Kainuu täyttyy tapahtumista kesän aikana. Kesäteatterit laittavat parastaan ja urheilutapahtumat juoksuttavat ihmisiä pitkin pitäjiä.
Kesältä odotetaan paljon ja pahimmillaan toiveet rentouttavasta kesälomasta voivat kääntyä pakkosuoritukseksi. Eivätkä vieraat ja sukulaiset aina oikein muista, että isäntäväkikin ehkä haluaa omaa rauhaa.
Entäs jos otettaisiin vähän rennommin. Unohdettaisiin tekemättömien töiden lista, jätettäisiin työkännykkä pöytälaatikkoon ja läppäri pölyttymään. Keskityttäisiin vain kesään, olemaan perheen ja läheisten kanssa.
Sitä joutenoloakin on monenlaista, tarvittavaa ja pakollista.
On niitä, jotka tarvitsevat lepoa raskaan työkuormituksen takia ja niitä, joilla pitkittynyt työttömyys ei tuota muuta kuin turhuuden tunnetta ja katkeruutta toimeentulon kaventuessa.
Koska työttömällä alkaa kesäloma? Ei koskaan. Se on työssäkäyvien etuoikeus kuten työterveyshuoltokin.
Työtön on työnhakija 24 tuntia vuorokaudessa ja 7 päivää viikossa vuodet läpeensä, kunnes saa työpaikan tai jää eläkkeelle tai putoaa työmarkkinatuella ja sossun kirjoille.
Niin kauan kun ihminen on ansiosidonnaisen työttömyysturvan varassa, hän pystyy ylläpitämään vähän nuukemmin eläen suunnilleen entistä elintasoa, ellei päällä ole asuntovelkoja tai sairautta.
Vaikka joitain rajoituksia työttömän matkustusoikeuden ja opiskelun suhteen on purettu, niin kyttäyshenki elää edelleen ja siihen työtön, työtön, työtön- lomakkeeseen on matkustuspäivät merkittävä. On oltava aina ”työmarkkinoiden käytettävissä”.
Ansiosidonnaiselta pudonneen pitkäaikaistyöttömän tulotaso ei lomamatkustelua sitten mahdollistakaan.
On nurinkurista, kuinka työttömien omaa aktiivisuutta hoetaan ja sitä vaaditaan, koska edes työvoimatoimistossa ei enää entiseen tapaan ilmoittauduta. Samalla työttömältä kuitenkin kielletään palkaton talkootyö yleishyödyllisen asian hyväksi.
Kaikkien onnettomin on työttömien nuorten tilanne. Vaikka kenties koulutkin on saatu käytyä niin erilaisia rahanarvoisia haaveita, joita meille tuputetaan, ei ole mitään mahdollisuutta tavoitella kun ei ole edes sitä ensimmäistäkään työpaikkaa.
Esimerkiksi nuorisotutkimusverkoston tutkija, valtio- opin dosentti Tapio Kuure on varoitellut joutilaiden nuorten miesten ongelmasta, joka luo pohjaa yhteiskunnallisiin levottomuuksiin ja ääriliikkeille.
Meille on nyt säädetty nuorisotakuu, joka on hyvä mutta riittämätön. Pitäisikö kuitenkin oppivelvollisuuden ulottua täysi-ikäisyyteen eli 18 ikävuoteen, jolloin jokainen nuori kävisi koulun loppuun tai valmistuisi oppisopimuksella.
Pitäisikö Suomessa olla valtakunnallinen kesätyöseteli, jolla jokainen peruskoulua päättävä nuori pääsisi edes muutamaksi viikoksi ensimmäiseen kesätyöpaikkaan ja oppisi työntekoon. Kainuussa sellaisesta ovat hyvät kokemukset.
Kirjoittaja on Kainuun Vasemmiston puheenjohtaja.