Jaakko Alavuotunki

Suomi ja maailma tarvitsevat arvon presidenttiä

Presidentinvaalien ennakkoäänestysviikolla edetään tätä kirjoitettaessa viidettä päivää ja h-hetkeen on aikaa enää vajaa viikko. Ehdokkaiden kampanjoissa on nyt saatu kirivaihe päälle. Myös Vasemmistoliiton presidenttiehdokkaan Merja Kyllösen kiertue lähestyy loppusuoraa. Merja on ollut liikkeellä Suomen kaikissa maakunnissa koko tammikuun ajan ja kampanja huipentuu viikon päästä Ouluun.

Vaalikamppailusta povattiin aiemmin istuvan presidentin Sauli Niinistön ylivoimaista voittokulkua ja pitkään gallupit näyttivät siltä, että toista kierrosta ei tule. Asetelmassa nähtiin tällä viikolla käännös, kun Sauli Niinistön kannatus syöksyi alamäkeen. Alma-tutkimuksen gallupin mukaan Niinistöä äänestäisi nyt enää 58 prosenttia kantansa ilmoittaneista äänestäjistä.

Tilanne muistuttaa jyrkkää muutosta edellisen presidentin Tarja Halosen kannatuslukemissa 12 vuotta sitten. Halosen kannatus oli parhaimmillaan mielipidemittauksissa huimat 90 prosenttia ja se pysyi 70-80 prosentissa lähes koko Halosen kaksitoistavuotisen presidenttikauden ajan. Tämän muistaa harva. Vaalien ensimmäisellä kierroksella Halosen kannatus oli kuitenkin ”vain” 46,3 prosenttia ja vaaleissa edettiin toiselle kierrokselle, jossa Sauli Niinistö jäi lopulta niukasti kakkoseksi lukemin 51,8-48,2.

Hetkessä elävässä mediassa ei ole jakseltu juurikaan muistella vanhoja ja Niinistön voittoa on pidetty kovien kannatuslukemien vuoksi varmana jo pitkään. Hehkutus oli varsinkin viime syksynä ylitseampuvaa ja jossain vaiheessa kävi mielessä, osuuko naureskelu itänaapurin Putin-kultille sittenkin omaan nilkkaan. Sen verran kaikkivoipaa messiasta presidentistä leivottiin myös meillä.

Tällä hetkellä keskustan ehdokkaan Matti Vanhasen slogan ”tehdään näistä vaalit” näyttää kuitenkin toteutuvan kaikesta huolimatta. Tosin Vanhasen itsensä osalta edessä on mitä todennäköisimmin nöyryyttävä tappio Paavo Väyryselle, joka tarjoaa pettyneelle keskustan kenttäväelle mahdollisuuden näyttää samalla pitkää nenää Sipilän hallituksen erityisesti pohjoista Suomea ankeuttaville projekteille. Väyrysen osalta pitää kuitenkin harmitella sitä, että pohjoisen Paavo on lähtenyt kalaan rajat kiinni –porukan vesille ja omaksunut halla-aholaisten rasistisen retoriikan.

Merja Kyllönen on nostanut vaalikeskusteluissa esiin tärkeitä globaaleja teemoja, jotka raamittavat tulevaisuudessa myös näiden vaalien kuuminta perunaa eli turvallisuuskysymystä. Niitä ovat ilmastonmuutos, ihmisoikeudet sekä köyhyyden ja eriarvoisuuden torjuminen.

Hallituspuolueiden ehdokkaiden tilanne on muutenkin erikoinen. Niinistö ei uskaltanut asettua ehdolle kokoomuksen ehdokkaana ja sinisillä ei ole ehdokasta lainkaan. Niinistön suosio on perustunut siihen, että hän ajaa ulkopolitiikassa kaksilla vankkureilla. Niinistö on onnistunut markkinoimaan itsensä Nato-vastaisille äänestäjille viimeisenä liittoutumattomuuden lukkona. Samaan aikaan kokoomuksessa luotetaan siihen, että Niinistö vie Suomen Natoon toisella kaudellaan. Nostradamusta ei tarvitse kaivaa haudasta pohtimaan, kumpi vaihtoehto on todennäköisempi. Toisella kaudella presidentin ei tarvitse enää mielistellä koko kansaa.

