Hanna Sarkkinen

Kovia kesäuutisia

Tämän vuoden kesäuutiset ovat olleet tavallista painavampia. Koko alkukesän kestäneiden Kreikka-uutisten jälkeen viime viikkojen poliittista julkisuutta ovat hallinneet Fennovoiman ydinvoima-hankkeen uusimmat käänteet, perussuomalaisten oululaiskansanedustajan monikulttuurisuutta vastustavat kirjoittelut sekä uusnatsien riehunta Jyväskylässä. Yleensä kesällä saadaan lukea juttuja karanneista nauta-eläimistä tai perusteettomista eksoottisista suurpeto-havainnoista, mutta ei tänä kesänä. Tänä kesänä sekä sää että uutiset ovat olleet tavallista raskaampia.

Kesän uutisia ja yhteiskunnallista ilmapiiriä ovat hiostaneet myös yhteiskuntasopimusneuvottelut. Ensi viikon aikana pitäisi tulla tieto siitä, aloitetaanko yhteiskuntasopimuksen sorvaaminen ja millä asialistalla, vai laittaako porvarihallitus toteen 1,5 miljardin kiristyslistansa.

Hallituksen keväällä ajama yhteiskuntasopimus kaatui silloin omaan mahdottomuuteensa kun lähtökohtana oli lähes valmiiksi saneltu paperi työajanpidennyksineen. Nyt ollaan liikkeellä huomattavasti realistisemmalla aikataululla ja juoksutuksella. Porvarihallituksen piirissä näyttää onneksi syntyneen ymmärrys siitä, ettei sopimusneuvotteluiksi voi kutsua yksipuolista painostusta.

Hyväksyttävä yhteiskuntasopimus voi syntyä vain jos kyse on aidosta sopimisesta ja lopputulos on tasapainoinen. Sopimus ei voi olla ratkaisu, jossa vain palkansaajat joustavat. Yleisistä työajanpidennyksistä puhuminen on syytä lopettaa jo alkuunsa, sillä mitä järkeä on kasata entistä enemmän työtä jo täyttä työviikkoa tekeville samalla kun iso osa kansasta on täysin ilman työtä tai kitkuttaa nollatuntisopimuksilla. Aito tuottavuus ei muutenkaan synny työaikaa pidentämällä vaan hyvällä johtamisella, toimivalla työn organisoinnilla, työaikapankeilla, teknologian hyväksikäytöllä, sekä työhyvinvoinnilla ja motivoituneilla ja osaavilla työntekijöillä.

Hyvää pohjaa työnantajien vaatimille palkanalennuksille ja palkkamaltille ei anna vasta tullut tieto siitä, että vuonna 2014 johtajien palkkakehitys oli ennätyksellisen reipasta. Herää kysymys, että mistä hyvästä pomoja palkittiin. Yhteiskuntasopimuksen pitääkin koskea myös johtajia ja kepin lisäksi palkansaajille pitää olla tarjolla myös porkkanaa, esimerkiksi muutosturvan parantamista ja vastentahtoisten nollatuntisopimusten rajoittamista.

Pelkkää tulopoliittista ratkaisua ei voi kutsua yhteiskuntasopimukseksi eikä pelkällä tulopolitiikalla ratkaista talouden ongelmia. Suomen talouden ja teollisuuden keskeinen ongelma on matala investointiaste, sillä investoinnit ovat tuottavuuden kehityksen keskeinen ajuri. Yhteiskuntasopimuksen pitäisikin sisältää yrityksiltä sitoumuksia investoida ja kehittää toimintaansa ja valtiolta kannusteita investoinneille. Sopimuksen pitäisi myös laajentua koskemaan tuloerojen kaventamista. Tutkimusten mukaan tuloerojen kasvu heikentää talouden toimintakykyä, yleistä hyvinvointia ja turvallisuutta. Yhteiskuntasopimuksen pitäisi lisäksi sisältää veronkierron lopettamiseen tähtääviä elementtejä, sillä verovuodot rapauttavat valtion tulopohjaa merkittävästi.

Kovat kesäuutiset ovat pitäneet myös kansanedustajan kiireisenä ja työn ja loman välistä rajaa on ollut vaikea vetää. Kesän kohokohta oli kuitenkin Kainuuseen suuntautunut yhdistetty työ- ja lomamatka, jonka aikana kolusin pyörälläni lähes kaikki Kainuun kunnat ja monet kesätapahtumat. Maakunta ja sen ihmiset tulivat minulle aivan uudella tavalla tutuiksi ja läheisiksi. Terveisiä siis Kainuuseen!


Kommentit