Miikka Kortelainen
Miikka Kortelainen kirjoittaa kainuulaisen suven ilmiöistä Nälkämaan Kesämies -sarjassa. (Kuva: Paavo Kortelainen)

Muutama risu

Nälkämaan Kesämies

Jos tämän viikkoisen kesämiehen otsikon luettuasi hymähdit, olet todennäköisesti vieraillut YouTubessa katsomassa alkukesän kuuminta nettivideota. Videolla vanhempi herrasmies silminnähden kimpaantuu nuoremman herrasmiehen huomautettua häntä puutarhajätteiden käsittelystä.

Ja loppu onkin sitten historiaa, ainakin hetken aikaa. Risumies -video on saavuttanut melkoisen nettisuosion, joka on poikinut lukuisia meemejä, remixejä ja paljon muuta. Video osoittaa havainnollistavalla tavalla, kuinka kerran nettii laitettu video alkaa pian elää täysin omaa elämäänsä, tahtoi sitä tai ei. Risujemmaaja lienee ikuisesti netissä ihmisten nähtävillä. Ja vain sen takia, että hänellä oli muutama ylimääräinen risu ja satunnaisella lenkkeilijällä oli mukanaan ylimääräinen kamera.

Niin, muutama ylimääräinen risu. Haittaako ketään, jos yksi laiskanpulskea varttuneempi herrasmies kuljettaa muutaman risun pakettiautollaan kaikkien kansalaisten käyttämälle ulkoilualueelle? Ehkä, en tiedä. Tätäkään kolumnia ei olisi ikinä kirjoitettu, jos risumies ei olisi jäänyt rysänpäältä kiinni. Ketä olisi kiinnostaunut kolumni ulkoilualueelta löytyneestä risukasasta? Korkeintaan paikallisen huoltoaseman parlamentissa asia olisi tullut puiduksi ja linjatuksi, kun joku olisi joltain kuullut ulkoilualueelle ilmestyneistä risuista.

Risumies haastaa toiminnallaan meidät kaikki pohtimaan yhteistä vastuutamme elinympäristöstämme. Voimmeko porsastella luonnossa miten sattuu, jos kukaan ei ole näkemässä? Voimmeko me kaikki alkaa kantamaan muutamat risumme ulkoilualueelle yön pikkutunteina ja olla sen jälkeen kuin emme olisikaan? Onko vastuu ympäristöstä minun, sinun vai jonkun muun?

Vastuu elinympäristöstämme on meillä kaikilla. Erityisen paljon se on toki yhteiskunnan sääntelyn ja suurimpien ympäristön saastuttajien toiminnan vastuulla, mutta vastuu on myös meillä jokaisella arkisessa elämässämme. Me voimme valita, kuinka kulutamme, kuinka saastutamme ja ketä valitsemme päättämään yhteisistä asioistamme.

Valta ja vastuu ovat myös risumiehellä. Luulen, ettei hän enää toista kertaa suuntaa risuinensa ulkoilualueelle vaan löytää niille jonkun vastuullisemman ja mukavamman paikan. Tai meneppä tuota nyt tietämään, minä kun en oo mikkään hupiukko.


Kommentit