Kansan Tahto

70 € / vuosi
Kategoriat
Lukijoilta

Rohkeutta muutoksiin

Kainuu ja Kajaani ovat jaksaneet yllättää rohkealla ja vaikuttavalla muutosmyönteisyydellä ja kehittämishalukkuudella jo vuosia valtakunnallisellakin mittakaavalla. Olen saanut olla seuraamassa muun muassa maakuntakuntayhtymän syntyä ja sen pohjalta rakennettua sote kuntayhtymää, Kajaanin ammattikorkeakoulun menestystarinaa, Kaupunginteatterin tunteiden paloa sen näyttämöillä ja Kainuun Etu Oy:n voittoisaa kulkua Euroopan tasolla.

Huolimatta Kainuuta kuvailevasta ”Mitä se hyvejää” -asenteesta, kainuulaiset näyttävätkin olevan aktiivisia kuntiensa kehittäjiä, muutoksia pelkäämättömiä ja tulevaisuuteen kurottelevia. Paremmaksi tämän vielä tekee päättäjien selkeä halu tuoda kuntalaiset mukaan tuleviin muutoksiin ja ymmärrys, että rakennamme Kainuuta ja Kajaania jokainen omalla osallisuudellamme ja omassa ympäristössämme, omalla äänellämme.

Sote-uudistuksen tuoksinassa olen myös pohtinut, millaista rohkeutta
sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöstä voisi nousta? Millaista muutosta ja kehittämishalukkuutta, joka hyödyttäisi kuntia, sote-kuntayhtymää, siellä työskenteleviä ja alan palveluja käyttäviä? Hallituksen kiky-leikkaukset sattuivat kipeästi juuri kunnallisella sote-alalla työskenteleviin epäuskoisuuden ja lamaannuksen saattelemina.

Huolimatta Kainuuta kuvailevasta ”Mitä se hyvejää”-asenteesta, kainuulaiset näyttävätkin olevan aktiivisia kuntiensa kehittäjiä, muutoksia pelkäämättömiä ja tulevaisuuteen kurottelevia.

Leikkauspäätökset törmäsivät sote-alan ammattilaisten identiteettiin ja sieltä nousevaan käsitykseen oman työnsä arvosta horjuttaen käsitystä myös yleisellä tasolla sosiaali- ja terveydenhuollon tekemästä arvokkaasta työstä. Mielipiteissä muokkautui hyväksyttäväksi, että tämän alueen työntekijät voivat ja heidän tuleekin tehdä enemmän vähemmällä, koska he tekevät työtään kutsumuksesta, eivät elääkseen.

Jotta voisimme nähdä tässä kaikessa jotain positiivista, voimme kääntää tappion voitoksi, jopa kansainvälisessä mielessä. Tutkimusten mukaan sote-ala hyödyntää n. 60–70 % työntekijäkapasiteetistaan. Hyödyntämättömät prosentit sisältävät juuri muutos- ja kehittämishalukkuutta, tarvetta vaikuttaa työhönsä ja palveluiden laatuun, osallisuuden mahdollisuuksia ja valmiuksia innovoida alalle jotain uutta, tarvetta kasvaa ihmisenä.

Hyödyntämistä estää henkilöstön sitominen tiukasti vain perustehtävän toteuttamiseen, henkilöstöresurssien vähäisyys ja johtamisen puutteet.
Kainuun sote-kuntayhtymässäkin muhii aarreaitta, jonka käyttöön hallituksen läpi ajama työajanlisäys voi antaa mahdollisuuden.

Me teemme työtämme kutsumuksesta, elääksemme, antaaksemme ja saadaksemme, ollaksemme osa yhteisöämme tukien sitä liikkumaan tulevaisuuteen. Olisiko meillä myös rohkeutta istua hetkeksi aloillemme, jokainen työntekijä niiksi kahdeksi tunniksi kuukaudessa, joka työaikaamme lisättiin ja miettiä miten kehittäisimme työtämme ja yhteisöämme? Vastaisiko tämä sitä näkemystä, jota sote-kuntayhtymä haluaa tuoda esiin strategiansa kautta muutos- ja kehittämisvalmiuksia omaavasta henkilöstöstä?

Kajaanissa asuvana lappilaisena etenen mentaliteetilla ”Sole poka mikhän, eiku tehemä vain!”. Karistetaan alalta vanhat sidonnaisuudet, joissa työntekijät vain toteuttavat esimiesten käskyjä ja osallistetaan koko henkilöstö kehittämistyöhön kohti Uutta sairaalaa, vetovoimaista työnantajaa ja Visiota 2020: ”Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on arvostettu edelläkävijä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäjänä ja kehittäjänä. Palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeita.”

Susanna Määttä
sairaanhoitaja
Kajaani