Merja Kyllönen

Lukutaito on osallistumisen edellytys

Me suomalaiset ajattelemme itseämme koulutettuna kansakuntana. Ylpeilemme Pisa-tuloksilla ja tasa-arvoisilla koulutusmahdollisuuksillamme.

Tosiasia kuitenkin on, että meillä on Suomessa tuhansia heikosti lukevia nuoria.

Tutkimustulos parin vuoden takaa kertoo, että peräti 11 prosentilla 15-vuotiaista lukutaito on niin heikko, että se rajoittaa arkea ja rajaa ulos jatko-opinnoista ja työelämästä.

Luku on viime vuosina vain kasvanut, vaikka olemmekin Pisa-menestyjiä. Nuoret jakautuvat entistä jyrkemmin menestyjiin ja huono-osaisimmista perheistä tuleviin pudokkaisiin.

Iso osa suomalaista osaa siis teknisesti lukea, mutta ei ymmärrä lukemaansa. Sama ilmiö toistuu muuallakin Euroopassa. Tässä on yksi taustasyy sille toivottomuudelle, josta kumpuaa myös väkivaltaa ja ääritekoja osattumuuden ja eriarvoistumisen jatkuvasti lisääntyessä.

Satavuotiaalla Suomella ei kertakaikkiaan ole varaa siihen, että lähes kymmenesosa ikäluokasta putoaa työelämän ja yhteiskunnan ulkopuolelle.

Helsingissä epätasa-arvoon on puututtu positiivisen syrjinnän rahoituksella. Rahoitus on Helsingin kaupungin kouluille jakama määräraha, jonka jakoperusteisiin vaikuttavat huoltajien koulutustaso, perheiden tulotaso sekä oppilaiden maahanmuuttajataustaisuus koulujen oppilaaksiottoalueella.

Yksiselitteiset tulokset ovat yllättäneet tutkijatkin: pienellä panoksella saadaan suuria vaikutuksia aikaan. VATT:n mukaan malli on lisännyt selvästi oppilaiden hakeutumista yläkoulusta toisen asteen koulutukseen. Samalla rahalla autetaan tehokkaasti sekä maahanmuuttajataustaisia oppilaita että kantasuomalaisia poikia.

Suuria summia ei tarvita, jos raha käytetään fiksusti: määräraha on Helsingissä yhtä oppilasta kohti vain joitakin satoja euroja, mutta kun suuri osa rahoituksesta on käytetty koulunkäyntiavustajien ja muiden tukihenkilöiden palkkaamiseen, puhuvat tulokset puolestaan.

Tästä kannattaa nyt kaikissa kunnissa ottaa mallia.

Satavuotiaalla Suomella ei kertakaikkiaan ole varaa siihen, että lähes kymmenesosa ikäluokasta putoaa työelämän ja yhteiskunnan ulkopuolelle.

Ilman lukutaitoa on yhteisiin asioihin haastava osallistua: mielipidettä on helppo muovata, kun saatua tietoa on vaikea arvioida.

Silloin ”suurimpaan ääneen huutamisen”-politiikka menestyy, ihmisiä on helppo hallita ja johdatella arvaamattomiinkin suuntiin.


Kommentit

Lisää aiheesta

Suomi ja maailma tarvitsevat arvon presidenttiä

Presidentinvaalien ennakkoäänestysviikolla edetään tätä kirjoitettaessa viidettä päivää ja h-hetkeen on aikaa enää vajaa viikko. Ehdokkaiden... Lue lisää

Tulevaisuuden Suomi rakennetaan nyt

Itsenäisyyden juhlavuoden aikana on muisteltu paljon suomalaisen yhteiskunnan ja suomalaisten onnistumisia. Hyvinvointivaltio on saavutus, jota... Lue lisää