Hanna Sarkkinen

Ollako vaiko eikö olla?

Viime viikot on puolueväen parissa ja mediassa käyty välillä kiihkeääkin keskustelua ja spekulaatiota siitä, pitäisikö Vasemmistoliiton jatkaa hallitustaivaltaan vaiko hypätä oppositioon kesken hallituskauden. Keskustelu käynnistyi, kun puolueen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki päätti alistaa hallituksen alkusyksyllä osittain avoimeksi jättämän rakennepaketin kuntaosuuden marraskuun puoluevaltuuston arvioinnille.

Puolueen sääntöjen mukaan puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokous päättää puolueen osallistumisesta hallitukseen. Puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokous on siis toimielin, joka voi päättää myös hallituksesta lähdöstä. Halutessaan valtuusto voi delegoida päätösvallan puoluehallitukselle.

Edellinen puoluevaltuusto teki 2011 vuonna yhteiskokouksessa päätöksen, että Vasemmistoliitto lähtee mukaan kuuden puolueen sateenkaarihallitukseen, ja sen päätöksen mukaisesti on sittemmin eletty.

Kun ensi lauantaina käsittelemme puoluevaltuustossa kuntapakettia, ei meillä ole käytettävissä lopullista neuvottelutulosta siitä, miten hallitus aikoo lähteä kuntien lakisääteisiä velvoitteita karsimaan.

Puoluevaltuusto voi siis äänestää hallituksessa olemisesta käytettävissä olevien tietojen pohjalta, tai evästää puoluejohtoa siitä, millaisin reunaehdoin paketti voidaan hyväksyä tai päättää käsitellä asiaa myöhemmin kevään puoluevaltuustossa. Myös ylimääräisen puoluevaltuuston koollekutsuminen myöhemmin on mahdollista, mutta kallista.

Osa puoluevaltuutetuista on sitä mieltä, että hallitusveneestä on syytä hypätä pois jo näillä tiedoilla. Jotkut eivät kannattaneet hallitukseen osallistumista alunperinkään ja haluavat puolueen jättäytyvän pois hallituksesta mahdollisimman pian. Toiset taas tahtovat katsoa kuntapaketin lopullisen sisällön ennen päätöstään. Osa kannattaa hallituksessa jatkamista.

Puolueen piirissä käytävässä keskustelussa kuntarakennepaketista näyttää kulminoituvan moni muukin asia. Keskustelussa arvioidaan paljon muutakin kuin varsinaista kuntapakettia. Keskustelu pyörii sen strategisen kysymyksen ympärillä, pitäisikö vasemmiston ylipäätään edistää poliittisia tavoitteitaan kompromissipolitiikan keinoin hallituksessa vaiko tinkimättömällä oppositiopolitiikalla.

Arvioitavana on myös se, ovatko hallituskaudella saavutetut tulokset isompia kuin kompromissit, joita on jouduttu tekemään.

Itse olen sitä mieltä, että hallituksessa lähtökohtaisesti pysytään, kun sinne hallituskauden alussa on päätetty mennä. Mikäli hallitus linjaa kuntapaketin (tai jonkin muun!) asian yhteydessä jotain sellaista, joka rikkoo hallitusohjelman tavoitteita tai jonka hyväksyminen on yksinkertaisesti mahdotonta, pitää hallitusvene silloin jättää. Tähän asti kuntapaketista ei ole kuitenkaan tullut esille mitään sellaista, minkä takia hallituksesta pitäisi lähteä.

Katson muutenkin, että vasemmistoliitto on pienehköksi puolueeksi saanut paljon hyvää aikaan ja pystynyt puolustamaan köyhien etuja välillä vaikeankin hallituskauden aikana. Toki huonojakin päätöksiä on jouduttu hyväksymään.

Toivoisinkin, että lauantain puoluevaltuuston kokouksessa pidetään jäät hatussa ja käydään rakentavaa keskustelua kuntapaketista ja hallitustyöskentelystä laajemmin ja päätökseksi evästetään puoluejohtoa ja annetaan heille tuki jatkaa hallituspuolueena neuvotteluita kuntapaketista ja muistakin tärkeistä asioista.

Kirjoittaja on oululainen kaupunginvaltuutettu, yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja ja vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtaja.


Kommentit