Jaakko Alavuotunki

Punainen Pohjola

Vaalijuna puksuttaa jo pikavauhtia kohti seuraavaa asemaa, mutta ennen lomakepinon uutta karttumista on hyvä päästellä vielä vähän höyryjä ulos ja analysoida kuntavaalien tulosta pohjoisen Suomen näkökulmasta.

Tämä kirjoitus oli tarkoitus saattaa tulille jo muutama viikko sitten, mutta piirikokous- ja vappukiireissä ei ehtinyt pysähtyä kunnolla pohtimaan tekijöitä numeroiden takana. On myös rehellisesti myönnettävä, että vaalit olivat taas takin täydellisesti tyhjentävä ulospuhallus. Tällaisen projektin jälkeen tarvitaan aina hetki jos toinenkin akkujen latausta varten.

Vasemmistoliitto oli valtakunnallisesti vaalien toinen voittaja hienon tuloksen tehneiden vihreiden kanssa. Koko maassa kannatus kasvoi 0,8 prosenttiyksikköä 8,8 prosenttiin. Kuntavaalien pitkä tappioputki saatiin siis katkaistua.

Pohjois-Suomessa Vasemmisto oli jokaisessa piirissä vaalien toiseksi suurin puolue. Lapissa jatkettiin edellisten kuntavaalien 17,9% kannatuksella, vaikka takamatkalta tulevien puolueiden puheissa kakkospaikka oli uudelleen jaettu jo ennen vaaleja.

Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla mittarit näyttävät mukavasti plussaa. Kainuussa kannatus nousi 1,8 prosenttiyksikköä 18,8 prosenttiin. Pohjois-Pohjanmaalla saavutettiin kakkospaikka 18 äänen erolla kokoomukseen kannatuslukemien ollessa 13,5% (+1,2%).

Pohjois-Suomen 59 kunnassa kannatus kasvoi 38 paikkakunnalla, mikä on erittäin hieno suoritus. Neljältä pohjoisen paikkakunnalta ei löytynyt näissä vaaleissa vasemmistolaisia ehdokkaita. Tässä riittää parannettavaa jatkossa.

Suurinta kannatuskasvua pohjoisessa Suomessa mittaava top-10 lista vetää maireaksi:

Vaala 23,6 (+8,8)
Pyhäjärvi 16,9% (+6,4)
Ristijärvi 6,4% (+6,4)
Simo 20,8% (+6,4)
Hailuoto 11,9% (+6,3)
Haapavesi 18,7% (+6)
Keminmaa 21,7 (+5,8)
Paltamo 20,5% (+5,4)
Lumijoki 18,3% (+5,1)
Muhos 18,1% (+4,6)

Myös suurissa kaupungeissa kannatus kasvoi edellisistä kuntavaaleista. Oulussa saavutettiin 16 prosentin kannatus (+1,5), Kemissä 33,7% (+1,4), Rovaniemellä 12,9% (+0,8) ja sokerina pohjalla on Kajaanin väkevä 20 prosentin lukema (+3,8).

Lukemat osoittavat, että Vasemmistoliitto on edelleen valtakunnallisesti voimakas puolue. Kaupungeissa ympäri Suomen nähtiin upeaa kannatuksen kasvua, mutta myös maaseudulla äänestäjät antoivat meille vahvan mandaatin.

Vasemmistolaisia ääniharavia eli kuntansa ykkösiä Pohjois-Suomesta löytyi yhteensä 11 kappaletta: Susanna Rapinoja (Hailuoto), Sari Moisanen (Kemi), Sari Janatuinen (Kempele), Ira Pääkkölä (Kolari), Hanna Sarkkinen (Oulu), Jouni Jussinniemi (Pyhäjärvi), Eija Flink (Pyhäjoki), Vesa Pukkila (Raahe), Helvi Hamari (Simo), Merja Kyllönen (Suomussalmi) ja Pertti Keränen (Tervola).

Sari Janatuisen menestys Kempeleessä otti erityisen koville maakunnan valtalehdessä, joka ehti jo uutisoida Juha Sipilän vaimon Minna-Maaria Sipilän olleen kunnan ykkösharava. Totuuden selvittyä otsikointia muutettiin, mutta Kempeleen todellista ääniharavaa ei otsikkoon tohdittu nostaa.

Hyvän tuloksen taustalta löytyy aina useita tekijöitä. Sipilän hallituksen politiikka on kolhinut rujosti kaikkein pienituloisimpia. Niin sanottu kilpailukykysopimus rokottaa duunareita ja erityisesti matalapalkkaista sosiaali- ja terveysalaa, joka on sekavan sote-uudistuksen myötä tuuliajolla.

