Raahessa siunattiin 100 vuotta sitten kuolleet punavangit
Raahessa paljastettiin vappuna kaksi sisällissodan muistomerkkiä, toinen entisellä vankileirillä ja toinen leirillä kuolleiden hautamuistomerkillä. Porvari- ja kauppakoulun seinässä muistutetaan nyt koululla huhtikuusta elokuuhun 1918 sijainneesta vankileiristä ja sillä kuolleista punavangeista. Kuolleiden nimet puolestaan lisättiin Haaralan hautausmaalla sijaitsevan hautamuistomerkin yhteyteen.
Kansanedustaja Katja Hänninen (vas) puhui vankileirin muistolaatan julkistustilaisuudessa. Hän halusi muistuttaa kuulijoita siitä, ettei köyhä kansa ole saanut mitään ilman uhrauksia, työtä ja uskoa parempaan huomiseen.
– Me kunnioitamme heidän muistoaan, jotka ovat aatteensa ja vakaumuksen puolesta kuolleet. Ajatuksemme ja sydämemme ovat myös heidän luonaan, jotka ovat sukupolvien ajan kantaneet kansalaissodan tapahtumien tuskaa sisällään.
Pelko, viha, epätoivo ja ahdistus olivat todennäköisesti sotaan joutuneiden päällimmäiset tunteet.
Yhteiskunta on muuttunut sadassa vuodessa radikaalisti, Hänninen totesi. Vuonna 1918 suurin osa kansasta eli köyhyydessä ilman mahdollisuuksia parantaa elinolosuhteitaan. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeuskaan ei tuonut välittömästi parannuksia heikompiosaisten elämään.
– Pelko, viha, epätoivo ja ahdistus olivat todennäköisesti sotaan joutuneiden päällimmäiset tunteet ja ne myös ohjasivat ihmisten toimintaa.
Vankileireillä kuoli kuitenkin enemmän suomalaisia kuin sodassa. Tautien, kidutuksen ja murhien lisäksi vankeja kuoli nälkään, sillä omaisia kiellettiin tuomasta vangeille ruokaa. Raahen vankileirillä oli viiden kuukauden aikana enimmillään lähes 800 vankia, joista 142 kuoli ennen siirtoa Tammisaareen. Kuolleisuus leirillä oli maan korkeimpia.
Kuolleisuus leirillä oli maan korkeimpia.
Haaralan hautausmaalla vuonna 1951 pystytyn muistomerkin yhteydessä paljastettiin kaksiosainen muistolaatta, johon on kaiverrettu joukkohautaan haudattujen vankien nimet. Nimilistassa on eritelty myös kuusi aseistakieltäytymisen vuoksi teloitettua pyhäjokista vainajaa. Nimet luettiin tiistaina ääneen tilaisuudessa, jossa piispa Samuel Salmi muistosiunasi vainajat.
Siunaustilaisuuden avaukseksi puhunut Raahen terästehtaan ammattiosaston puheenjohtaja Sami Nyman kiitti piispaa muistomerkkihankkeen suojelemisesta. Hän osoitti kiitokset erikseen myös Lauri Maaralalle varainhankinnan hoitamisesta sekä Viljo Lehmuskedolle, jonka historiantutkimus tuki hankkeen etenemistä.
– Emme muista tovereitamme vihan ja koston vuoksi, vaan rauhan vuoksi, Nyman totesi.