Kansan Tahto

70 € / vuosi
Mainos

Sota ja rauha

Maailmanhistoria on täynnä sotia ja konflikteja, kansanmurhia ja väkivaltaa. Ihmiskunnan huikeista kulttuurisista saavutuksista huolimatta ihminen ei ole oppinut elämään rauhassa toisten ihmisten kanssa.
Viime vuosikymmeninä sotien ja väkivallan määrä globaalisti on onneksi laskenut. Kuitenkin tällä hetkellä on käynnissä paljon konflikteja. Euroopan maaperällä Ukrainassa käydään sisällissotaa, Israel pommittaa Gazaa, Syyrian sisällissota sen kun jatkuu, Isis murhaa kansaa Irakissa ja Afganistanissa on yhä levotonta.
Afrikassa on käynnissä useita sotia ja konflikteja, vaikka länsimainen media ei jaksa niistä usein kertoakaan: Etelä-Sudanin sisällissota, Somalian sisällissota, Keski-Afrikan tasavallassa ja Kongossa on levotonta, ja Nigeriassa Boko Haramin islamistit kylvävät pelkoa.
Väkivaltaa ja kuolemaa synnyttää myös Meksikossa käytävä huumeiden vastainen sota lieveilmiöineen. Lista on masentavan pitkä, vaikka siinä eivät ole mukana läheskään kaikki maailman konfliktit.

Sodissa ei yleensä ole yksiselitteisiä hyviksiä ja pahiksia tai helppoja ratkaisuja. Ukrainan kriisi on esimerkki tilanteesta, jossa on vaikea tehdä selkeitä johtopäätöksiä, erotella hyviksiä ja pahiksia tai kertoa yksinkertaisia ratkaisuja. Informaatio-sodankäynti on ollut kiihkeää ja luotettavan tiedon saaminen vaikeaa.
Ukrainan kriisissä sekoittuvat maan sisäiset jakolinjat, taloudelliset intressit ja suurvaltapolitiikka. Venäjän harjoittamaa separatistien aseistamista ja Ukrainan alueellisen koskemattomuuden loukkaamista ei voi hyväksyä. Kuitenkaan tilanne ei ole yksiselitteinen, sillä ääriaineksia taistelee sekä separatistien että Kiovan uuden hallinnon riveissä ja molemmat osapuolet ovat tehneet ihmisoikeusloukkauksia ja kansan tyytymättömyys idässä on ymmärrettävää.
Myös EU ja USA sekaantuvat konfliktiin omien intressiensä varmistamiseksi. Taloudelliset pakotteet eivät vaikuta tuovan ratkaisua konfliktiin vaan lähinnä haittaavan EU-maiden taloutta ja työllisyyttä ja tuovan Venäjälle propaganda-aseita. Kuitenkin on selkeästi parempi sotia taloudellisesti kuin aseellisesti ja alueellisiin loukkauksiin reagoimatta jättäminen ei sekään ole hyvä vaihtoehto.

Jotkut ovat vetäneet Ukrainan kriisistä sen johtopäätöksen, että Suomen tulee liittyä sotilasliitto Natoon Venäjältä suojautumiseksi. Itse olen Ukrainan kriisin kautta tullut yhtä vakuuttuneemmaksi siitä, että sotilaallinen liittoutumattomuus on oikea ratkaisu. Vaikka Venäjän harjoittama aggressiivinen suurvaltapolitiikkaa on vaikea hyväksyä ja ymmärtää, Venäjä on Suomelle yhä tärkeä kumppani, ei vihollinen. Sotilaallisesti liittoutumattomana maana Venäjä ei näe Suomea uhkana ja Suomella on turvallisempaa.
Länsimaiden päätös eristää Venäjä diplomaattisesti on ollut mielestäni huono, sillä ilman keskusteluyhteyttä ei konfliktia saada ratkaistua. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön pisteet nousivat silmissäni todella paljon hänen Venäjälle ja Ukrainaan tekemänsä diplomaattisen matkan myötä.
Sotilaallisesti liittoutumattomana maana Suomella on mahdollisuus toimia rauhanvälittäjänä ja keskusteluyhteyden luojana. Diplomatia on ainoa kestävä tapa ratkoa Ukrainan kriisiä ja Niinistön vierailu oli tärkeä ele ja keskustelun avaus.

On vaikea antaa yleispäteviä neuvoja siitä, miten kansainvälisen yhteisön tulee reagoida konflikteihin. Usein ulkovaltojen sekaantuminen jonkin maan sisäisiin asioihin aiheuttaa ongelmia. Joskus se on vaikuttaa kuitenkin välttämättömältä.
Esimerkiksi USA:n Irakissa vuonna 2003 valheellisin perustein aloittama sota vaikuttaa valtavalta mokalta, mutta islamistijärjestö Isiksen pysäyttäminen ulkovaltojen avulla tuntuu välttämättömältä.
Yksiselitteisiä toimintaohjeita konflikteihin ja kansainväliseen politiikkaan onkin vaikea antaa, sillä konfliktit eivät ole mustavalkoisia ja jokainen tilanne on erilainen.
Jotain yleistä voidaan kuitenkin todeta.
Vasemmiston tulee rauhaa rakentavana liikkeenä korostaa aina diplomaattisia keinoja ja neuvotteluja. Meidän tehtävämme on nostaa esiin siviilien näkökulma ja konfliktien taustalla vaikuttavat sosiaaliset ja taloudelliset tekijät, jotka ovat usein kriisien yhtenä syynä ja avain niiden ratkaisemiseen.
Parasta rauhan työtä on tukea ihmisten elämän edellytyksiä, kansainvälistä oikeudenmukaisuutta, taloudellista tasa-arvoa ja tehdä työtä rasismia, syrjintää ja äärinationalismia vastaan.

Kirjoittaja on oululainen vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtaja.