Hanna Sarkkisen mukaan Kemi–Tornion radan sähköistäminen, eli Perämerenkaaren raideliikenteen pullonkaulan korjaaminen, olisi tärkeää erityisesti pohjoisen Suomen ja Ruotsin talouksien kehitykselle sekä yhteyksille muihin maihin. (Arkistokuva)

Sarkkinen esittää pohjoisen hankkeita ensi vuoden budjettiin

Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, oululainen kansanedustaja Hanna Sarkkinen on tehnyt talousarvioaloitteet Tornion radan sähköistämiseksi ja Pyhäsalmen kaivoksen energiavarastohankeen käynnistämiseksi. Eduskunta käsittelee syksyn ajan valtion budjettia vuodelle 2018.

Sarkkisen mukaan Kemi–Tornion radan sähköistäminen, eli Perämerenkaaren raideliikenteen pullonkaulan korjaaminen, olisi tärkeää erityisesti pohjoisen Suomen ja Ruotsin talouksien kehitykselle sekä yhteyksille muihin maihin. Sähköistämätön rataosuus estää maita yhdistävän raideliikenteen kehittämistä.

– Kaaren rata yhdistäisi raaka-ainevarat, merkittävät tuotantolaitokset, kaupungit ja osaamiskeskukset. Toimiva Perämeren ratayhteys mahdollistaisi työmatkaliikennettä, rahtiliikennettä, asiointimatkoja ja turismia maiden ja alueiden välillä, Sarkkinen sanoo.

Toisessa talousarvioaloitteessaan Sarkkinen ehdottaa investointitukea Pyhäsalmen kaivoksen energiavarastohankkeen käynnistämiseksi. Pyhäjärvellä sijaitsevan Pyhäsalmen kaivoksen maanalainen kaivostoiminta on loppumassa vuoden 2019 aikana malmien ehtyessä. Kaivoskuiluun on suunniteltu rakennettavaksi sähkön varastointiin tarkoitettu pumppuvoimalaitos. Pumppuvoimalaitos toimisi energiavarastona ja säätövoimana, kun vaihtelevan uusiutuvan energian tuotannon osuus energian kokonaistuotannosta lisääntyy.

Toimiva Perämeren ratayhteys mahdollistaisi työmatkaliikennettä, rahtiliikennettä, asiointimatkoja ja turismia maiden ja alueiden välillä.

– Energiavarastoja ja säätövoimaa tarvitaan. Valtion budjettiin tulisi varata ylimääräinen investointituki Pyhäsalmen energiavarastohankkeen käynnistymisen varmistamiseksi, ja samalla lainsäädäntöä tulee selkiyttää. Hankkeen käynnistämisen kannalta ongelmana on se, ettei Suomen lainsäädäntö tunnista energiavarastoja.

– Päätös pumppuvoimalaitoksesta mahdollistaisi kaivoksen muunkin käytön suunnittelun. Pumppuvoimalaitoksen lisäksi tyhjenevään kaivokseen on suunniteltu esimerkiksi kyberturvallisuustoimintoja, elintarvikkeiden tuotantoa ja varastointia sekä erilaista tutkimuskäyttöä. Pyhäsalmen kaivoksen jatkokäyttöpotentiaalin valjastaminen on erittäin tärkeää Pyhäjärven alueen työllisyyden ja talouskehityksen kannalta, kun työpaikat kaivostoiminnasta loppuvat.


Kommentit

Lisää aiheesta

Hanna Sarkkinen: Oulun seudun työllistämismäärärahojen tilanne on karmea

Kolmannelle sektorille myönnettävä täyden palkkatuen määrärahat ovat sanomalehti Kalevan mukaan jo tämän vuoden osalta loppuneet... Lue lisää

Runkoverkkosuunnitelmassa huomioitava koko Lapin tiestö

Vasemmistoliiton Lapin piiri on huolissaan valtionvarainministeriön laatimasta tiestön runkoverkkosuunnitelmasta. Ministeriön suunnitelmassa liikenneverkon 2,5 miljardin euron... Lue lisää