Kansan Tahto

70 € / vuosi
Mainos

Kuka halusi neuvottelut karille

Kesken talvisodan 23. tammikuuta 1940 Suomen Yleisradiossa luettiin merkittävä uutinen. Siinä Suomen Työnantajien Keskusliitto tunnusti ammattiliitot ja keskusjärjestö SAK:n neuvotteluosapuoliksi työmarkkina-asioissa ja että osapuolet sopivat jatkossa pyrkivänsä yhteisymmärrykseen neuvotteluteitse.

Tuo Tammikuun Kihlauksena historiaan kirjattu sopimus loi Suomeen yhteishenkeä, pelisäännöt ja sopimuskulttuurin jolla koko hyvinvointivaltio on rakennettu.

Työnantajien ja työntekijöiden järjestöt ovat neuvotelleet, sopineet palkoista ja työehdoista. Kolmas osapuoli eli maan hallitus on toteuttanut neuvottelutuloksen myötä tarvitut lakimuutokset ja jättänyt itse sopimisen järjestöille.

Vaikka systeemi on joskus yskinyt, niin pitkällä katsannolla toiminut erittäin hyvin. Keskitettyjen ratkaisujen avulla on korjattu eri ammattialoja koskevia epäkohtia ja kohennettu työntekijöiden keskinäistä tasa-arvoa.

Itsenäisyyspäivän juhlapuheissa julistettiin ja vaadittiin kansan yhtenäisyyttä ja yhteisiä uhrauksia kriisistä selviämiseksi. Talvisodan henkeäkin hehkutettiin, mutta Tammikuun Kihlaus halutaan nyt purkaa.

Työmarkkinoilla on nyt vielä yli vuoden voimassaolevat työnantajien kannalta erittäin edulliset työehtosopimukset. SAK on ollut valmis neuvottelemaan jatkoksi vielä nollasopimusta eli käytännössä palkkojen alennusta, jotta yritysten hintakilpailukyky paranee.

Aikaa uusien sopimusten neuvottelemiseen on rutkasti, mutta nyt Suomen valtaapitävät eivät sitä halua käyttää. Sopimisen sijaan Juha Sipilän hallitus haluaa polkea työntekijöiden sopimusoikeudet niin alas kuin mahdollista ja työnantajien keskusjärjestö EK haluaa irti Tammikuun Kihlauksen rippeistäkin.

Hallitus ja työnantajat haluavat viedä sopimisen paikallistasolle ja lopulta yksilökohtaiseksi eli työntekijän aseman lopulta yhtä turvattomaksi kuin 1930-luvulla.

Mediamyllytyksessä ammattiliitot kuten AKT on leimattu syyllisiksi. AKT:lla on voimassaolevaa sopimusta jäljellä puolitoista vuotta ja se ilmoitti jo kesällä, ettei ole mukana epätasapainoisessa sopimuksessa. Siis aikaa sopia, ei yllätystä, ja vaikka AKT jäisi ulos, niin mukana on yhä yli 95 prosenttia työntekijöistä.

SAK:n tarjoama palkkamaltti ja sen myötä Suomen kilpailukyvyn parantaminen eivät siis kelpaa. Joku halusi neuvottelut karille ja pakkolait voimaan. Joku haluaa jotain paljon enemmän. Kuka, sen osaa päätellä jokainen lukija itse. Nyt edessä on vain työehtojen heikennysyritys ja äärettömän levoton työmarkkinakierros.

Kansan Tahto muuttuu helmikuisen 110-vuotisjuhlanumeron jälkeen aikakauslehdeksi ja toisaalta verkkolehdeksi. Ajat muuttuvat ja samoin formaatit, joissa tietoa jaetaan mutta tiedon tarve ei vähene. Tiedotusvälineiden omistus on Suomessa entisestään keskittynyt ja lehtien sisällöt samankaltaistuneet. Kansan Tahdon tarve ei ole mihinkään vähentynyt, työntekijöillä ja työttömillä ei ole liikaa puolustajia.

Toivotan lehdelle ja kaikille sen tekoon osallistuville menestystä uusien haasteiden parissa.