Janne Parkkila pyrkii puhumaan EU:n päätösten vaikutuksesta ihmisten arkeen. Hänestä myös EU:n omaa tiedotustoimintaa pitää kehittää ihmisläheisemmäksi ja saavutettavaksi.
Myös Tiina Ahlforsin käymien keskustelujen perusteella oleellisinta on konkretisoida EU:ssa käsiteltäviä asioita ja esittää ne ymmärrettävällä kielellä. Hän mainitsee podcastin luontevana välineenä kertoa enemmän parlamentin työstä.
Samoilla linjoilla niin ymmärrettävyyden kuin podcastin osalta on Mia Haglund. Hänen mielestään meppien tulisi myös näkyä enemmän kotimaassaan, vaikka he eivät edustakaan työssään pelkästään Suomea.
– Pitää konkretisoida, miten päätökset vaikuttavat ihmisten elämään ja arkeen, kiteyttää Hanna Sarkkinen monen ehdokkaan mielipiteen.
Uusia ja perinteisiä kanavia
Joona Mielonen luettelee kolme tapaa lisätä EU-politiikan tunnettuutta. Meppien tulee jalkautua äänestäjien pariin ja EU:n tulee uutisoida itse paremmin asioistaan esimerkiksi oman tv-kanavan avulla. Myös riippumattoman median tulee uutisoida muustakin kuin kriiseistä.
– Edistäisin ulkomaankirjeenvaihtajien määrän lisäystä, jotta monisävyinen tiedonvälitys saisi lisää tekijöitä Brysseliin, sanoo puolestaan Merja Kyllönen.
Vaikeilta ja byrokraattisilta vaikuttavat asiat on osattava kertoa ymmärrettävästi ja innostavasti.
Silvia Modig haluaisi jatkaa muiden kanavien ohella Kyllösen aloittamaa tiedotuslehden julkaisemista. Hän toteaa, että vaikeilta ja byrokraattisilta vaikuttavat asiat on osattava kertoa ymmärrettävästi ja innostavasti.
Videoiden voimaan uskoo Matleena Käppi. Niiden avulla voisi havainnollistaa, miten päätökset vaikuttavat kansalaisten elämään ja arkeen.
Sami Säynevirta pitää aktiivisuutta ja aloitteellisuutta tärkeänä myös muiden kiinnostuksen herättämisessä. Meppinä hän pitäisi tiiviisti yhteyttä äänestäjien lisäksi kansalaisjärjestöihin.
Puheenaiheet uusiksi
EU-puheita pitäisi pitää eri aiheista kuin nykyään pidetään, Miila Halonen uskoo. Nyt painottuvat talous ja maahanmuutto.
– Uskoisin, että varsinkin nuoret innostuisivat EU:sta enemmän, jos puheessa painottuisi voimakkaammin ilmastopolitiikka, ihmisoikeuskysymykset ja EU rauhanliikkeenä.
Jaakko Lindfors toisi keskusteluun työelämän ja toimeentulon kysymykset kuten maakohtaiset minimipalkat ja sosiaaliturvan.
– Harmaan talouden ja veroparatiisien kitkeminen on kaikki kaikessa, jotta saadaan tulevat palveluiden ja työelämän parannukset rahoitettua.
Jukka Linnan mukaan meppi voi saada työllään aikaan isojakin asioita, joilla EU-politiikan tunnettuus nousee.
– Parlamentilla on itseasiassa paljon toimintavaltaa ja keinoja vaikuttaa ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Tätä valtaa pitää käyttää ja se pitää tehdä näkyväksi.
