Miikka Kortelainen
Miikka Kortelainen kirjoittaa kainuulaisen suven ilmiöistä Nälkämaan Kesämies -sarjassa. (Kuva: Paavo Kortelainen)

Maanantaiaamuna krapula ja vapina

Nälkämaan Kesämies

Juhannuksen voi kai haikeudella ja kaiholla julistaa tämän vuoden osalta vietetyksi. Keli suosi juhannuksen viettäjiä täällä Näläkämaassa, aurinko porotti taivaalta riittämiin mutta saatiinpa välillä onneksi nauttia hetken aikaa viileämmästäkin säästä. Tuntuu kyllä ajoittain siltä, että juhannuksiksi toivoisi yöpakkasia ja räntäsadetta. Eivät olisi nuo kuolintilastot nimittäin aivan niin synkkää luettavaa kuin esimerkiksi tänä vuonna.

Arki koittaa aina maanantaina, halusi sitä tai ei. Myös niille, jotka kolme päivää ovat miestä väkevämpää suoraan pullon suulta naukkailleet lavatansseissa ympäri Kainuuta rillutellen kulkiessaan. Vaikka juhannuksesta voi olla työlästä selvitä meillä täällä hyisessä pohjolassa, voi siitä selviäminen olla kyllä vielä himpun verran hankalampaa Brittein saarilla erityisesti tänä juhannuksena.

Torstaina itsensä ulos Euroopan unionista äänestäneet britit ovat nimittäin alkaneet potea ainakin jossain määrin Brexit-krapulaa. Jo yli kolme miljoonaa ihmistä on allekirjoittanut vetoomuksen uuden Brexit-äänestyksen puolesta, ja ainakin osa allekirjoittajista vaikuttaisi olevan katumapäälle tulleita äänestäjiä. Brexitistä piti alkaa onni ja autuus, mutta 2000 miljardin sulaminen globaalista taloudesta ei varmasti edusta sitä onnea ja autuutta, jota himpun verran yli puolet briteistä halusi. Tai itse asiassa ainoastaan yli puolet niistä, jotka äänestämään koppeutuivat.

Mutta mitä brittien lähtö EU:sta oikeastaan tarkoittaakaan lopulta? Muu maailma ja Eurooppa voinee elää ilman brittejä, mutta voivatko britit elää ilman muuta maailmaa ja Eurooppaa? Eivät voi. Vaikka Brexitin puolesta kampanjoineet ovat luvanneet kansalaisille esimerkiksi vapautta, vahvempaa kansallista päätöksentekoa sekä itsenäisyyttä, niin luulenpa vaan, että Isolla-Britannialla on kuljettavanaan Norjan tie. Tosin se tie voi olla paljon kivikkoisempi, mitä se on Norjalla ikinä ollutkaan.

Norja nimittäin osallistuu unionin sisämarkkinoihin, mutta samalla se hyväksyy työvoiman vapaan liikkuvuuden, noudattaa suurta osaa EU:n lainsäädännöstä ja vielä kaiken muun lisäksi maksaa EU:lle reippaan kokoista jäsenmaksun kaltaista maksua. Ja kaiken tämän he tekevät saamatta osallistua lainsäädäntötyöhön ja päätöksentekoon. Jos briteille tätä on tarjolla, niin ei kateeksi käy.

Moni suomalainenkin on poksautellut samppakaljapulloja Brexitin johdosta. Onpa meilläkin päin alettu puuhata aloitteita sen puolesta, että alkaisimme äänestämään EU-erosta. Minä en tiedä, mitä me voisimme erollamme voittaa. Ulkopuolelta huutelemalla on nimittäin hankala systeemejä omalta kannalta edullisemmaksi muuttaa. Se on huomattu jo Jormuan poikamieskerhossakin, poikamiesaatteesta karanneille ei päätäntäoikeutta kerhon asioista enää hairahduksen jälkeen ole annettu. Sielläpähän ulkopuolella huudelkoon. Meillä suomalaisilla on vielä paljon keskusteltavaa ennen omia vakavia Brexit-keskustelujamme. Toivottavasti käymme hyvää sekä rakentavaa keskustelua, ja löydämme vaihtoehtoja äärioikeiston vihapuheelle sekä sulkeutuneisuudelle ja nykyisen EU-eliitin harjoittamalle talouskuripolitiikalle.

Eihän meidän EU-eromme voi muuten itseasiassa edes olla Brexit! Mikä olisikaan sopiva nimi meidän suomalaisten EU-eroon tähtäävälle keskustelullemme? Niin nokkela en ole, että minä alkaisin keksimään tätä Brexitin suomalaista vastinetta. Eiköhän ulkoministeriöstä joku joutilas plokin kirjoittaja tätäkin varten lopulta löydy.

 

Nälkämaan Kesämies on Kansan Tahdon nettisivuilla kesän ajan julkaistava sarja Miikka Kortelaisen kirjoituksia kainuulaisesta suvesta ja sen ilmiöistä – elämänmenosta Nälkämaan sopukoissa ja jormualaisen poikamiehen elämästä suuressa maailmassa.


Kommentit