Kansan Tahto

70 € / vuosi
Mainos

Kuka on työläinen?

Sen jälkeen kun tulin valituksi Vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtajaksi, olen saanut usein vastata kysymykseen: Onko Vasemmistoliitto nyt lopullisesti unohtanut työläiset?

Se, että puolueen johtoon nousi useampi nuorehko nainen näyttää joillekin symboloivan puolueen rappiotilaa ja sitä, että Vasemmisto on lopullisesti hyljännyt työntekijöiden asian.

Tällaisten olettamusten taustalla näyttää vaikuttavan seuraavia asenteita: 1. Vain mies on todellinen työläinen, 2. Vain teollisuuden alan työntekijät ovat aitoja työläisiä, 3. Korkeasti koulutetut eivät ole työläisiä, 4. Ympäristön tilasta huolestuneet voimat eivät voi olla työläisten asialla, 5. Ulkomaalaisten työläisten puolustaminen on poissa suomalaisilta työntekijöiltä.

Edellä kuvattu putki-ajattelu saa minut näkemään punaista. Näin ajattelevat tuntuvat unohtaneen sen, että suurin osa Vasemmiston politiikasta suuntautuu edelleen työelämän asioihin. Toisekseen, näin ajattelevat ovat pahasti pihalla työelämän ja yhteiskunnan muutoksesta.

Tässäpä siis muutama vastakommentti ”aidon työläisen asian” perään kyseleville:

Naisen euro ei ole vieläkään euro. Naiset kohtaavat työelämässä lasikattoja ja vanhemmuuden kustannusten epätasainen jakautuminen johtaa nuorten naisten syrjintään työelämässä.

Työelämä on muuttunut siten, että suuri osa työpaikoista syntyy nykyään palvelualoille ja teollisuustoimialan osuus työvoimasta on jatkuvassa laskussa. Heikoimmassa asemassa työmarkkinoilla ovat matalapalkkaisten naisvaltaisten palvelu- ja hoiva-alojen työntekijät. He saavat ”nauttia” pätkätöistä, silpputöistä, nollatuntisopimuksista ja matalista palkoista.

Iso osa suomalaisista hankkii nykyään korkeakoulututkinnon. Korkeakoulutus ei kuitenkaan ole tae pysyvästä tai hyvin palkatusta työstä. Työttömyys ja epävarmat työsuhteet ovat arkea myös monille korkeasti koulutuille. Jotkut kitkuttelevat valmistumisensa jälkeen pitkiä aikoja erilaisilla harjoittelupalkoilla ja monet tekevät koulutustaan vastaamatonta työtä.

Maapallon luonnonvarojen ylikulutus on johtamassa siihen, ettei tulevien sukupolvien työläisillä ole enää elämän ehtoja. Yhteiskuntamme todellinen kestävyysvaje on se, että ihmiskunta kuluttaa joka vuosi luonnonvaroja 1,5 maapallon kantokyvyn edestä.

Ulkomaalaisia työntekijöitä on Suomessakin yhä enenevissä määrin. Esimerkiksi rakennusalalla monille ulkomaalaisille työntekijöille maksetaan riistopalkkaa ja marjabisneksessä ulkomaalaiset poimijat tekevät ylipitkää päivää ja joskus saavat kuukausien uurastuksestaan kotiinviemisinä vain velkoja. Ulkomaalaisten työntekijöiden alipalkkaus ja huonot työolot heikentävät myös suomalaisten työntekijöiden neuvotteluasemaa.

Se, että Vasemmisto pitää esillä palvelualoja riivaavia ongelmia, kyseenalaistaa työelämän epätasa-arvoisia rakenteita, puolustaa myös korkeasti koulutettuja työntekijöitä, on huolissaan ympäristön tilasta ja pyrkii puuttumaan ulkomaalaisen työvoiman alipalkkaukseen, ei tarkoita sitä, että perinteiset tehdastyöläiset olisi unohdettu.

Vasemmisto toimii edelleen sen puolesta, että esimerkiksi Raahessa ja Torniossa on jatkossakin maailman huippuluokan metalliteollisuutta ja tehtaissa hyvät työolot. On kuitenkin niin, että suurin osa työvoimasta ei enää työskentele tehtaassa. Jos siis keskittyisimme vain perinteisiin teollisuudenaloihin, unohtaisimme suurimman osan työntekijöistä.

Lopetetaanko siis jo typerä keskustelu siitä, kuka on aito työläinen ja puolustetaan kaikkia työntekijäasemassa olevia, työttömyyden ja työelämän epäkohtien vaivaamia ihmisiä koulutukseen, ammattialaan, ihonväriin ja sukupuoleen katsomatta?

 Kirjoittaja on Oulun kaupungin yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu.