Kansan Tahto

70 € / vuosi
Mainos

Parta-Kallesta Pikettyyn

Ympyrät sulkeutuvat. Aloitin Kansan Tahdon kolumnistina vuonna 2011 kirjoittamalla Marxista ja Pääomasta. Talouskriisiä oltiin nähty tuolloin vähän kolmatta vuotta, minkä vuoksi Marxin nimi, ja erityisesti Pääoma kiillotti pintaansa kriisin tulkinnan työkaluna.
En ole lopettamassa kolumnistina (mikäli toimitus suo), mutta eräs ympyrä sulkeutuu nyt, kun saan kirjoittaa Lapin Vasemmistonuorten Pääoma-lukupiiristä, jota vedän. Se olkoon yli-ikäistyvänä vetäytyvän nuorisoaktiivin testamentti.

On pitkästä aikaa mukava raottaa kyseisen kirjan kantta ja huomata miksi siitä itsekin alunperin niin kovasti innostui. Teos ällistyttää ajankohtaisuudellaan.

Toinen sulkeutuva ympyrä liittyy itse Pääomaan, jonka ajankohtaisuus on huomattu myös muualla. Vastikään on julkaistu ”uusi Pääoma”, Thomas Pikettyn Capital in the twenty-first century.
En ole itse teokseen vielä tutustunut sen syvemmin, mutta bongasin siitä tuoreeltaan arvioita, jotka herättivät kiinnostukseni. Niiden mukaan kirja osoittaa, kuinka talouspoliittisesti olemme palaamassa (vaiko taantumassa) kohti 1800-luvun tilannetta, jossa koroilla ja perinnöillä elävä eliitti hallitsee ja elää leveästi, meidän muiden kustannuksella. Toisin sanoen siihen tilaan, josta Marx kirjoittaa.

Piketty perustaa tulkintansa 1700-luvulta asti tutkimiinsa veroilmoituksiin ja niiden perusteella vetämäänsä johtopäätökseen siitä, kuinka pääomien tuotot kasvavat nopeammin kuin kansantalous ja palkat.
Hänen mukaansa länsimaisissa yhteiskunnissa tuloerot pienenivät vuodesta 1914 aina 1970-luvulle saakka, mutta ovat sen jälkeen kääntyneet kaikkialla kasvuun.
Me kaikki tiedämme Vasemmiston hallitustaipaleesta, että Suomen osalta pieni toivon häivähdys tässä tendenssissä havaittiin, mutta yleislänsimainen, tai eurooppalainen trendi on varmasti vielä selkeästi havaittavissa.

Toisenlaista politiikkaa siis tarvitaan.
Mikäli Pikettyn teeseihin ja ratkaisuihin on uskominen, on Vasemmistoliitto onneksemme ainakin ohjelmallisesti ajan tasalla. Maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki kirjoittaa blogissaan, ”että useimmat Pikettyn esittämistä toimenpiteistä varallisuuden kasautumista vastaan ovat jo mukana vaaliohjelmassamme. Näihin kuuluu: Euroopassa toimivat veroparatiisit on suljettava. Pankkisalaisuudesta on luovuttava samalla kun unionin on edistettävä veroparatiisiongelman globaalia ratkaisemista. Verotuksen vähimmäistasoja on harmonisoitava kansainvälisen veronkierron ja verokilpailun estämiseksi. On luotava ylikansallisia pankki- ja rahoitusveroja.”
Paitsi yleisestä mielenkiinnosta, myös mainituista yhtäläisyyksistä johtuen on varmaan alkuperäisen Pääoma-lukupiirin jälkeen syytä perehtyä Pikettyn visioon pääomasta 21. vuosisadalla.

Kirjoittaja on Vasemmistoliiton Lapin piirin 1. varapuheenjohtaja.