Jouko Korhonen

Palkka parasta sosiaaliturvaa

Kesällä kansanedustajat eivät tahdo päästä julkisuuteen kuin päästämällä sammakoita suustaan kuten kokoomusministeri Paula Risikko, joka halusi sosiaaliturvasta vastikkeellista eli pakon tehdä vastineeksi työtä.

Jos vanhukset, lapset, vammaiset ja sairaat unohdetaan, niin olen jopa lähes samaa mieltä sillä pienellä poikkeuksella, että sosiaaliturvan vastikkeellisuuden sijaan tarjotaan jokaiselle työikäiselle ja työkykyiselle työtä ja siitä työehtosopimuksen mukainen palkka.

Palkkojen alentaminen johtaa vain kurjuuteen ja kotimaisen kysynnän kuihtumiseen. Nuorille tyrkytetty viidesosaa matalampi alkupalkkataso keinotteluun, jossa ikääntyneemmät heitetään härskisti ulos työmarkkinoilta.

Mutta Risikon ja eräiden keskustalaisten mielestähän Suomi pelastuu sillä, kun työttömät lähetetään risusavotoihin ja marjanpoimintaan.

Onneksi ministerimme Kyllöskä tyrmäsi kertakättelyllä köyhimpien kurmuuttamisen.

Kainuussa on reilut 5 000 työtöntä, joista tuhat nuoria. Lisäksi on piilotyöttömiä ja työttömiä suurempi joukko työikäisiä työkyvyttömyyseläkkeellä olevia, joista osa haluaisi tehdä osa-aikatöitä.

On aivan totta, että usein lyhytaikaisen työn vastaanottaminen ei kannata vaan muutaman kympin palkka voi viivästyttää korvausten maksua viikoilla ja nettona jäädä tyhjä käteen. Tämä ongelma ei kuitenkaan hoidu korvausten alennuksella vaan sovellettua päivärahajärjestelmää korjaamalla.

Työttömyysturvaan tulisi palauttaa ennen ollut ns. suojaosa, joka mahdollistaisi ottaa vastaan lyhyempiäkin työsuhteita ilman, että toimeentulo olisi uhattuna. Vuoden 1997 alusta voimaan tulleella lailla poistettiin sovittelun suojaosuus, 750 markkaa, ja sovitteluprosentti alennettiin 50 prosenttiin. Muutosta perusteltiin työllistymiskynnysten alentamisella ja harmaan talouden vähentämisellä, mutta poistaminen ei ole tuottanut toivottuja tuloksia. Suojaosuuden poistaminen on edistänyt rakenteellisen työttömyyden ja toimettomuuden lisääntymistä.

Kansantalouden ongelmia käyttävät hyväkseen gallupeissa ratsastavat oppositiopuolueet, mutta niiden sanarieskan takana on tyhjyys. Mitään todellisia ratkaisuja ei esitetä, edes laskelmia ei vaivauduta tekemään vaan vain puhutaan.

Leikitäänpä ajatuksella, että keskusta ja perussuomalaiset perustaisivat uuden hallituksen. Keskusta hehkuttaa rahastoa, joka koottaisiin valtion omaisuutta myymällä. Suomelta onkin keskustajohtoisten hallitusten aikana hävitetty kansallista omaisuutta useiden miljardien arvosta. Sinne on mennyt metsäteollisuutta, metalliteollisuutta, kaivoksia ja muuta ulkomaiseen omistukseen. Tätäkö keskusta haluaa jatkaa. Puolue, jonka kannattajille maan omistaminen on ollut pyhä ja koskematon asia.

Ei kait poliittista eliittiä ole valittu hävittämään yhteistä omaisuutta, vaan hoitamaan sitä.

Entäpä Perussuomalaiset. Heidän puheissaan EU:n pankkikriisi ja muiden maiden tukeminen suomalaisten veronmaksajien rahoilla on kaiken ratkaiseva lempiaihe. Vaalilupausten lunastamiseksi perussuomalaisten tulisi esittää Unionista eroamista. Mutta esittävätkö?

Vaikka ei hallituksella paljon eväitä ole, niin opposition koppa se tyhjä on. Ei tässä Suomea muu auta kuin työn tekeminen ja pään pitäminen kylmänä. Tärkeintä on saada aikaan maltillinen tulosopimus työmarkkinoilla, sillä se tuo ennustettavuutta maan talouteen sekä pyörät pyörimään asuntojen ja infran rakentamisella. Siitä se lähtee.

Kirjoittaja on Kainuun Vasemmiston puheenjohtaja.


Kommentit