Niinistö itse ei ole ilmaissut selkeästi Nato-kantaansa missään vaiheessa. Äänestäjän kuluttajansuoja on siis olematon. Tämä on perinteinen kokoomusstrategia, jossa käsitteitä hämärretään. Mieleen tulee takavuosien slogan ”vastakkainasettelun aika on ohi”. Viimeistään Sipilän hallituksen toimet ovat osoittaneet, että tämä mainostoimiston kehittelemä profetia on osunut maalinsa yhtä huonosti kuin Paavo Väyrysen takavuosien arvio Neuvostoliiton ikuisuudesta.

Vasemmistoliiton ehdokas Merja Kyllönen tarjoaa selkeimmän vaihtoehdon oikeistohegemonialle. Kyllönen on nostanut vaalikeskusteluissa esiin tärkeitä globaaleja teemoja, jotka raamittavat tulevaisuudessa myös näiden vaalien kuuminta perunaa eli turvallisuuskysymystä. Niitä ovat ilmastonmuutos, ihmisoikeudet sekä köyhyyden ja eriarvoisuuden torjuminen. Myös Suomen presidentin tulee olla vahva globaali toimija, sillä ihmiskunnan vaikeimmat haasteet on pakko ratkaista yhdessä.

Presidentin tulee myös ymmärtää ja kuunnella tavallisen kansan huolia. Olen kiertänyt Merjan kanssa pohjoista Suomea useaan otteeseen viime vuosina. Keskustelukumppaneina ovat olleet muun muassa tullivirkailijat, postityöntekijät, rautatieläiset, kaupunkien ja kuntien silimäätekevät ja ennen kaikkea tavalliset tallaajat toreilla ja markettien parkkipaikoilla.

Merja osaa toimia luontevasti ja jämerästi kaikkien kanssa omana itsenään ilman turhaa pokkurointia. Liikenneministerinä hän laittoi toimivaltansa ylittäneet virkamiehet kuriin. Kyllönen on itse sanonut, että näissä vaaleissa ei ole kuitenkaan kyse hänestä henkilönä. Tärkeämpää on nostaa esille arvot ja tulevaisuuden suunta.

Edellisissä vaaleissa moni vasemmistolainen äänesti toiselle kierrokselle lopulta edennyttä Pekka Haavistoa. Kuuden vuoden takainen toinen kierros oli kuitenkin valtava pettymys. Ehdokkaiden välille ei syntynyt juuri minkäänlaisia eroja ja vaalikeskustelujen seuraaminen oli yhtä jännittävää kuin maalin kuivumisen tarkkailu. Haavisto on myös hoiperrellut Nato-kantansa kanssa vastustaessaan kansanäänestystä jäsenyydestä.

Merja Kyllönen on itse todennut menevänsä rauhantyössä, ihmisoikeuksissa, kansalaisten oikeuksissa ja ympäristökysymyksissä Haavistosta heittämällä ohi. ”Olen roisimpi sanomaan asioita ääneen, Pekka on taas diplomaatti”, kuvaili Kyllönen taannoin ehdokkaiden eroja. Ääneen puhumista tarvittaisiin kipeästi. Sauli Niinistö ei esimerkiksi puhunut sanaakaan Kiinan ihmisoikeustilanteesta neuvotteluissa presidentti Xi Jinpingin kanssa. Kiinalaisten lahjoittamien pandojen ylivoima vei Niinistön ja median mielenkiinnon tärkeämmistä kysymyksistä. Myös vaikeita asioita on kyettävä nostamaan esille ulkopolitiikassa. Muuten maailma ei muutu koskaan. Tämän vuoksi Suomi ja koko maailma tarvitsevat arvon presidenttiä.


Kommentit

Lisää aiheesta

Onko päivä tehnyt kierroksensa?

Tuli katsottua telkkarista Täällä Pohjantähden alla. Se kertoo suomalaisuudesta paljon. Kertoo myös paljon eriarvoisuudesta, joka... Lue lisää

Tulevaisuuden Suomi rakennetaan nyt

Itsenäisyyden juhlavuoden aikana on muisteltu paljon suomalaisen yhteiskunnan ja suomalaisten onnistumisia. Hyvinvointivaltio on saavutus, jota... Lue lisää