, euron tulevaisuus, Englannin vaatimukset EU:n sisäisestä muutoksesta, Pariisin ilmastokokous sekä turvallisuuspoliittinen tilanne.

Kotimaassa huolestuttavat työttömyys ja pienituloisten kasvava ahdinko, sekä synkkyyteen vaipunut ilmapiiri.

Oma paloni politiikkaan syntyy halusta löytää rakentavia ratkaisuja ympäröiviin ongelmiin. Välillä on turhauttavaa, kun yhteisiä päätöksiä ei saada aikaan millään. Yhteistyö ja kaikkien osapuolten sitouttaminen muutoksiin on vaikeaa, mutta onnistuminen on paljon varmempaa, kun päätöksiä ei yritetä sanella ylhäältä. Lue lisää

Hosumalla tehtyjä korotuksia ja leikkauksia

Tiistaina eduskunnassa käytiin keskustelua vasemmistoliiton ja vihreiden välikysymyksestä, joka koski valtiovarainministeriön johtaman lainvalmistelun avoimuutta ja asianmukaisuutta sekä oikean tiedon välittämistä eduskunnalle.

Välikysymyksessä on kysymys paljon suuremmasta asiasta kuin ministeri Stubbin ministeriaitiosta antamasta virheellisestä tiedosta. Kyseessä on Sipilän hallituksen laajempi ongelma. Lainvalmistelun on pohjauduttava tietoon ja lakien vaikutukset esimerkiksi erilaisiin ihmisryhmiin on selvitettävä huolellisesti. Tähän asti hallitus on joutunut vetämään jo monia esityksiään takaisin, kun valmisteluvaiheessa vaikutusarviointeja ei ole otettu vakavasti.

Hallitus päätti marraskuussa korottaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen enimmäismääriä. Korotukset ovat merkittäviä, sillä palvelumaksujen enimmäismäärät nousevat noin 30 prosenttia. Lue lisää

Uudistumisen aika

Pohjois-Suomen vähäväkisten äänenkannattaja Kansan Tahto syntyi 110 vuotta sitten tilanteessa, jossa vapaan kansalaistoiminnan esteet alkoivat murtua Suomessa. Vuoden 1905 suurlakko johti ensimmäisen venäläistämiskauden päättymiseen. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus toteutui ja Suomeen perustettiin kansanedustuslaitos.

Pohjois-Suomessa metsätyöläiset kävivät tuolloin ensimmäisiä suuria työtaisteluja. Kansan Tahto asettui pohjoisen metsätyöväen ja pienviljelijöiden ohella tukemaan kaupunkien työläisten elinolosuhteiden kehittämistä. Työväen asemaa koskettavat teemat ovat olleet kantavia lehdessä tähän päivään saakka. Nykyisen hallituksen toimet osoittavat, että työväki tarvitsee edelleen puolustajansa. Lue lisää

Ylivelkaantuneiden armeija

370 000 suomalaista. 8,5 prosenttia aikuisväestöstä. 16 prosenttia 25-34-vuotiaista miehistä. Niin paljon Suomessa on ylivelkaantuneita. Se on enemmän kuin Suomen armeijan sodanajan vahvuus. Maksuhäiriöisten ihmisten määrä on nyt ennätyskorkealla.

Ylivelkaantuneiden armeijaan ajaudutaan monenlaisista syistä. Ylivelkaantuminen ja maksuhäiriömerkinnät liittyvät yhteenkietoutuneisiin elämänhallinnan ja talouden ongelmiin. Pelaaminen ja päihteiden käyttö lisäävät talouden hallinnan menettämisen riskiä. Suuria riskitekijöitä ovat myös parisuhde-erot, sairausjaksot ja lomautukset. Ylipäänsä tilanteet, joissa tulovirta katkeaa eikä ihmisillä ole säästöpuskuria. Lue lisää