|
Kun sikainfluenssa noin vuosi sitten toden teolla ilmestyi
suomalaisiinkin tautitilastoihin, epidemian rokotusten ensimmäisessä
aallossa esimerkiksi Oulu saavutti kyseenalaista mainetta
seisottamalla ihmisiä jonoissa tuulessa ja tuiskussa.
Huolenaiheena oli tuolloin taudin uhkan ja rokotusjärjestyksen
lisäksi myös rokote-erien verkkainen saapuminen
maahamme.
Rokotetta saatiin, mutta into ottaa sikainfluenssapiikki
osoitti selviä hiipumisen merkkejä samaa tahtia
itse taudin kanssa. Sikainfluenssa katosi otsikoistakin sangen
vähin äänin. Mutta vasta kolme viikkoa sitten
maailman terveysjärjestö WHO julisti pandemian päättyneeksi.
Pian tämän jälkeen Suomessa kuitenkin jouduttiin
pohtimaan Pandemrix- rokotteen mahdollista yhteyttä narkolepsiatapauksiin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL antoi viime viikon tiistaina
suosituksen, ettei rokotetta enää annettaisi. Tapausta
selvittävän koordinaatioryhmän on määrä
kokoontua tänään.
Suomessa on jäljellä arviolta 1,52 miljoonaa
rokoteannosta, arvoltaan toistakymmentä miljoonaa euroa,
ja ne ovat nyt vanhentumassa ja korvautumassa syksyn aikana
joka tapauksessa uudella yhdistelmärokotteella.
Näin tarkasteltuna voisi saada kuvan, että kamppailu
sikainfluenssaa vastaan on kulkenut epäonnesta toiseen.
On kuitenkin hyvä muistaa, että Terveyden ja hyvinvoinnin
laitoksen THL:n tietojen mukaan noin kolme miljoonaa suomalaista
on saanut Pandemrix-rokotteen, ja että näillä
laajoilla rokotuksilla on pelastettu ihmishenkiä.
Tauti ei osoittautunut tällä kertaa lainkaan niin
vaaralliseksi kuin alunperin arvioitiin ja pelättiin,
mutta varautuminen oli silti viisautta. Yhtä lailla viisautta
on nyt perinpohjaisesti tutkia rokotteen mahdolliset kytkennät
narkolepsiaan. Selvitystyötä pystytään
tekemään rauhan oloissa, kun sikainfluenssaa ei
maassamme nyt ole.
Epäselvyyttä on ollut siitäkin, miten hyvin
lääkärit ovat seuranneet ohjeita haittavaikutusepäilyjen
ilmoittamisesta. Toisaalla on kanneltu siitä, että
sama lääkeyritys jolta rokote on ostettu, on tukenut
THL:n toimintaa. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka on ryhtynyt
selvittämään, onko nykyisessä laissa jopa
lahjonnan mahdollistava rakenteellinen riski.
Erilaisiin tauteihin, laajoihin epidemioihinkin, on varauduttava
ja rokotusten kanssa osattava toimia tulevaisuudessakin. Asiantuntijoiden
mukaanhan vakavan maailmanlaajuisen pandemian synty on kuitenkin
vain ajan kysymys. Sen tilanteen varalle vääristä
hälytyksistä ja niiden käsittelystäkin
on otettava opiksi.
Sikäli kun vahvistuu vaikutelma että tässä
oltaisiin liiaksi suurten kansainvälisten lääkeyhtiöiden
vietävinä, voisi olla syytä nostaa jälleen
pohdittavaksi ajatus omasta yhteispohjoismaisesta rokotetuotannosta.
alkuun
|