Petri Vanhala aloitti Paperiliitossa vuonna 2002 ja liittosihteerinä 2003. Paperiliitossa keskustelut liittofuusiosta alkoivat miltei heti Vanhalan aloitettua työt liitossa. Vuonna 2009 ei löytynyt yhteisymmärrystä liittofuusiolle, TEAM-hankkeesta irtauduttiin vain pari vuotta aiemmin.
Vuonna 2009 Vanhalaa pyydettiin SAK:n puheenjohtajaksi, mutta tuolloin Lauri Lyly veti pidemmän korren ja valittiin SAK:n puheenjohtajaksi. Tappio Lylylle oli ilmeisesti niin suuri pettymys, etteivät aiemmat kannattajat pyytäneet Petriä Jarkko Elorannan haastajaksi SAK:n puheenjohtajakisassa 2016.
Vuonna 2011 Vanhalan saatua Paperiliiton puheenjohtajuuden liittofuusio nostettiin jälleen esiin, tällä kertaa kotiläksyt oli tehty hieman paremmin ja selvittelyt fuusion eteenpäin viemiseksi aloitettiin. Neuvotteluja olivat käynnistämässä samat osapuolet kuin aiemminkin, Metalliliitto, Puuliitto, TEAM ja Paperiliitto.
Vuosien aikana on tehty selvityksiä, koetettu keksiä syitä fuusiolle, peloteltu taloudellisilla syillä ja pakolla työssäkäyvän jäsenmäärän vähetessä, ehkä hieman uhkailtukin. Surkuhupaisa jäsenkysely tehtiin keväällä 2016, vastausprosentti taisi olla melkein neljä prosenttia. Kysymyksenasettelu oli heikko, liittofuusion vaikutuksista ei ollut kuin arvailuja. Jäsenkysely herätti kentällä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.
Liittofuusiosta piti tulla säästöjä, leveämmät hartiat neuvotteluihin, vahva toimija työmarkkinaneuvotteluihin ja merkittävä yhteiskuntavaikuttaja. Säästöjä olisi tullut ainoastaan Metalliliiton jäsenille, muiden fuusiossa mukana olevien etujen jäädessä arvailujen varaan.
Säästöjä olisi tullut ainoastaan Metalliliiton jäsenille, muiden fuusiossa mukana olevien etujen jäädessä arvailujen varaan.
Liittofuusion kaaduttua Paperiliiton johto huolestui liittokokouksen onnistumisesta, sillä osastot eivät olleet innostuneet tekemään liittokokousaloitteita. Ammattiosastojen puheenjohtajia ja sihteerejä alettiin pommittaa sähköpostiviesteillä aloitteiden tekemiseksi. Viestissä oli suoraan luettavissa pettymys liittofuusion kaatumisesta: ”Nyt kun Paperiliitto on vetäytynyt neljän teollisuusliiton fuusiohankkeesta, tuleva liittokokouskausi tulee olemaan liitolle monilta osiltaan haasteellinen.” Tämän viestin lähetti Juhani Siira 12.1.2017.
Juha Koivisto kehui vuoden 2017 ensimmäisessä Paperiliitto-lehdessä olleensa naapurin metsästä kuusta hakemassa. Joulun alla pulkasta kuulunut kitinä on siirtynyt selkeästi narun toiseen päähän. Kenttä kitisi aiheesta liittofuusion uhatessa, samalla kun johto haaveili siististä sisätyöstä, jäsenistön tavoittamattomissa. En tiedä missä muodossa ja millä mandaatilla Juha on ollut fuusiopulkkaa Hakaniemessä vetämässä.
Johtuvatko tulevat haasteet kaatuneesta liittofuusiosta – liiton johdolle ei olekaan leveitä hartioita, joiden taakse piiloutua. Petri, Juhani ja Juha, nyt joudutte oikeasti töihin vetämään Paperiliiton pulkkaa. Kitinä ei enää auta, kenttä ja siellä olevat jäsenet odottavat toimia työehtosopimuksen ja ansiotason parantamiseksi.
Torjuntavoittojen tie on käyty loppuun, meillä ei ole enää varaa heikentää jäsenistömme etuja.
Torjuntavoittojen tie on käyty loppuun, meillä ei ole enää varaa heikentää jäsenistömme etuja. Paperiliiton huonoin päätös ja syöttö työnantajan lapaan tehtiin vuosia ennen liittofuusion kaatumista, silloin kun myitte 11. pykälän ja annoitte periksi osakkeenomistajien ahneudelle heikentämällä jäsenistön ostovoimaa.
Kilpailukykysopimuksen sisältö taisi olla liian vaikea ymmärtää Paperiliiton ja Metalliliiton johdolle. Toisten, jäsentensä etua ajavien ammattiliittojen syyttäminen rintamakarkuruudesta kikyn suhteen on turhaa, lapsellista kitinää. Tällaiseen johtopäätökseen tulin, kun luin Petri Vanhalan ja Riku Aallon kirjoituksen Helsingin Sanomista tammikuun lopulla.
Näiden tapahtumien jälkeen Petri Vanhalan on syytä katsoa peiliin ja miettiä asemaansa Paperiliiton puheenjohtajana. Vastuuntuntoinen johtaja osaa tehdä tarvittavat johtopäätökset ja niihin liittyvät toimenpiteet asioiden korjaamiseksi, lopettaa toistuvat avaukset liittofuusioista ja keskittyä ajamaan Paperiliiton jäsenten etua.
Markku Eilola-Jokivirta
Oulu