Kaupungeissa ympäri Suomen nähtiin upeaa kannatuksen kasvua, mutta myös maaseudulla äänestäjät antoivat meille vahvan mandaatin.

Vasemmisto onnistui valtakunnallisella tasolla nostamaan profiiliaan selkeiden tavoitteiden, kuten esimerkiksi terveyskeskusmaksun poistamisen ja maksuttoman varhaiskasvatuksen kautta. Vaaliteltoilla äänestäjien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella myös hallituksen sote-sekoilu oli yksi merkittävä teema vaaleissa – se oli ylivoimaisesti suosituin puheenaihe vaalikentillä, koska nämä palvelut ovat tärkeitä kaikille ihmisille. Lisäksi puheenjohtaja Li Andersson onnistui erinomaisesti vaalitenteissä.

Valtakunnallisella profiililla on merkitystä, mutta kuntavaalit ovat viime kädessä paikalliset vaalit. Listoille on saatava ehdokkaita, jotka ovat paikallisesti tunnettuja ja joihin paikalliset äänestäjät luottavat. Ehdokasasettelussa ei saavutettu Pohjois-Suomessa määrällisiä tavoitteita. Tästä huolimatta ehdokkaamme nauttivat useilla paikkakunnilla kuntalaisten voimakasta luottamusta, kuten tuloksesta voi päätellä. Mukana oli tarpeeksi hyvin verkostoituneita ihmisiä, jotka työskentelevät kuntalaisten hyväksi myös vaalien välillä.

Kampanjoinnin ilme oli huomattavasti aktiivisempi kuin neljä ja puoli vuotta sitten käydyissä vaaleissa. Vaalitilaisuuksia järjestettiin enemmän kuin viime kerralla ja myös esimerkiksi sosiaalisessa mediassa näkyminen oli laadukkaampaa. Pelkän naamamainonnan sijasta ehdokkaat pyrkivät saamaan aikaan myös keskustelua ajankohtaisista teemoista.

Somesta on puhuttu paljon viime vuosien aikana, mutta nämä kuntavaalit osoittivat viimeistään sen, että ihmiset tavoitetaan edelleen parhaiten perinteisellä jalkatyöllä. Uusilla viestintävälineillä on varmasti iso merkitys nuorempien ikäluokkien kannalta, mutta esimerkiksi oululaisten lähiöiden asukkaat tavoitetaan edelleen parhaiten menemällä paikan päälle. Hyvä kampanja sisältää toimivan yhdistelmän erilaisia viestintämuotoja.

Kuten aina, myös korjattavia asioita löytyy viljalti. Yleisellä tasolla suurin huoli koskee kuntavaalien äänestysprosenttia. Se toki nousi edellisistä vaaleista, mutta edelleen erityisesti matalamman tulotason äänestysalueilla äänestäminen ei kiinnostanut.

Esimerkiksi Oulussa hyvin toimeentulevien ihmisten kansoittamilla alueilla äänestettiin aktiivisesti. Omassa kotilähiössäni Toppilassa äänestysprosentti kasvoi hieman, mutta jäi edelleenkin alle 50 prosenttiin. Yli puolet toppilalaisista jätti siis äänioikeutensa käyttämättä.

Nukkuvien puolueeseen jääneitä ihmisiä on turha syyllistää kotiin jäämisestä. Passiivisuuden taustalla on syvä pettymys poliittiseen järjestelmään. Demokratia ei voi tällä hetkellä tarpeeksi hyvin ja se aiheuttaa osattomuuden tunnetta niin paikallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla. Sipilän hallitus on syventänyt toimillaan yhteiskuntaluokkien välisiä kuiluja Suomessa. Tämä on asia, johon Vasemmisto tulee puuttumaan entistä vahvemmin tulevaisuudessa. Jokainen ihminen on arvokas.

Lopuksi haluan vielä kiittää kaikkia ehdokkaita ja paikallisia aktiiveja. Tuloksen taustalla on ennen kaikkea teidän tekemänne työ.


Kommentit

Lisää aiheesta

Investointeja ihmisiin

Rakkaasta kotikaupungistani Oulusta löytyy paljon asioita, jotka toimivat hyvin. Meillä on ainakin toistaiseksi kansainvälisessä vertailussa... Lue lisää

Suo, tasa-arvo ja Sipilä

Nykyaikainen yhdenvertaisuusajattelu ja feminismi tunnistavat ihmisen lähtökohtien vaikutuksen tasa-arvoisuuden tavoitteluun. Tasa-arvoa ei saavuteta kohtelemalla jokaista... Lue lisää