Francois-Auguste Biard, Lestadius saarnaa lappalaisille, 1840, öljy kankaalle. (Kuva: Petrus Kauppinen)

Korundissa nyt jokaiselle jotain

Yleisölle riittää nyt paljon nähtävää kulttuuritalo Korundin uusimmissa näyttelyissä Rovaniemellä. Korundin hulppeat näyttelytilat on jaettu kolmeen erilaiseen näyttelyyn, joiden parissa voi katsojalla vierähtää tunti jos toinenkin.

Näyttelykierros alkaa ranskalaisen hovimaalari Francois-Auguste Biardin La Laponie Mythique – Myyttinen Lappi -nimisestä näyttelystä. Nämä teokset eivät ole olleet aiemmin Suomessa esillä. Näyttelykokemus on siis tästäkin syystä ainutlaatuinen. Biardin teokset ovat syntyneet 1800-luvun puolessavälissä, jolloin hän kiersi Pohjois-Euroopassa kuvittamassa Ranskan viimeisen kuninkaan Ludvig Philipin sinne kohdistunutta pakomatkaa. Teoksissa on tarkkaa kuvausta sen ajan saamelaisten elämästä aina Lars Levi Lestadiuksen tapaamisesta lähtien. Biard toi öljyvärimaalauksillaan ja litografiavedoksillaan saamelaisten elämää ja pohjoista ulottuvuutta elinolosuhteineen näkyviin muulle maailmalle.

Näyttelytila, jossa teokset ovat esillä, on pieni, mutta teokset saavat kaikessa tarinallisuudessaan katsojan viettämään aikaa niiden äärellä. Näyttelyssä on nähtävillä myös torniolaisten ammattikorkeakouluopiskelijoiden tekemä lyhytelokuva, joka havainnollistaa elävästi Ranskan kuninkaan ja hovimaalarinsa matkantekoa pohjoisen kairoilla.

Jaakko Niemelä, Sarjasta rautalankaorkesteri, no 16, 17 & 18, 1991-1992, sekatekniikka. (Kuva: Petrus Kauppinen)

Biardin tuotantoa nähtyään katsoja etenee Kohti uutta rytmiä –näyttelyyn. Näyttelykokonaisuus on rakennettu museon omasta, Jenny ja Antti Wihurin rahaston taidekokoelmasta. Nähtävillä on monilta kotimaisilta nykytaiteilijoilta muun muassa kookkaita valokuvia ja maalauksia, installaatioita, veistoksia ja videoteos. Ripustus vaikuttaa onnistuneelta ja teokset käyvät osittain hyvää vuoropuhelua keskenään. Erityisesti järjestyksessä ensimmäisenä näytillä olevissa valokuvissa ja maalauksissa vallitsee yhtäläisen vahva maalaamisen ja tekemisen ote. Eläinaiheiset veistokset vasten metsää kuvaavia maalauksia sopivat myös luontevasti yhteen. Alun perin pienetkin veistokset leikittelevät oivaltavasti isoissa huoneissa valon ja varjon kanssa ottamalla ne tehokkaasti haltuun. Osa teoksista tuo hyvin kontrastia muuten jo monilla eri teoksilla täytetylle näyttelytilalle. Kokoelmanäyttely huipentuu lopuksi suuriin ekspressiivisiin maalauksiin ja piirustuksiin. Nähtävillä on kattava kattaus suomalaista nykytaidetta ja modernismia.

Nähtävillä on kattava kattaus suomalaista nykytaidetta ja modernismia.

Kulttuuritalon yläkerrassa puolestaan esitellään useita Suomen taiteen klassikkoteoksia näyttelyssä Suomen taiteen tarina. Teoksia on Suomi100-teeman hengessä esillä kultakaudesta aina modernismiin ja ne ovat peräisin Ateneumin taidekokoelmasta. Tekijät vaihtelevat esimerkiksi Tyko Sallisesta Akseli Gallen-Kallelaan. Tämä näyttely on jäsennetty kuuteen eri teemaan, eli Kalevalaan, kansaan, symbolismiin, maisemaan, klassikoihin ja uuteen ilmaisuun. Katsaus suomalaisen kuvataiteen kehitykseen kultakaudesta modernismiin on varsin monipuolinen ja pohdiskeleva.

Korundin tämänhetkiset näyttelyt tarjoavat kokonaisuudessaan jokaiselle jotain. Nähtävillä on niin nykytaidetta kuin hyvin vanhaakin tuotantoa sekä Suomesta että ulkomailta. Tätä taiteen rikkautta kannattaa mennä nyt katsomaan Rovaniemelle, vielä kun ehtii: näyttelyt ovat avoinna 23.4. saakka.


Kommentit